Kokkolan mutaatiokuusesta aletaan monistaa uusia – "Hienoimpia kartiokuusia, mitä olen nähnyt"

Kokkolassa kasvava kuusen erikoismuoto on tehnyt vaikutuksen Luonnonvarakeskukseen. Puuta ruvetaan lisäämään varttamalla, sillä se on tutkijan mukaan täydellinen koriste- ja joulupuu.

kuusi (mäntykasvit)
Kuusi.
Kalle Niskala / Yle

Luonnonvarakeskus on kiinnostunut geenimutaation komistamasta kokkolalaiskuusesta ja haluaa monistaa sitä.

– On se niin paljon näyttävän näköinen ja sopiva koriste- ja joulupuulajikkeeksi. Hienoimpia kartiokuusia, mitä olen nähnyt ja täydellinen koristepuu, sanoo erikoistutkija Teijo Nikkanen Lukesta. Nikkasella on juuri meneillään hanke, johon Kokkolan puu sopii täydellisesti.

Kokkolan kuusi on metsäkuusen erikoismuoto, jossa puu näyttää siltä kuin sitä olisi leikattu halki sen kasvun. Puu havaittiin jo, kun poliisitalon tonttia raivattiin ja sitä on varjeltu siitä asti.

Kokkolan metsätalousinsinööri pohti aiemmin, onko kyseessä kartio- vai tuulenpesäkuusi. Erikoistutkija nimeää puun kartiokuuseksi. Tarkoitus on, että puuta saataisiin monistettua samalla sekä Luken kokoelmiin että Kokkolan kaupungille.

Kuusi.
Kuusi kasvaa poliisitalon tuntumassa. Se huomattiin jo aikanaan, kun tonttia raivattiin poliisitalon rakentamista varten, ja sitä on varjeltu siitä asti.Kalle Niskala / Yle

Kaupunki haluaisi komeasta kuusesta kopioita kaupunkipuistoihin kuntalaisten ihasteltaviksi.

– Jos saamme jatkoa varten monistettuja yksilöitä kasvamaan, niin voimme tehdä Kokkolan kanssa tehdä yhteistyösopimuksen jonkinlaisesta määrästä, sanoo Nikkanen. Kaupungin kanssa asiasta neuvotellaan vuodenvaihteen jälkeen.

Kuusesta voidaan erikoistutkija Teijo Nikkasen mukaan ottaa joitakin kymmeniä oksia ilman että puun ulkonäkö kärsii. Rajattomasti kuusta ei aiota runnella. Keväällä otettavista varteista päästään taas muutaman vuoden päästä varttamaan seuraavia.

Kokkolan kaupungille on tullut puolen tusinaa yhteydenottoa eri puolilta maata sen jälkeen, kun Yle kertoi puusta, jonka erikoismuoto on geenimutaation aikaansaama. Halua puun monistamiseen myös kaupalliseen käyttöön olisi siis muuallakin.

Varttamisessa hyvä mahdollisuus onnistumiseen

Varttaminen on yleinen tapa puiden ja pensaiden lisäämiseen. Oksat on leikattava kevättalvella ja vartettava parivuotisiin runkoihin huhti-toukokuussa. Kuusen solukkolisäystä aikuisista puista ei Suomessa vielä osata.

Varttaminen on lisäämistapana työvoimavaltaista eikä sen osaajia ole Suomessa kovin paljon. Yhden vartteen hinta ei kuitenkaan nouse kohtuuttomaksi, sillä kokenut varttaja voi tehdä ainakin parikymmentä vartetta tunnissa.

Onnistumisprosenttikin on varsin korkea, Nikkasen mukaan jopa 80–90, jos tekijä hallitsee homman ja perusrungot ovat elinvoimaisia.

Vaikka varttaminen onnistuisikin, menee useita vuosia, ennen kuin taimet ovat niin isoja, että niitä kannattaa istuttaa kaupunkipuistoon.

– Varttamisesta 3–5 vuotta. Viisivuotinen on jo sellainen, että sen näkee olevan emonsa taimi, luonnehtii Nikkanen.

Kiinnostuneita olisi muuallakin

Kokkolan mutaatiokuusen erikoismuotoa on pohdittu niin kaupungissa kuin Lukessa. Aihe on herättänyt vilkasta keskustelua myös Dendrologian seurassa, missä puista ja puuvartisista kasveista kiinnostuneet keskustelevat ja jakavat tietoa. Kaupungin metsätalousinsinööri Ahti Räinä arveli puuta joko kartio- tai tuulenpesäkuuseksi.

Erikoistutkija Teijo Nikkanen pitää siis kyseistä yksilöä kartiokuusena, mutta muistuttaa, että tuulenpesistä lisätyt puut kasvavat joskus juuri Kokkolan kuusen kaltaisiksi kartiomaisiksi ja tiheiksi puiksi.

– Nimeäminen on aina vähän kiinni nimeäjästä. Erikoismuodot eivät ole kiveen hakattuja, ja jokainen on ainutlaatuinen yksilö, sanoo Nikkanen.

Kyselyitä puiden erikoismuodoista tulee Luonnonvarakeskukseen paljonkin. Lisäämispyyntöjäkin tulee silloin tällöin, mutta ne eivät automaattisesti johda siihen, että puita alettaisiin monistaa.

Luonnonvarakeskuksella on omat kokoelmat Punkaharjulla ja Lopella. Lopella on maan suurin kuusen rotupuisto. Lisäksi aikanaan tehtiin kokoelma Enso-Gutzeitille. Se on nykyään Imatran kaupungin omistuksessa.