Raskausmyrkytys vei kiireelliseen leikkaukseen, vauva syntyi vain 960-grammaisena – "Podimme syyllisyyttä ja pelkoa"

Kajaanilaisen Kaisa Röngän raskaus kävi vaaralliseksi sekä äidille että pikkukeskosena syntyneelle tyttärelle. Perinteisesti raskausmyrkytys on ensisynnyttäjän sairaus.

raskaus
Pieni lapsi äidin ja isän sylissä.
Kaisa Röngän ja Petri Tepon tytär Sini syntyi kaksi kuukautta etuajassa. Tänä päivänä Sini voi hyvin.Kimmo Hiltunen / Yle

KajaaniAluksi kaikki oli hyvin. Esikoistaan odottava Kaisa Rönkä oli elämänsä kunnossa: pahoinvointia ei ollut, verenpaineet olivat kohdallaan ja olo oli energinen.

Raskauden puolivälissä kuitenkin tapahtui jotakin. Rönkä ja hänen puolisonsa Petri Teppo alkoivat huolestua, koska sikiö ei kasvanut normaalien kasvukäyrien mukaisesti. Kontrollissa huomattiin, että äidin verenpaineet nousivat nopeasti ja kehossa oli turvotusta.

Lisäkontrolleissa huoli kasvoi koko ajan suuremmaksi.

– Miksi sikiö ei kasva, olemmeko tehneet vanhempina jotain väärin? Podimme syyllisyyttä ja pelkoa siitä, että onko lapsella varmasti kaikki kunnossa, Kaisa Rönkä kertoo.

– Sanottiin, että kaikki ei ole kunnossa. Jotain oli vialla, mutta kukaan ei osannut sanoa mitä. Se pisti mietityttämään, ja tilanne jäi ikään kuin roikkumaan ilmaan, Petri Teppo jatkaa.

Silloin tuli totaalinen pelko. Muistan vain sen kauhean tärinän, en ole koskaan tärissyt niin paljon.

Kaisa Rönkä

Raskausmyrkytys tuli pariskunnalle täytenä yllätyksenä. Rönkä oli ollut aina terve, urheileva ja normaalipainoinen, eikä suvussakaan ole ollut raskausmyrkytyksiä.

Aluksi Rönkä ajatteli, että lääkärit vain hössöttävät. Kaikillahan verenpaineet nousevat hieman.

– Siihen oli kuitenkin pakko suhtautua vakavasti, kun verikokeet näyttivät, että punasolut tuhoutuvat ja virtsassa alkoi olla valkuaista. Viimeisimpänä vaiheena oli, että napavirtauksissa oli jotain poikkeavaa. Silloin tuli nopea lähtö ambulanssilla, Rönkä kertoo.

Arvoituksellinen sairaus

Raskausmyrkytykseen eli pre-eklampsiaan (siirryt toiseen palveluun) (Duodecim) sairastuu noin viisi prosenttia kaikista raskaana olevista. Raskausmyrkytyksen syitä ja taustoja on tutkittu paljon, mutta se on edelleen arvoituksellinen sairaus.

– Vaikea, varhaisilla viikoilla alkanut raskausmyrkytys on istukkaperäinen sairaus. Se määräytyy jo alkuraskaudessa ennen kuin näemme, miten istukka lähtee kehittymään ja kiinnittymään kohdun seinämään, kertoo erikoislääkäri Hilkka Ijäs Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Äiti leikkii pienen tyttärensä kanssa.
Kaisa Röngän mukaan Sini on nauravainen ja leikkisä lapsi, joka on kasvanut koko ajan hyvin.Kimmo Hiltunen / Yle

Lievä raskausmyrkytys on vaikeaa yleisempi ja alkaa yleensä myöhäisillä raskausviikoilla. Se voi liittyä äidin ylipainoon ja kulkea käsi kädessä raskausdiabeteksen kanssa.

– Se on yleensä huomattavasti lievempioireinen kuin vaikea raskausmyrkytys. Usein siihen ei liity sikiön kasvun hidastumaa, mikä on varhaisessa, vaikeassa tautimuodossa aika tavallista, Ijäs sanoo.

Taudinkuva vaihtelee, mutta pahimmillaan vaikea raskausmyrkytys on monen elimen sairaus.

– Siihen voi liittyä aivoperäisiä oireita, keuhko-oireita, munuaisten toiminta vaarantuu ja myös istukan verenkierto, ja sitä kautta myös sikiön vointi voi vaarantua, Ijäs kertoo.

Tapauksissa, missä kysymyksessä on ensisynnyttäjä tai tauti puhkeaa varhain, sille ei voi itse yhtään mitään.

Hilkka Ijäs

Raskausmyrkytys voi tulla kenelle tahansa. Perinteisesti se on ensisynnyttäjän sairaus eli se on ensimmäisessä raskaudessa yleisempi kuin seuraavissa. Jos esikoistaan odottavalla äidillä on ollut vaikea tautimuoto, on uusiutumisriski seuraavassa raskaudessa paljon suurempi.

– Ensisynnyttäjät ja sellaiset naiset, joiden äidillä tai sisarella on ollut vaikea raskausmyrkytys, ovat riskiryhmässä. Lisäksi tietyt perussairaudet, kuten ykköstyypin diabetes, lisäävät sairastumisriskiä, Ijäs kertoo.

Ijäksen mukaan lievemmässä, enemmän ylipainoon ja raskausdiabetekseen liittyvässä, loppuraskauden muodossa äidin elintavoilla voi olla jonkinlaista merkitystä taudin kehittymiselle. Raskausmyrkytys ei ole äidin syy (siirryt toiseen palveluun) (Iltalehti).

– Tapauksissa, missä kysymyksessä on ensisynnyttäjä tai tauti puhkeaa varhain, sille ei voi itse yhtään mitään, Ijäs vahvistaa.

"Hätä oli kädessä ihan oikeasti"

Kaisa Röngän raskausmyrkytys kehittyi vakavaksi ja hänet kiidätettiin Kajaanista Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Matkan aikana Rönkä jutteli vielä leppoisasti ambulanssikuskien kanssa, koska hän kuvitteli menevänsä Ouluun vain lepäilemään ja palaavansa mahdollisesti takaisin töihin.

– Tilanteen todellisuus tuli esille, kun Oulussa ruvettiin mittaamaan verenpaineita. Yläpaineet näyttivät 200:taa ja alapaineetkin 110:tä. Hätä oli kädessä ihan oikeasti.

Tilannetta seurattiin koko yö. Aamulla lääkärit päättivät, että Röngälle tehdään sektio eli keisarileikkaus. Rönkä oli kauhuissaan, sillä hän oli yksin. Sukulaiset ja ystävät olivat Kajaanissa, eikä puolisokaan ollut vielä ehtinyt lähteä ajamaan Ouluun.

– Silloin tuli totaalinen pelko. Muistan vain sen kauhean tärinän, en ole koskaan tärissyt niin paljon. Tiesin, että leikkaukseen ei ole aikaa kuin pari tuntia. Mietin, miten lapsi voi ja miten itse selviän leikkauksesta. Se oli varmasti pahin paikka, kertoo Rönkä.

Hoitaja tuli heti onnittelemaan. Hän sanoi, että tyttö on terve ja kaikki on mennyt hyvin.

Petri Teppo

Röngälle tehtiin kiireellinen sektio puudutuksessa. Tytär Sini syntyi 960-grammaisena kaksi kuukautta etuajassa. Röngän mukaan sairaalan henkilökunta kannusti ja tuki koko ajan, mikä loi turvallisuuden tunnetta. Hän tiesi koko ajan, mitä leikkauksessa tapahtuu.

– Yksi hoitajista jopa kysyi, että saako hän ottaa kännykällä kuvan vauvasta, koska puoliso ei ehtinyt vielä paikalle. Sain sen muiston, vaikka en saanut ottaa Siniä heti rinnan päälle synnytyksen jälkeen, vaan hänet vietiin kiireellisesti teholle. Se lämmitti mieltä, että he olivat ajatelleet näin loppuun asti minun ja vauvan hoidon, Rönkä kertoo.

Röngän puoliso Petri Teppo lähti ajamaan kohti Oulua heti, kun hän sai tietää Kaisan joutuvan leikkaukseen. Parin sadan kilometrin aikana hän ennätti miettiä tilannetta paljon.

Sairaalassa hoitaja tuli onnittelemaan ja kertoi, että tyttö on terve ja kaikki on mennyt hyvin. Tunnin päästä Teppo pääsi katsomaan tytärtään.

– Hän oli äärimmäisen pieni, siis todella pieni. Tuli helpottunut olo, että tyttö on päässyt maailmaan täysin terveenä ja jonkun ajan kuluttua pääsen näkemään myös Kaisan, Teppo kertoo.

Pikkukeskosten ennuste on hyvä

Raskausmyrkytys voi pahimmillaan johtaa äidin ja lapsen menehtymiseen. Kehitysmaissa raskausmyrkytyksen loppuvaiheeseen liittyvä raskauskouristus on vielä yleinen kuolinsyy, mutta länsimaissa raskausmyrkytykseen ei enää kuolla.

Suomessa tautitapaukset löydetään neuvolajärjestelmän ansiosta hyvissä ajoin.

– Äidit kouristavat harvoin, koska saamme lapsen synnytettyä ennen kuin kouristus tulee. Vaikka kouristustilanne tulisi, niin yleensä sekä äiti että lapsi selviävät hengissä, jos äiti on sairaalassa, kertoo Oulun yliopistollisen sairaalan erikoislääkäri Hilkka Ijäs.

Suomessa pikkukeskosten hoito on keskitetty yliopistosairaaloihin, missä resurssit ovat pieniä sairaaloita paremmat. Vauvat vaativat aluksi ympärivuorokautista tarkkaa seurantaa. Pikkukeskosten ennuste on Suomessa todella hyvä, jos lapsella ei ole rasitteena perussairauksia.

– Usein ensimmäiset päivät syntymän jälkeen ovat kriittisiä. Myös äidin voinnissa voi tulla pahenemisvaihe vauvan syntymän jälkeen. Se voi vaatia esimerkiksi teho-osastoseurantaa, Ijäs kertoo.

Naurava lapsi isän sylissä.
Petri Teppo kiittelee suomalaista sairaanhoitoa. Isä pääsi tyttären syntymän jälkeen heti mukaan lapsen hoitoon.Kimmo Hiltunen / Yle

Kaisa Röngän tilannetta seurattiin tiuhaan, koska verenpaineet olivat sektion jälkeen edelleen voimakkaasti koholla. Ensimmäiset viikot sairaalassa olivat hämmentäviä.

– Siinä oli valtava tunnemyrsky itsellä päällä. Tulin yhtäkkiä äidiksi, eikä lastenhuonettakaan oltu vielä laitettu. Kun näin sen pienen käärön keskoskaapissa, tunsin voimattomuutta, mutta samalla herkistyin. Tuossa on tyttäreni, miten pieni hän on, mutta niin kaunis ja soma, Kaisa Rönkä kertoo.

Petri Tepon mukaan Kaisan raskausajasta on jäänyt hänelle päällimmäisenä mieleen suunnaton huoli asioista.

– Kaisa joutui kokemaan raskausmyrkytyksen, kaikki siihen liittyvät ongelmat ja sektion. Miehellä on siinä mielessä helpompi osa, koska siinä ei voi tehdä muuta kuin yrittää tukea lapsen äitiä.

Sairaalassa isä otettiin aktiivisesti lapsen hoitoon mukaan.

– Olimme yhdessä vaihtamassa Sinin vaipoja, tekemässä aamupesuja ja pukemassa lasta. Ennen kaikkea kenguruhoito kuului molemmille. Vauva sai nukkua turvallisesti äidin tai isän rinnan päällä kehon lämmössä tuntitolkulla, Rönkä jatkaa.

Tuossa on tyttäreni, miten pieni hän on, mutta niin kaunis ja soma.

Kaisa Rönkä

Pikkuruinen Sini-vauva oli kaksi ja puoli viikkoa Oulussa tehohoidossa. Kun lapsen tila oli vakaa, hänet siirrettiin ambulanssilla Kainuun keskussairaalaan Kajaaniin, missä Siniä hoidettiin keskolassa puolitoista kuukautta.

– Sini kasvoi koko ajan. Kun hän pääsi kahteen ja puoleen kiloon ja tilanne oli vakaa, hänet päästettiin kotiin, Kaisa Rönkä kertoo.

Tällä hetkellä Sini voi hyvin. Leikkisä ja naurava tyttö käy muun muassa muskarissa, perhekerhossa ja vauvauinnissa. Kehityskontrollit ovat jatkuneet keskussairaalassa säännöllisesti muutamien kuukausien välein.

– Viimeisin tieto on, että maaliskuun kehityskontrollin jälkeen seurannaksi riittävät neuvolakäynnit. Hän on niin hyvin kehittynyt ja kasvanut, ettei häntä ole syytä enää seurata keskussairaalassa, Rönkä kertoo hymyillen.