Analyysi: Varo baarimikkoa, hän voi olla kohta Supon poliisi

Kohuttu ja kiistelty tiedustelulakiehdotus antaisi Supolle paljon uusia valtuuksia, kirjoittaa Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen.

tiedustelulainsäädäntö
Oluttuoppi baaritiskillä
Kari Kosonen / Yle

Tiedustelulaki täytyy saada Suomeen.

Tätä on huudettu pitkään ja monelta suunnalta. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.), sisäministeri Paula Risikko (kok.) ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö ovat näkyvimmat tahot, jotka tiedustelulakia ovat Suomeen kaivanneet.

Suojelupoliisin kantaa ei ole tarvinnut viime aikoina edes kysyä. Se tiedetään, että Suomelle on hyvin noloa, kun "joudumme olemaan ystävällismielisten valtioiden varassa", jotta saisimme tietoa esimerkiksi Suomeen kohdistuvasta verkkovakoilusta.

Viime keväänä tiedustelulakiehdotus esiteltiin julkisuudessa. Sen jälkeen lakipaketti kävi laajalla lausuntokierroksella. Lausunnonantajia on kuunneltu herkällä korvalla, ja nyt lakiin on tehty merkittäviä muutoksia. Uudet lakipykälät julkaistiin tänään iltapäivällä.

Supon valvontaa aiotaan tiukentaa.

Valvontaa on tarkoitus tehdä kahdella rintamalla. Supon on haettava tiedusteluun etukäteen lupa tuomioistuimesta. Lisäksi Supon toimintaa valvoisi tiedusteluvaltuutettu, jonka toimistoa ollaan perustamassa Suomeen.

Uutta on se, että Supon olisi tehtävä tiedusteluvaltuutetulle ilmoitus aina, kun se ryhtyy harjoittamaan tiedustelua. Myös niissä tilanteissa, joissa tuomioistuimen lupaa ei tarvita. Tuomioistuimen lupaa ei tarvita esimerkiksi silloin, kun Suojelupoliisi tekee peiteltyä tiedonhankintaa.

Peitellyssä tiedonhankinnassa Supon etsivä voisi seistä vaikkapa baaritiskin takana ja esittää baarimikkoa. Näin voitaisiin toimia, jos Supo haluaisi seurata ravintolassa toisiaan tapaavia kahden vieraan valtion edustajia. Tiedustelulaki mahdollistaisi tällaisen toiminnan, jos Supo olisi selvittämässä Suomen kansallista turvallisuutta uhkaavaa tilannetta.

Tiedustelulain perusteella Suojelupoliisi voisi tiedustelua tehdessään harjoittaa myös esimerkiksi telekuuntelua, tarkkailua, teknistä kuuntelua ja valeostoja. Nämä ovat jo käytössä olevia poliisin toimintavaltuuksia, mutta nyt niitä voitaisiin käyttää tiedustelussa.

Sisäministeriön työryhmä ehdottaa, että Suojelupoliisiin tulisi 92 uutta virkaa tiedusteluun. Näitä tiedustelijoita valvoisi tiedusteluvaltuutettu ja hänen lisäkseen kaksi kokopäiväistä virkamiestä. Myös sisäministeriöön on esitetty neljää uutta virkaa, jotta ministeriö voisi ohjata ja valvoa Supoa.

Tiedusteluvaltuutetun toimisto on tulossa tietosuojavaltuutetun toimiston yhteyteen. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio sanoi tänään Ylelle, että tiedustelulakiin tehdyt tiukennukset vaikuttavat hyviltä.

Tietosuojavaltuutettu Aarnio kuitenkin totesi, että jos muutama virkamies ei pysy lähes sadan Supon tiedustelijan perässä, niin valvojien määrää on syytä lisätä.

Moni taho on tänään sanonut, että tiedustelulakiin tehdyt muutokset ovat tervetulleita. Myöhemmin näemme, hyväksyykö eduskunta lakipykälät, jotka tänään tulivat julki.

Ne saattavat vielä hyvinkin muuttua, ennen kuin kiistanalainen laki viedään eduskuntaan. Seuraavaksi tiedustelulakiin ottaa kantaa Lainsäädännön arviointineuvosto, johon satoja sivuja laajat sotilas- ja siviilitiedustelulakiehdotukset tänään siirtyivät.

Lue myös:

Kiisteltyyn tiedustelulakiin tulossa tiukennuksia – Yle sai salaiset lakipykälät etukäteen nähtäväksi

Mistä puhutaan, kun puhutaan tiedustelulaista? – 7 keskeistä termiä selitettynä