Hyppää sisältöön

"Suomen vahvuutta kaivataan" – OECD kehottaa lisäämään kehitysapua

Järjestö arvioi, että yksityisen rahoituksen käyttäminen voi auttaa kehitysyhteistyötä, mutta tämä vaatii asiantuntevaa hallintoa.

Syyrialainen pakolaistyttö pakolaisleirissä Turkissa. Kuva: Ulas Yunus Tosun / EPA

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kehitysapukomitea on laatinut arvion Suomen kehitysyhteistyöstä ja -politiikasta. Joka viides vuosi tehtävä raportti esiteltiin tänään perjantaina Helsingissä.

OECD toteaa, että Suomen kehitysapumäärärahat ovat laskeneet vuodesta 2014 lähtien rajusti. Varsinaiseen kehitysapuun käytetään tänä vuonna 881 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 0,40 prosenttia Suomen bruttokansantulosta.

Tähän lukuun sisältyvät myös mm. pakolaisten vastaanoton kulut, jotka eivät hyödytä pakolaisten lähtömaita.

Suomi on sitoutunut YK:n tavoitteeseen, jonka mukaan kehittyneiden maiden tulisi käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantuotteestaan kehitysapuun. Tämä tavoite on Suomelta jäänyt kauas, OECD toteaa.

Charlotte Petri Gornitzka Kuva: Yle

– Suomen kehitysyhteistyö on ollut - ja tulee myös olemaan - erittäin arvostettua. Siksi kehotammekin Suomen hallitusta nostamaan kehitystyövaroja. Suomi on leikannut varoja, mikä haittaa niiden hyödyntämistä ja pitemmällä aikavälillä uhkaa myös Suomen mainetta, sanoi kehitysapukomitean puheenjohtaja Charlotte Petri Gornitzka.

Erityisen huolissaan OECD on kaikkein köyhimmille maille suunnatusta avusta. YK:n tavoite on, että niille suunnattaisiin 0,2 prosenttia BKT:sta.

Suomi saavutti tämän tavoitteen vielä vuonna 2014, mutta vuonna 2016 avustusmäärä oli supistunut jo 0,14 prosenttiin

Yksityisten mallien hyödyt ja haitat

Suomi on alkanut aiempaa enemmän hyödyntää markkinaehtoisia malleja ja yksityistä rahoitusta kehitysyhteistyössä. Petri Gornitzkan mukaan tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia avun antamiselle, jos se osataan hallinnoida oikein.

OECD:n raportin mukaan yksityisen sektorin hyödyntäminen sopii etenkin niihin kohdemaihin, joissa yrityksillä on parhaat mahdollisuudet taloudellisen voitontavoitteluun. Tämä tarkoittaa käytännössä maita, joiden kehitystaso luokitellaan keskitason alle, mutta ei kaikkein alikehittyneimmiksi. Tästä seuraa, että kaikkein köyhimmät maat uhkaavat jäädä paitsi tästäkin kehitysavun osasta.

Suomella on paljon osaamista esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan tukemisessa, jota on tuettu kahdenvälisillä ohjelmilla. Suomi voisi hyödyntää tätä kokemusta monen maan kanssa yhteisesti tehtävään työhön, samoin kuin yritysten hyödyntämiseen, OECD sanoo. Järjestö kehui myös Suomen vammaistyötä.

OECD kehottaa Suomea sitoutumaan entistä tiukemmin YK:n johdolla laadittuun kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelmaan.

Raportin julkistamistilaisuuteen osallistunut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen totesi, että Suomen hallitus aikoo nostaa kehitysyhteistyömäärärahoja ensi vuonna muutamalla miljoonalla eurolla.

Suomen talous kasvaa tällä hetkellä niin kovaa vauhtia, että lisäyksenkin jälkeen Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen osuus bruttokansantuotteesta laskee edelleen.

Uutista on korjattu klo 21.45: Muutettu muutamassa kohdassa ollut virheellinen lyhenne OPEC OECD:ksi.