Helsingin Musiikkitalo saa urut – Ovatko projektiin kerätyt 4,2 miljoonaa euroa paljon vai vähän?

Musiikkitalon urut rakennetaan laatu edellä. Säveltäjä Kaija Saariaho sai urkuprojektin käyntiin lahjoittamalla miljoona euroa uuden soittimen rakentamiseksi.

Musiikkitalo
Musiikkitalossa uruille on paikka ylhäällä lavan takana.
Musiikkitalon konserttisalissa urkujen paikka on ylhäällä lavan takana.STT

Helsingin Musiikkitalo valmistui vajavaisena vuonna 2011. Konserttisaliin suunnitellut urut jäivät rakentamatta säästösyistä.

Nyt kuusi vuotta myöhemmin säveltäjä Kaija Saariaho otti härkää sarvista. Helsingin Musiikkitalon säätiö vastaanotti syyskuussa Suomen menestyneimpiin kuuluvalta säveltäjältä miljoona euroa konserttiurkujen hankkimiseksi.

Saariaho kertoo, että tarkoitus on vaikuttaa kauaskantoisesti Suomen musiikkielämään.

– Urut ovat ihmisikään verrattuna ikuiset. Musiikkitaloon rakennettavat urut takaavat onnistuessaan jatkuvuuden sille musiikkiperinteelle, jota orkesteriurkumusiikki edustaa: ne antavat sekä tämän päivän että tulevien polvien säveltäjille mahdollisuuden inspiroitua soittimesta, Saariaho kertoo STT:lle (siirryt toiseen palveluun).

Säveltäjänä Saariaho ajattelee ensisijaisesti kuulijoita.

– Ennen kaikkea urut tarjoavat suomalaiselle yleisölle tilaisuuden kokea urkuorkesteriteokset niiden mahtavasti ja autenttisesti soivassa muodossa.

Kaija Saariaho. Only the Sound Remains
Kaija SaariahoAntti Haanpää / Yle

Tavoitteena Suomen suurimmat urut, jotka ovat Euroopan parhaimmistoa

Yhteensä käytettävissä on 4,2 miljoonaa euroa. Onko se paljon vai vähän?

– Se on kohtuullisen paljon rahaa. Sillä pitäisi saada oikein hyvät urut ja pystyä rahoittamaan myös talon rakenteelliset muutokset, jotka ovat edellytyksenä sille, että urut saadaan esille kuten pitää, kertoo Helsingin Musiikkitalon säätiön varapuheenjohtaja Arne Wessberg.

Talossa siis on jo paikka uruille, mutta rakenteellista hienosäätöä on silti tehtävä.

Urkujen suunnittelutyöryhmää johtaa professori, musiikin tohtori ja urkutaiteilija Olli Porthan. Hänen mukaansa suunnitteilla on urut, jotka ovat valmistuessaan Euroopan parhaimmistoa.

– Tässä voidaan mennä laatu edellä. Ei tarvitse liiaksi miettiä taloudellista puolta. Soittimeen tulee muun muassa kaksi soittopöytää, toinen orkesteritasanteelle, toinen urkujen eteen, Porthan kertoo.

Tavoitteena on rakentaa Suomen suurimmat urut. Tällä hetkellä titteliä kantaa Lapuan tuomiokirkon soitin. Siinä on 85 äänikertaa. Turun tuomiokirkon uruissa on 81 äänikertaa.

Keskikokoisen kirkon uruissa on yleensä 30–40 äänikertaa.

– Lähtökohtaisesti on puhuttu, että Musiikkitalon urkuihin tulee äänikertoja 80 tai enemmän, Lemström kertoo ja tulee samalla paljastaneeksi, että Suomen suurimpien urkujen titteli on pienestä kiinni.

Lapuan tuomiokirkon urut.
Suomen suurimmat urut sijaitsevat tällä hetkellä Lapuan tuomiokirkossa.Tuomo Rintamaa / Yle

Musiikkitalon urkuhankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Juha Lemströmin mukaan urkujen koko ratkaisee pitkälti soittimen hinnan.

– Isojen urkujen rakentaminen vaatii enemmän työtä. Täytyy muistaa, että emme osta neljän miljoonan euron urkuja, vaan se on tämän koko hankkeen hinta, Lemström sanoo.

Helsingin Musiikkitalon urkuja on mielekkäintä verrata muiden konserttisalien urkuihin. Lahdessa 2007 valmistuneet Sibeliustalon 52 äänikerran urut maksoivat 1,2 miljoonaa euroa. Musiikkitalon urkuihin käytetään siis rahaa 3,5-kertaisesti.

– Olosuhteet huomioiden resurssit ovat nyt varmaan kaksinkertaiset, Lemström laskee.

Euroopassa urkuja on rakennettu tällä vuosituhannella muun muassa Pariisiin, Hampuriin ja Dresdeniin. Näiden hinnaksi on muodostunut Porthanin mukaan 2–3 miljoonaa euroa. Onko Suomeen siis rakenteilla Euroopan kalleimmat urut?

– Meidän projektille on asetettu erittäin korkeat tavoitteet. Ja muualle rakennetut ovat pienempiä urkuja, Porthan huomauttaa.

Kuka tahansa voi ostaa itselleen nimikkourkupillin

Saariahon lisäksi projektin rahoittajia ovat Musiikkitalon päätoimijat eli Sibelius-Akatemian, Helsingin kaupunginorkesterin ja Radion sinfoniaorkesterin omistajat eli valtio, Helsingin kaupunki ja Yle. Jokaisen osuus on puoli miljoonaa euroa.

Yksityisen rahan puolelta mukana ovat puolen miljoonan osuudella sekä Jane ja Aatos Erkon säätiö että SLS:n Paciuksen muistorahasto. Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Suomen Kulttuurirahasto lahjoittivat kumpikin 300 000 euroa. Svenska kulturfonden on mukana 100 000 eurolla ja Pro Musica -rahasto lahjoitti 26 000 euroa projektin viestintään ja verkkosivuihin.

Lisäksi Helsingin Musiikkitalon säätiö on avannut kansalaiskeräyksen, jonka tuotoilla tuetaan urkukonserttien järjestämistä Musiikkitalossa ja tilataan uusia urkuteoksia kotimaisilta säveltäjiltä.

Lahjoituskampanjan tavoitteena on kerätä 200 000 euroa. Projektin verkkosivustolla (siirryt toiseen palveluun) keräykseen voi osallistua ostamalla urkuihin oman nimikkopillinsä. Pienimmän urkupillin hinta on 50 euroa, suurimman 5 000 euroa.

Korjattu 11.12. klo 14.58: 26 000 euroa lahjoitti Pro Musica -rahasto, ei Pro Musica -säätiö.