Kaikki talviolympialaisista!

Nato-vaalit vetäisivät Venäjän nettitrollien huomion Suomeen, uskoo tutkija – "Nyt ei ole merkkejä suuremmasta kampanjasta"

Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkija ei näe presidentinvaalien yhteydessä merkkejä laajemmasta informaatiovaikuttamisesta.

informaatiosodankäynti
 Presidentinvaaliehdokkaat Tuula Haatainen, Pekka Haavisto, Laura Huhtasaari, Merja Kyllönen, Sauli Niinistö  Nils Torvalds ja Matti Vanhanen Maanpuolustuskurssiyhdistyksen paneelikeskustelussa Helsingissä 27. marraskuuta.
Presidenttiehdokkaat Tuula Haatainen, Pekka Haavisto, Laura Huhtasaari, Merja Kyllönen, Sauli Niinistö, Nils Torvalds ja Matti Vanhanen vaalipaneelissa Helsingissä 27. marraskuuta 2017.Mikko Stig / Lehtikuva

– Jos täällä tehtäisiin Nato-kansanäänestys, siitä tulisi sellainen, josta yksikään hybridi- ja kybervaikuttaja ei pysyisi poissa. Siihen ei kannata tässä tilanteessa lähteä, vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto sanoi kaksi viikkoa sitten järjestetyssä vaalitentissä.

Ylen haastattelema puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkija Veli-Pekka Kivimäki jakaa Haaviston huolen: kansanäänestys johtaisi todennäköisesti Venäjältä masinoituun vaikuttamiskampanjaan, hän sanoo. Esimerkkejä sellaisista on Puolasta ja Baltian maista.

– Venäjän sotilasdoktriinissa Naton laajeneminen on mainittu uhkana. Voidaan nähdä, että Venäjän rajalle ilmestyvät uudet jäsenvaltiot ovat asia, jossa haluttaisiin vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja ohjata sitä toiseen suuntaan, Kivimäki sanoo.

Keskustelu ulkovaltojen informaatiovaikuttamisesta Suomessa ei ole aiemmin käynyt yhtä kuumana kuin nyt, presidentinvaalien alla.

Jos täällä tehtäisiin Nato-kansanäänestys, siitä tuli sellainen, josta yksikään hybridi- ja kybervaikuttaja ei pysyisi poissa.

Pekka Haavisto, vihreiden presidenttiehdokas

Informaatiovaikuttaminen on jatkuvasti esillä, sillä Venäjän on epäilty sotkeutuneen useisiin viime aikoina länsimaissa pidettyihin vaaleihin.

Isossa roolissa ovat olleet ehdokkaiden kampanjoihin kohdistuvat hakkeroinnit ja sosiaalisessa mediassa levitettävät valeuutiset. Yhdysvaltalaisen Freedom House -järjestön raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan sosiaalisen median valeuutisilla oli merkittävä vaikutus vaaleihin 18:ssa eri maassa viime vuoden aikana.

Helsingin Sanomien uutisessa (siirryt toiseen palveluun) Venäjän arvioidaan käyttävän vuosittain yli miljardi euroa disinformaation tuottamiseen ja levittämiseen.

"Ei merkkejä suuremmasta kampanjasta"

Myös Suomen presidentinvaalien yhteydessä tapahtuvista informaatiovaikuttamisyrityksistä on varoiteltu. Nyt tiedossa olevat esimerkit ovat hyvin pieneksi jääneen piiriin viritelmiä, joilla yritetään levittää valeuutisia sosiaalisen median kautta.

Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkija Veli-Pekka Kivimäki ei pidä laajempia kampanjoita nyt todennäköisinä.

– Pitäisi miettiä, mitkä ovat niitä asioita, joihin Suomessa pyritään vaikuttamaan. Nato-keskustelu sekä EU- ja pakotepolitiikka ovat varmasti asioita, joissa halutaan hakea muutosta. Ehdokasasetelma on kuitenkin sellainen, että tässä ei ole merkkejä suuremmasta kampanjasta, joka olisi lähdössä käyntiin, Kivimäki sanoo.

Ylivoimaiselta vaikuttavan Sauli Niinistön Natoa koskevat kannanotot ovat varovaisia, ja Natoon sekä EU:n puolustusyhteistyöhön Niinistöä kielteisemmin suhtautuvien ehdokkaiden mahdollisuudet tulla valituksi ovat pienet.

Presidentinvaaliehdokkaat Tuula Haatainen (vas), Pekka Haavisto, Laura Huhtasaari, Merja Kyllönen, Sauli Niinistö ja Nils Torvalds presidentinvaalipaneelissa Helsingissä maanantaina 13. marraskuuta 2017.
Presidentinvaaliehdokkaat Tuula Haatainen (vas), Pekka Haavisto, Laura Huhtasaari, Merja Kyllönen, Sauli Niinistö ja Nils Torvalds presidentinvaalipaneelissa Helsingissä maanantaina 13. marraskuuta 2017.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Presidentinvaalikampanjassaan ainoastaan RKP:n europarlamentaarikko Nils Torvalds on pitänyt Suomen Nato-jäsenyyttä esillä. Torvaldsin prosentin tienoilla liikkuva kannatus ei ole riittänyt sähköistämään vaaleja Nato-vaaleiksi, joihin Venäjällä olisi intressiä pyrkiä vaikuttamaan.

Tilanne voisi olla erilainen, jos Suomen Nato-jäsenyys nousisi vaaleissa vahvasti agendalle.

Bottiverkostolla ohjataan keskustelua

Latviassa toimiva Naton strategisen viestinnän osaamiskeskus StratCom COE seuraa venäjäksi ja englanniksi käytyä Nato-keskustelua Twitterissä. Keskuksen viimeisimmän Robotrolling-raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan valtaosa Natosta Puolassa ja Baltian maissa tviittaavista tileistä venäjänkielisessä Twitterissä on automaattisesti viestejä lähettäviä botteja.

Bottien erottaminen ihmisistä ei ole helppoa. Raportissa erottelua tehdään lähetettyjen viestien säännönmukaisuuksien avulla: esimerkiksi säännöllisesti tasatunnein tviittaava tili on todennäköisesti automatisoitu.

Raportin mukaan botit tuottivat elo-syyskuun välillä noin 70 prosenttia kaikista Natoon liittyvistä viesteistä. Botit olivat erityisen aktiivisia keväällä, kun Naton joukkoja lisättiin Baltian maissa. Aikaisemman raportin seurantajaksolla maaliskuusta heinäkuuhun bottien osuus oli 84 prosenttia kaikista viesteistä.

Boteista suuri osa selittyy kaupallisella toiminnalla, jossa automatisoidut tilit lähettävät esimerkiksi mainospostia tai kopioivat verkkosivustojen uutisotsikoita.

Suurin osa boteista toistaa samanlaista Kremlin viestiä, kuin mitä tulee Venäjän valtion kontrolloimasta mediasta.

Antti Sillanpää, yksikönpäällikkö, Naton strategisen viestinnän osaamiskeskus

Näiden lisäksi joukossa on botteja, joiden tarkoituksena näyttää olevan poliittisen keskustelun ohjaaminen, kertoo Latvian Stratcom-osaamiskeskuksessa yksikönpäällikkönä työskentelevä Antti Sillanpää.

– Näiden bottien tavoitetta tai toimijoita niiden takana on vaikea saada selville, mutta näemme, että suurin osa boteista toistaa samanlaista Kremlin viestiä, mitä tulee Venäjän valtion kontrolloimasta mediasta, Sillanpää sanoo.

Bottiverkoston toiminta on herättänyt huomiota myös Britanniassa, jossa venäläiset Twitter-tilit aktivoituivat lähettämään kymmeniätuhansia viestejä juuri ennen brexit-kansanäänestystä.

StratCom-tutkimuslaitoksen rakennus Riiassa laitoksen avajaisten aikaan elokuussa 2015.
StratCom-tutkimuslaitoksen rakennus Riiassa laitoksen avajaisten aikaan elokuussa 2015.Valda Kalnina / EPA

Botteja kiinnostaa Naton kannatus Suomessa

Ylen pyynnöstä StratCom-osaamiskeskus kävi läpi myös venäjänkielistä Twitter-keskustelua, jossa mainitaan Suomi ja Nato.

Syys-marraskuun aikana Suomi mainittiin 680 kertaa. Näistä tviiteistä vain noin 15 prosenttia on ihmisten kirjoittamia. Bottien erityisenä mielenkiinnon kohteena oli mielipidetiedustelu, jonka mukaan Nato-jäsenyyden kannatus oli laskenut Suomessa.

– Yleensä venäjänkielisessä Nato-keskustelussa Suomea ei mainita, mutta mielipidetiedustelun julkaisun aikaan tuli piikkejä. Ihmiset olivat kiinnostuneita aiheesta, mutta bottien kiinnostus oli vielä suurempaa. Botit olivat tyytyväisiä siihen, että Naton kannatus oli niin pientä kuin oli, Sillanpää sanoo.

Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen Veli-Pekka Kivimäki arvioi havaintojen olevan linjassa sen kanssa, millaisia vaikuttamispyrkimyksiä on jo aiemmin nähty.

– On olemassa tiettyjä keskustelunaiheita, joita bottitilit välittävät eteenpäin. Sillä pyritään luomaan massaa ja korostamaan tiettyjä asioita, kuten juuri näitä Natoon liittyviä kysymyksiä. Se on usein tällaista keinotekoisen näkyvyyden luomista, Kivimäki kertoo.

Informaatiovaikuttamiseen varaudutaan oppimalla

Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen on vaikeaa. Jos joku esittää verkossa samanlaisia mielipiteitä kuin Kremlin ohjailemat mediat, ei se kerro vielä siitä, onko takana valtiollisesti ohjattua toimintaa. Yksittäiset keskustelijat voivat kokea tulleensa leimatuksi osaksi informaatiovaikuttamiseen pyrkivää operaatiota.

– Ei kaikkea ihmisten välistä keskustelua pidä ruveta leimaamaan heti siltä pohjalta. Ei suinkaan kaikki kitkerä verkkokeskustelu, mitä turvallisuuspoliittisiin aiheisiin verkossa liittyy, ole valtiollisesti ajettua toimintaa. Toisaalta sitten, kun kyseeseen tulevat nämä yksilöihin kohdistuvat vainoamiskampanjat, niin niissä on perusteltua miettiä kuka niitä ajaa ja miksi, Kivimäki sanoo.

Millaisilla keinoilla informaatiovaikuttamiseen sitten voidaan varautua? Kivimäen mukaan tärkeintä on ilmiön tunnistaminen.

– Tärkein asia on pyrkiä tunnistamaan niitä muotoja, mitä se saa suomalaisessa keskustelussa. Pitää seurata myös laajemmin, mitä lähialueilla tapahtuu ja miten informaatiovaikuttaminen siellä ilmenee. Mitä tapahtuu Baltian maissa ja mitä tapahtuu Euroopan vaaleissa? Siitä pitää ottaa opiksi.