Sopu jäi syntymättä: Valtiokaan ei suostu korvaamaan Talvivaaran ympäristötuhoja

Korvausasioiden sovitteluistunto oli tänään Kainuun käräjäoikeudessa. Vireillä oli kymmeniä korvausasioita, joissa konkurssivelallinen Talvivaara Sotkamo Oy oli osapuolena.

Talvivaara
Talvivaaran kaivoksen liput liehuivat heinäkuussa 2014 Sotkamossa.
Talvivaaran liput liehuivat vielä 2014 kaivoksella.Jarno Kuusinen / AOP

Talvivaaran ympäristövahinkojen korvaussovittelut päättyvät. Käräjätuomari Kari Turtiaisen mukaan neuvotteluja ei kannata jatkaa, koska vahingoille ei ole löytynyt maksajaa.

Talvivaaran korvausasioiden sovitteluistunto oli tänään tiistaina Kainuun käräjäoikeudessa. Sovitteluun osallistui parikymmentä korvauksenhakijaa. Käräjäoikeuden sovittelumenettely on vaihtoehto oikeudenkäynnille.

Käräjäoikeudessa oli vireillä kymmeniä korvausasioita, joissa konkurssivelallinen Talvivaara Sotkamo Oy oli osapuolena. Korvauksia yritettiin sovitella käräjätuomarin johdolla.

Vahingonkorvauksia on vaadittu muun muassa vesialueiden ja kiinteistöjen arvon alentumisesta sekä metsätalouden tuoton menetyksestä. Summat vaihtelivat yksityishenkilöiden vaatimista kymmenistä tuhansista euroista Metsähallituksen vaatimaan 8,5 miljoonaan euroon.

Julkisselvityksessä oleva Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä oli mukana sovittelussa, mutta rahaa ei silläkään korvausten maksuun ollut, sillä korvausten ei katsottu kuuluvan konkurssilain mukaisiin kustannuksiin.

Neuvottelut eivät edenneet edes niin pitkälle, että olisin välittänyt kantajien korvausvaatimukset vastaajille.

Kari Turtiainen

Korvauksiin yritettiin saada rahaa myös valtiolta. Sovittelun loppuvaiheessa valtiolta ilmoitettiin, ettei osallistumista korvausten maksuun voida pitää tarkoituksenmukaisena. Ministeriöissä pelättiin, että tapaus saa ennakkotapauksen luonteen.

Valtion kannanotossa kiinnitettiin huomiota myös siihen, etteivät sovittelumenettelyssä olleet kaikki riita-asian kantajat mukana. Valtio katsoi myös kantaneensa kortensa kekoon ympäristöriskien hallinnassa jo aiemmin sadoilla miljoonilla euroilla.

Myöskään nykyisin kaivoksen toimintaa pyörittävän Terrafamen taholta ei oltu valmiita istumaan maksajan paikalle.

– Valtion näkemys oli, ettei sillä ole oikeudellista eikä tarkoituksenmukaisesta perustaa mahdollisten sovintokorvausten maksamiseen. Kukaan ei tuonut mukanaan repullista rahaa, mikä olisi kovasti helpottanut sovun syntyä, sovintomenettelyä vetänyt käräjätuomari Kari Turtiainen kertoi.

Korvausasia palautuu käräjäoikeuteen. Asian käsittelyä jatkettaneen vasta, kun rikosasia on saanut lainvoiman.

Kesti lähes vuoden

Talvivaaran kaivoksen aiheuttamien ympäristövahinkojen sovittelumenettely kesti käräjäoikeudessa lähes vuoden.

Prosessin aikana käräjätuomari Kari Turtiainen kävi neuvotteluja eri osapuolten kesken, mutta saman pöydän ääreen ei prosessin aikana päästy. Ellei sellaiseksi lasketa tammikuista aloitusistuntoa ja tiistaina ollut lopetusta.

– Neuvottelut eivät edenneet edes niin pitkälle, että olisin välittänyt kantajien korvausvaatimukset vastaajille. Emme päässeet edes käymään varsinaisia sovintoneuvotteluja, harmitteli Turtiainen.

Maanomistajien taholta ilmaistiin turhautumista valtion ja nykyisin kaivoksen toimintaa pyörittävän Terrafamen suhtautumiseen. Yksityisten maanomistajien taholta tuotiin huoli kalliista oikeudenkäynneistä, kun korvauksia lähdetään peräämään riita-asiana.

– Aluehallintovirastoon valittaminen on halpa tie. Toivon, että haitankärsijät keskustelevat kaivoslain mahdollistamista menettelytavoista korvausten saamiseksi, paikalla ollut kaivosaktiivi Jari Natunen kannusti maanomistajia.

Kainuun käräjäoikeus päätti 2015 huhtikuussa jakaa Talvivaaran ympäristörikosoikeudenkäynnin erillisiin rikos- ja vahingonkorvausoikeudenkäynteihin.

Toukokuussa 2016 käräjäoikeus tuomitsi kaivoksen perustajan Pekka Perän ja kaksi muuta Talvivaaran kaivoksen johtohenkilöä ympäristön turmelemisesta sakkorangaistuksiin. Talvivaara Sotkamolle langetettiin jutussa 300 000 euron yhteisösakko. Jutun käsittely jatkuu hovioikeudessa.