Suomalainen osaa jo kehua – kehujen saaminen on vielä vähän noloa

Kehuista ja kiitoksista nolostuminen on kulttuurin ja oppimisen synnyttämää. Nolostuminen on kuitenkin aivan turhaa.

tavat
Keksejä.
Kehujen vastaanottaminen ei ole noloa, kunhan opettelee sanomaan "kiitos".Salla Syvänen / Yle

Paremmaksi kehujaksi ja kehujen vastaanottajaksi voi opetella, sanoo viestintäyrittäjä Iina Åman.

– Jos jo kotona harjoiteltaisiin antamaan ja myös vastaanottamaan kiitoksia ja kehuja huomattaisiin, ettei ole nolo asia, että saa kehuja. Siitä voi kiittää, Åman vinkkaa.

Kun joku siis seuraavan kerran kehuu sinua töissä, vähättelyyn ei ole aihetta, sanoo työpsykologi Minna Virtanen. Täytyy vain oppia ottamaan kehuja vastaan.

Kehuista ja kiitoksista nolostuminen on perisuomalaista, ja samalla kulttuurin ja oppimisen synnyttämää.

– Meidän pitäisi olla semmoisia, että ei nosteta päätämme kauheasti eikä yritetä erottautua muista, Iina Åman selittää.

Myös kehuminen voidaan kokea vaikeaksi. Korrektin kehun antamista voi vaikeuttaa esimerkiksi #metoo-kampanja, joka on nostanut esiin seksuaalista häirintää kouluissa ja työpaikoilla.

Ulkonäöstä kehumista ja sanaa "seksikäs" Iina Åman harkitsisikin työpaikalla erityisesti. – Esimerkiksi työyhteisössä voi miettiä, onko kaikki tarpeellista sanoa, vaikka niin ajattelisikin.

– Metoo-kampanja on ollut hyvä siksikin, että tulemme tietoisimmiksi siitä, miten me kenellekin puhumme ja missä on sopiva kehumisen raja.

– Jos noudatetaan tavallisia hyviä tapoja, ei hirveää vaikeuskerrointa tule.

Vain tosia kehuja

Viestintäyrittäjä Iina Åman tietää, että yrityksissä moni osaa jo odottaa kehun jälkeen "varsinaista pihviä" eli korjausehdotusta. Tämä johtuu siitä, että hyvän palautteen on ajateltu alkavan kehulla, mutta jatkuvan pienimuotoisella moitteella.

– Saatan itsekin sanoa, että annan sinulle palautetta. Ja kun katson reaktiota, korvat menevät heti vähän luimuun, että nyt tulee jotain negatiivista.

– Palaute voi olla kehittävää silloinkin, kun se on erittäin kehuvaa. Kannustan siihen, että annetaan jopa tuhlailevan paljon myönteistä palautetta, Åman kannustaa.

Hän muistuttaa myös, että kehun on kuitenkin syytä pitää paikkansa, eikä olla pelkkää höttöä hampurilaispihvin molemmin puolin.

– Turha käyttää ylisanoja taikka väittää, että joku on maailman paras jossakin, jos ollaan ihan vain tavallisia tai erittäin hyviä. Kun kehuu, täytyy ajatella itse, että se on totta ja tarkoitus on aito ja hyvä.

Joskus voisi Åmanin mielestä kehua myös tasaista, tavallista työtä.

– Voi sanoa, että hienoa kun taas kirjoitit muistion niin nopeasti ja se on aina niin täsmällistä ja asiat menevät eteenpäin.

Lapsi kasvaa kehulla

Lapsen kasvatuksessa kehulla voi vaikuttaa siihen, millaisen itsetunnon lapselleen rakentaa. Hyvä ja rakentava kehuminen ei keskity vain lopputuloksen kehumiseen, vaan myös tapaan, jolla lopputulos on saavutettu, vinkkaa psykologi ja tietokirjailija Keijo Tahkokallio.

Myös viestintäyrittäjä Iina Åman on huomannut, että nykypäivän nuorilla työntekijöillä itsetunto on jo ihan erilainen kuin aiemmilla sukupolvilla. Tässä osansa lienee kasvatuksella – ja kehumisella.

– Voi olla, että on tultu tietoisiksi siitä, että olemme olleet liian vetäytyviä ja kilttejä tyttöjä ja poikia. On haluttu, että tuleva polvi on omiin kykyihinsä luottavaisempia ja sillä tavalla vahvempia kohtaamaan vaikeampaa yhteiskuntaa ja työelämää. Saattaa olla siis kasvatuskysymys, hän sanoo.

– On tärkeää, että muistaa antaa lapselle jo varhain hyvää palautetta. Se kehittää käsitystä, minkälainen minä olen.