Koe uusi yle.fi

Suklaata ei tulevaisuudessa ehkä riitä jokaiseen joulupöytään – tässä 5 ainetta, joilla suklaan voisi korvata

Kaakaota ei riitä länsimaisille markkinoille loputtomiin muun muassa ilmastonmuutoksen vuoksi. Jonakin päivänä joudumme ehkä ratkaisemaan, miten tehdä suklaata ilman suklaata.

suklaa
Suklaakonvehteja käsityönä
Suklaakonvehteja käsityönäTerhi Varjonen/Yle

Monelle rakkaan suklaan kohtalo voi olla vaakalaudalla, jos huoli suklaan tulevaisuudesta osoittautuu aiheelliseksi. Suklaan pääraaka-aineen, kaakaon, saatavuus tulevaisuudessa on epävarmaa. Tähän on neljä syytä (siirryt toiseen palveluun): ilmastonmuutoksen tuoma kuivuus kaakaon viljelyalueella, kasvitaudit, kaakaon viljelyn vaihtaminen paremmin tuottavaan kumipuuhun sekä suklaan kasvava menekki etenkin itäisessä osassa maailmaa.

Tästä herää kysymys, millä suklaan voi tulevaisuudessa korvata, jos sitä ei ole saatavilla samaan tapaan kuin nyt? Kysyimme asiaa suklaata valmistavilta yrityksiltä, tutkijalta, kondiittorilta, ravintoasiantuntijalta ja elintarvikealaa opettavasta ammattikorkeakoulusta.

Kuvassa kaakaopuun keltakuorinen hedelmä, jonka sisältä löytyvät tuoreet, vielä vaaleat kaakaopavut.
Kirsi Crowley / Yle

1. Carob-jauhe

Carob eli johanneksenleipäpuu kuuluu hernekasveihin ja se on Välimeren alueella tunnettu kasvi. Carobin palkoa käytetään jo nyt kuivattuna jauheena korvaamaan kaakaojauhetta joissakin suklaatuotteissa, esimerkiksi leivonnaisissa. Carob-jauhe on tummaa ja makeaa. Vaikka kaakaossa itsessään ei juurikaan ole kofeiinia, siinä on teobromiinia, joka on piristävä aine. Kaakao voidaan myös tästä syystä korvata carobilla. Täysin suklaan makuista tuotetta carobista itsestään ei saa.

2. Cupuacu

Cupuacu on kaakaon lähisukulainen. Hedelmä on makea ja vähän miedomman makuinen kuin kaakao. Cupuacua, kuten carobia, käytetään jo nyt jauheena joissain tuotteissa korvaamaan kaakaota ja siitä on myös tehty omanlaisia suklaatuotteita.

3. Jakkihedelmä

Jakkihedelmä kuuluu viikunapuulajeihin ja sitä näkee erityisesti tropiikissa, esimerkiksi Aasian maissa. Hedelmä on iso ja se voi painaa jopa kymmeniä kiloja. Jakkihedelmä on hyvänmakuinen, ei kovin makea, mutta se on hyvin kuitupitoinen. Siitä syystä hedelmä on tunnettu maailmalla ja Suomessakin lihankorvikkeena esimerkiksi hampurilaisissa. Tutkimuksissa (siirryt toiseen palveluun) on havaittu, että paahtamalla jakkihedelmän siemeniä voidaan saada aikaiseksi suklaan makuisia aromeja.

Viljelijät kasaavat jakkihedelmiä myyntiin torilla Bisramgangassa Intiassa vuonna 2007.
Viljelijät kasaavat jakkihedelmiä myyntiin torilla Bisramgangassa Intiassa vuonna 2007.EPA

4. Laboratoriosuklaa

Korvaavia suklaan makuja voitaisiin saada tehtyä myös laboratoriossa. Aromit voivat olla luonnollisia tai synteettisesti valmistettuja. Luonnollista aromia suklaan maun korvaamiseen voitaisiin ottaa talteen kaakaosta. Tätä aromia voitaisiin tarvittaessa yhdistellä johonkin muuhun tuotteeseen, joka kokonaisuutena voisi olla suklaan korvike. Suklaa-aromia ei kuitenkaan saa helposti mistään muusta kuin itse kaakaosta. Suklaan makua voisi kokeilla myös valmistaa synteettisesti eli keinotekoisesti. Kolmas vaihtoehto on yhdistellä sekä synteettisesti valmistettuja ja luontaisia aromeja. Maku ei kuitenkaan yksin riitä suklaaelämykseen, vaan siihen vaikuttaa myös rakenne.

Kuusiemulsio on vaniljakastikkeen värinen, mietotuoksuinen tuote.
Markku Pitkänen / Yle

5. Geenimanipuloitu suklaa

Jos suklaan raaka-aineiden saatavuus muuttuisi tulevaisuudessa vaikeammaksi, korvaavia raaka-aineita voitaisiin luonnosta etsimisen lisäksi kehittää laboratoriossa. Geenimanipulaation avulla voitaisiin parantaa itse kaakaon selviämistä eri olosuhteissa ja kasvitauteja vastaan. Geenimanipulaatiolla voitaisiin kenties tehdä myös kokonaan uusia raaka-aineita, joita voitaisiin käyttää korvaamaan kaakaota.

Suklaan syömistä voisi korvata muulla makealla

Elintarviketutkija Jukka-Pekka Suomela Turun yliopistosta kertoo, että jos suklaata yritettäisiin korvata, pitäisi saada kolme asiaa kuntoon: oikeanlainen rasva, oikeanlainen maku ja sopivaa raaka-ainetta massaksi kaakaon tilalle. Tulevaisuuden suklaassa perusmassan pitäisi olla ominaisuuksiltaan sellainen kuin kaakaopohjaisessa suklaassa on nyt. Rasvan pitäisi olla sellaista, joka sulaa suunnilleen samalla tapaa mitä suklaakin.

– Suun lämpötila on hyvin lähellä suklaan sulamispistettä, joka on melko terävä. Jos se rasva, mitä käytetään korvaamiseen, on kovin erilaista, niin sen huomaa heti ja se tuntuu omituiselta suussa.

Superfoodeja luontaistuotekaupan hyllyllä, esimerkiksi kaakaopavut, kaakaovoi, goji-marjat ja maca-jauhe.
YLE / Laura Holappa

Suomalaisten suklaanvalmistajien Fazerin ja Orkla Confectionary & Snacks Finlandin (Panda) edustajat kertovat, että heidän yrityksissään ei ole tutkittu vaihtoehtoja suklaalle. Fazer Makeisten tuotekehitysjohtaja Tiina Karppinen uskoo, että kaakao tulee riittämään jatkossakin.

– Tällä hetkellä näyttää, että saatavuuskysymys ei ole ihan niin akuutti, mitä se joskus on ollut.

Jos suklaan saanti syystä tai toisesta kuitenkin rajoittuisi tulevaisuudessa, suklaanvalmistajat uskovat, että kuluttajien huomio kiinnittyy ensin muihin makeisiin syötäviin, kuten kekseihin, makeisiin ja jäätelöön. Orklalta muistutetaan, että jos tulevaisuudessa valmistettaisiin suklaan korviketta, sitä ei saisi kuitenkaan kutsua suklaaksi. Suklaan sisältö määritellään tarkkaan lakiin kirjatussa suklaa-asetuksessa (siirryt toiseen palveluun).

Joulusuklaa
Viivi Sihvonen / Yle

Savonia-ammattikorkeakoulun Future Food -tutkimus- ja tuotekehitysyksikön tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntija Johanna Kantala miettii yleisellä tasolla, että jos tietty raaka-aine uhkaa loppua, sen osuutta vähennetään elintarvikkeesta ja tilalle tuodaan jotain korvaavaa. Savonian restonomi-opiskelija Jaana Tanskanen kertoo tietävänsä harvinaisesta persimon (siirryt toiseen palveluun)-lajikkeesta, joka on sisukseltaan suklaanruskea. Tanskasen mukaan tämä persimon myös maistuu suklaavanukkaalle. Savonian restonomi-opiskelijat pohtivat Ylelle myös, että taateli voisi olla makeana raaka-aineena sellainen, josta saisi suklaankorviketta yhdistelemällä sitä muihin raaka-aineisiin.

Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat Tuovi Puumalainen (vas.), Sanni Pakarinen, Jaana Tanskanen
Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat Tuovi Puumalainen (vas.), Sanni Pakarinen, Jaana Tanskanen.Krista Karppinen / Yle

Loppupäätelmä on kuitenkin kaikilla tähän artikkeliin haastatelluilla sama. Suklaata ei voi täydellisesti korvata millään, sillä maku ratkaisee. Tutkija Jukka-Pekka Suomela lohduttaa suklaanystäviä sanomalla, että suklaa tuskin loppuu maailmasta kokonaan. Eri asia on, riittääkö sitä nykymuodossaan kaikille.

Päivitetty 20.12. klo 10.39: Lisätty kuvatekstiin Savonia amk:n opiskelijoiden nimet.
Päivitetty 20.12. klo 10.49: Lisätty Fazerin edustajan kommentti kaakaon saatavuudesta.

Lähteet: Elintarviketutkija Jukka-Pekka Suomela Turun yliopistosta, tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntija Johanna Kantala Savonia-ammattikorkeakoulusta, Savonia-ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijoita, ravintoasiantuntija ja yrittäjä Jaakko Halmetoja, kondiittori Sami Malmberg Malmbergin konditoriasta, Osto- ja myyntipäällikkö Nanette Karttunen Keskolta, innovaatiojohtaja Katja Salminen Orkla Confectionary & Snacks Finlandista ja tuotekehitysjohtaja Tiina Karppinen Fazer Makeisista.