Seksuaalista ahdistelua ei katsella sormien läpi eduskunnassa: "Emme puutu ainoastaan suoraan kourintaan ja päällekarkauksiin"

Eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin.) sanoo, ettei itse ole kokenut häirintää, mutta parlamentin ahdisteluhuhuilta ja -puheilta ei hänkään ole välttynyt. Eduskunnan kanslia haluaa torpata ahdistelun alkuunsa.

seksuaalinen häirintä
Eduskunnan Työ ja tulevaisuus -teos
Eduskunnassa seksuaalinen ahdistelu ei ole uusi asia.Jani Saikko

Ylen kysely kertoo karua viestiä vallan kammareista: eduskunnassa seksuaalinen häirintä ilmenee eleinä, kosketteluna, jopa kourimisena ja suorasukaisina tekstiviesteinä. Näin kertoi Yle kyselyssä 13 uhria, jotka ovat joko kansanedustajien avustajia tai puolueitten työntekijöitä.

Eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin.) ei tuloksesta hämmästy. Ei, vaikkei itse ole häirintää kokenut eikä myöskään nähnyt.

– Toki olen kuullut tarinoita eduskunnassa tapahtuneista asioista. Itse en ole sellaisia asioita nähnyt. Mutta se ei millään tavoin tarkoita sitä, ettei ahdistelua olisi. Kannustan puhumaan näistä avoimesti. En itse ole koskaan kohteeksi joutunut, mutta aavistan, miten vaikeaa on sanoa: "Lopeta!” tai ”Tämä ei ole oikein!”

"Suoria viestejä, joissa ei jäänyt epäselväksi toisen halut. Koin tilanteen epämiellyttäväksi ja nöyryyttäväksi, koska kyseessä oli ihminen, joka oli valta-asemassa minuun nähden." (Ylen kysely)

Eduskunnassa seksuaalinen ahdistelu ei ole uusi asia. Häirintää väitettiin esiintyneen eduskunnassa jo vuonna 2008 ns. kalapuikkoviiksikohussa.

Eduskunnan joka toinen vuosi toteutettava oma työhyvinvointikysely kertoo ahdistelun vuosien mittaan kuitenkin vähentyneen.

Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio kertoo, etteivät tämän vuoden kyselyn tulokset ole vielä valmiita. Sen verran tuloksista kuitenkin tiedetään, että ne ovat suunnilleen edellisen kyselyn eli vuoden 2015 lukujen kaltaiset. Häirintää koki vuonna 2015 viisi eduskunnan työntekijää.

Pudotusta vuoden 2011 luvuista on roimasti. Tuolloin yhteensä 18 virkamiestä ja kansanedustajan avustajaa ilmoitti kokemastaan seksuaalisesta tai sukupuolisesta häirinnästä. Nyt tehty Ylen kysely kertoo samaa #metoo-kampanjan sanomaa naisten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä.

"Eduskunnan hallinto korostaa miten vähän häirintää raportoidaan. Tilanne ei mitenkään kuvasta sitä, mitä kuulen muilta naispuolisilta avustajilta heidän kokemuksistaan." (Ylen kysely)

Härskille häirinnälle - oli se millaista tahansa - on saatava stoppi, sanoo eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio. Rauhio vakuuttaa, että tapauksiin puututaan, jos ja kun ne tulevat ilmi. Myös muulloin kuin kyselyiden jälkeen.

– Häirintä ei ole kohteeksi joutuneelle milloinkaan lievää. Vaikka me pyrimme eduskunnassa nollatulokseen, haluamme, että näistä asioista puhutaan. Emme puutu ainoastaan suoranaisiin kourinta- tai päällekarkaustapauksiin. Häirintä arvioidaan aina niiden ihmisten näkökulmasta, jotka kokevat häirintää.

Puhemies Lohela pohtii sitä, miksi häirintä ei yleensä näy. Yksikin tapaus on hänen mukaansa liikaa.

– Monessakaan tilanteessa ei ole todistajia. Harvapa käyttäytyy näin kaiken kansan nähden. Ihmiset yleensä tietävät, milloin he käyttäytyvät sopimattomasti.

"Eduskunta on poikkeuksellisen hierarkkinen työyhteisö ja toisen puolueen tuntemattomalle kansanedustajalle on avustajana vaikea sanoa mitään negatiivista hänen käytöksestään." (Yle kysely)

Kyse on vallasta. Hierarkkisilla työpaikoilla, joissa toisilla on rutkasti valtaa ja toisilla vähemmän, seksuaalista häirintää esiintyy useammin kuin tasa-arvoisessa työyhteisössä. Puhemies Lohela penää eduskuntaan tiukkuutta.

– Eduskunta on mielestäni poikkeuksellinen työpaikka ja työyhteisö. Meidän, jos kenen, pitäisi pyrkiä näyttämään mahdollisimman hyvää esimerkkiä muulle yhteiskunnalle. Odotan, että häirintään eduskunnassa puututaan jatkossakin tiukasti. Ja häirintähän koskee sekä miehiä että naisia. Toivon, että loukatuksi tulleet löytäisivät itsestään rohkeuden ja voiman tuoda ahdistelu näkyviin.

Vaikka Lohela pitää uhreina molempia sukupuolia, sanoo hallintojohtaja Pertti Rauhio, että lähes aina kärsijänä on nainen.

– Valtaosassa tapauksista on kyse naisten kokemasta häirinnästä. Eikä pidä liiaksi sekoittaa tätä asiaa.

Rauhio myös tervehtii - kylmäävistä tuloksista huolimatta - Ylen kyselyä ilolla.

– On tervetullutta, että myös muut kuin eduskunta työnantajana selvittävät tätä asiaa. Kaikki tieto otetaan vakavasti arviotavaksi.

Keskustelu aihepiiristä jatkuu tänään Ylen Politiikkaradiossa: Miten poliittiset päättäjät voisivat kitkeä seksuaalisen häirinnän yhteiskunnasta? Keskustelemassa ovat seksuaalisesta häirinnästä tehdyn keskustelualoitteen allekirjoittajat, kansanedustajat Tuula Haatainen (sd.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) ja Anders Adlercreutz (r.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Lähetys alkaa tänään tiistaina 12.12.2017 klo 12:30, Yle Puhe.

Lue myös:Seksuaalinen häirintä työpaikoilla on yllättävän yleistä – huorittelua, tuijottelua ja jopa raiskaus