Jäätävä sää pitää Lapin pelastuskopterit maassa – pohjoisen koptereista ei löydy jäänpoistolaitteita

Rovaniemen Finnhems 51 -tukikohdan lentotehtävistä on peruttu tänä vuonna 209 huonon lentosään vuoksi.

pelastustoiminta
FinnHemsin lääkintähelikopteri talvimaisema
FinnHEMS Oy

Ensihoitajana Rovaniemen Finnhems-tukikohdassa työskentelevä Ilkka Pulkkinen on osa-aikainen tutkija, joka parhaillaan selvittää sitä, mikä vaikutus jäänpoistolaitteilla olisi potilaiden kannalta. Tukikohtaan on tänä vuonna tehty noin 1800 hälytystä. Sää on pakottanut pysymään maassa 209 kertaa, kun katsotaan 8.12 ulottuvia tilastoja. Tämän hetken tietojen mukaan noin puolessa tapauksista on Pulkkisen mukaan kyse jäätävästä kelistä.

– Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että jäänpoistokopterille olisi tarvetta. Jos potilas ei esimerkiksi aivoverenkiertohäiriötapauksessa pääse sairaalaan nopeasti niin se on yhteiskunnallisesti kallista ja myös epäinhimillistä, toteaa Pulkkinen.

Jäänpoistolaitteilla varustettuja koptereita on Rajavartiolaitoksellla ja Puolustusvoimilla, mutta ei Lapissa vaan eteläisemmässä Suomessa. Lapissa ainoaksi vaihtoehdoksi erityisesti marras-joulukuussa jää usein ambulanssikyyti ja se voi kestää tunteja.

"Jokainen minuutti maksaa"

Jos kopteri ei pääse ilmaan, Finnhemsin maayksikkö lähtee ajamaan potilasta kuljettavaa paikallista ambulanssia vastaan laitteiden ja henkilökunnan kanssa. Tien päällä tavataan ja matka jatkuu yhdessä kohti Lapin keskussairaalaa Rovaniemellä. Pulkkinen muistaa eräänkin matkan sydänoireisen potilaan kanssa.

– Potilas oli Enontekiöllä ja sieltä kun lähdettiin erittäin huonossa kelissä kuljettamaan niin sairaalaan pääsy kesti neljä, viisi tuntia. Me tapasimme potilaan tuolla Kittillän kohdalla. Jos olisimme päässeet helikopterilla vaikka Kittilän lentosemalle vastaan niin olisi saatu tunnin, puolentoista aikahyöty. Puhumattakaan että olisi päästy potilaan luokse, tuhansia kilometrejä Lapin teillä ajanut Pulkkinen sanoo.

Erityisen tärkeää nopea sairaalaanpääsy on esimerkiksi silloin, kun on tarve liuotushoidolle.

– Helikopteri on aivoverenkiertohäiriöpotilaan ainoa järkevä mahdollisuus selvitä sairaalaan niin, että vauriot ovat mahdollisimman pienet. Jokainen minuutti maksaa tällaisessa tilanteessa. Jos potilas jää pysyvään laitoshoitoon tilanteen jälkeen, niin se on yhteiskunnallisestikin kallista verrattuna siihen, että hänet saataisiin aiemmin hoitoon ja hän voisi säilyttää toimintakykynsä.

Pikkukentät auki etäohjauksella

Alkutalvesta kilpistyvät jäätävyysongelmat helpottuvat kun Perämeri jäätyy. Lentämisen voi estää myös sumun tai rankan vesi- tai lumisateen aiheuttama heikko näkyvyys. Kun näkyvyys heikkenee, on siirryttävä mittarilentoon, mutta se taas vaatii lennonjohtopalveluita. Lapin pienemmillä kentillä niitä on tarjolla vain osapäiväisesti, jos silloinkaan.

– Tulevaisuudessa on mahdollista, että kentän mittarilentolaitteistoja voitaisiin käyttää etänä, Pulkkinen kertoo. Ivalon lentokentän valot voitaisiin napsauttaa päälle vaikkapa Tampereelta ja hoitaa sieltä lennonjohto etänä pohjoisen tyhjälle kentälle.

Ilkka Pulkkinen
Ensihoitaja Ilkka Pulkkinen tutkii parhaillaan sitä, millainen merkitys jäänpoistolaitteilla olisi lappilaisten potilaiden kannalta. Nyt Lapin alueelta ei löydy kopteria, joka pystyisi lentämään jäätävässä säässä.Annu Passoja / Yle

Toinen helikopterin käytettävyyttä lisäävä seikka olisi helikopterin suunnistusjärjestelmään lisättävät GPS-karttapisteet, joiden avulla kone voisi laskeutua kun näkyvyys on huono.

– Lapin keskussairaalan laskupaikalle tällaista ollaan luomassa, Pulkkkinen kertoo. Hänen mukaansa karttapisteiden luonti maksaa kymmeniä tuhansia euroja.

"Vuosi vuodelta enemmän harmia"

Lapin pelastuslaitoksella on käytössä Finnhemsin lääkintäkoptereiden lisäksi Rajavartiolaitoksen koptereita sekä Sodankylästä lentävä Aslak-pelastuskopteri. Koptereita käytetään niin liikenneonnettomuuksissa kuin maastopelastustehtävissä tiettömissä erämaissa.

- Ja kun niillä onnettomuuksillakin on tapana sattua huonon sään ja huonon kelin aikaan. Jäätävät olosuhteet ja toisaalta näkyväisyys on ollut suurin haitta tämän syksyn tehtävissä ja tuntuu, että ne vuosi vuodelta aiheuttavat enemmän harmia, toteaa Lapin pelastusjohtaja Martti Soudunsaari.

Hän sanoo että kopterit ovat tärkeässä roolissa etenkin Itä- ja Pohjois-Lapin selkosilla. Lappi on maa-alaltaan kolmasosa Suomesta, parannusta kalustoon toivova pelastusjohtaja muistuttaa.

Korjattu 11.12 klo 8.55: Jutussa lähteinä olleita tietoja oikaistiin ja jutusta on korjattu peruttujen lentojen määrää koskeva tieto. Sään vuoksi peruttujen lentojen määrä on 209, ei 700 kuten jutussa aiemmin kerrottiin.