Jopa kolmasosa romaneista joutui evakkoon: "Sodassa oltiin veljiä, sodan jälkeen taas mustalaisia" – karjalanromanien historia tunnetaan huonosti

92-vuotias Vieno Palm kertoo videohenkilökuvassa, millaista on ollut elää romanina satavuotiaassa Suomessa.

romanit
Uutisvideot: "Sodassa oltiin veljiä, sodan jälkeen taas mustalaisia"
Uutisvideot: "Sodassa oltiin veljiä, sodan jälkeen taas mustalaisia"

– Koulua, jossa asuimme, kivitettiin ja meidät haluttiin häätää.

92-vuotias Vieno Palm muistaa edelleen talvisodan yöt evakossa Merikarvialla, Satakunnassa. Moni evakkoperhe joutui kokemaan syrjintää sijoituspaikkakunnillaan, mutta Palmin perheen kohtelu oli kovempaa. He olivat romaneita, eivätkä edes paikalliset romanit alkuun innostuneet heidän saapumisestaan.

Palm kertoo tarinansa haastattelussa, joka kuvaa karjalanromanien vaiheita sotien aikaan ja sodanjälkeisessä Suomessa. Karjalanromanien tarina on huonosti tunnettu osa Suomen historiaa, vaikka jopa kolmasosa Suomen romaniväestöstä joutui lähtemään luovutetusta Karjalasta.

Voit katsoa kymmenminuuttisen henkilökuvan Palmista ylläolevalta verkkovideolta.

Kolme Palmin veljeä taisteli sodassa. Kaksi heistä haavoittui. Kaikkiaan romaneita osallistui sotaan 300, joista 60 kaatui. Sodan aikaan muun muassa Siirtoväen huollon keskuksen johtaja Urho Kekkonen esitti erityisiä työleirejä romaniväestölle.

Kotirintamalla pakkotyöt uhkasivat irtolaisina käsiteltyjä romaneita. Haastattelussa Palm kertoo, millaisissa oloissa romaneja eli 1950-luvun Suomessa. Kurja kohtelu ajoi Palmin lopulta muuttamaan Ruotsiin. Hän kuitenkin palasi, kun Suomen olot kääntyivät parempaan.