Ylen kysely: Venäjän kehitystä uhkana pitävien määrä laskenut roimasti – asiantuntijan mielestä luku on silti korkea

Venäjän kehitystä pitää uhkana Suomelle 39 prosenttia kyselyyn vastanneista.

turvallisuuspolitiikka
Putin ja Venäjän vaakuna
Yle Uutisgrafiikka

Yhä harvempi suomalainen pitää Venäjän kehitystä uhkana Suomelle, ilmenee Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Kyselyssä Venäjän kehitystä pitää uhkana Suomelle 39 prosenttia vastanneista, kun Ukrainan kriisin alkamisen jälkeen kesällä 2014 tehdyssä kyselyssä määrä oli jopa 56 prosenttia.

Luku on laskenut alkuvuodestakin kahdeksan prosenttiyksikköä.

Onko Venäjän kehitys mielestänne uhka Suomelle?
Yle Uutisgrafiikka

Venäjä-tutkimukseen erikoistuneen Aleksanteri-instituutin johtajan Markku Kivisen mukaan taustalla vaikuttaa Ukrainan tilanne.

– Aikanaanhan varmaan suurimmalle osalle eurooppalaisista tuli yllätyksenä, että Ukrainan kriisin kaltainen sotilaallinen konflikti voi syntyä Euroopassa. Ukrainan tilanteen vaikutus Suomeen on sittemmin ollut vähenemässä eikä se enää vaikuta samalla tavalla kuin kolmisen vuotta sitten. Aletaan nähdä, että Suomen tilanne on sittenkin erilainen, hän sanoo.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen huomauttaa, että Venäjän kehitystä uhkana pitävien määrä on palautumassa Ukrainan kriisiä edeltävälle tasolle.

– Luonnollisesti lähialueella koettiin epävarmuutta, jopa suoranaista uhkaa, koska ei ollut käsitystä, mikä on Venäjän kokonaisstrategia. Lisäksi nyt Ukrainan sota on uutisoinnissa taka-alalla, vaikka onkin edelleen käynnissä ja ratkaisu löytymättä.

Entä mitkä asiat voivat lähitulevaisuudessa vaikuttaa kansalaisten kokemaan uhkaan Venäjän kehityksestä?

Ukrainan kriisin suunta on yhä tällainen asia, sanoo Aleksanteri-insituutin Markku Kivinen.

– Toinen asia on tietysti se, miten ymmärretään Ukrainan kriisin asema Euroopan yleisessä turvallisuuspolitiikassa. Jos Itämerellä syntynyt pienimuotoinen varustelukierre jatkuu, se saattaa heijastua myös suomalaisten huolenaiheisiin.

Markku Kivinen.
Markku KivinenYle

"Heijastelee Venäjän ulkopolitiikan muutosta"

Ulkopoliittisen instituutin Teija Tiilikainen sanoo, että Venäjän kehitystä uhkana pitävien prosenttiosuus, lähes 40 prosenttia, on silti varsin korkea.

– Se heijastelee varmastikin Venäjän jo Ukrainan kriisiä edeltänyttä aggressiivisemmaksi muuttunutta ulkopolitiikkaa. Venäjän politiikkaa on muuttunut tällä vuosituhannella vaikeammaksi ennakoida ja kynnys aseelliseen voimankäyttöön on madaltunut. Sotilaallinen jännite Itämeren piirissä on aiempaa tuntuvampi, hän sanoo.

Aleksanteri-instituutin Kivinen uskoo, että luvut olisivat selvästi pienempiä, jos kyselyssä olisi tiedusteltu, onko Venäjä välitön sotilaallinen uhka Suomelle.

– Mutta nyt kun puhutaan yleisellä tasolla, on hyvin luonnollista, että Suomelle ei ole muuta ulko- ja turvallisuuspoliittista huolta kuin se, miten Venäjä-asiat on hoidettu. Se ei ole asia, joka poistuisi päiväjärjestyksestä, ja siitä pitääkin kantaa huolta. On ulko- ja turvallisuuspolitiikan ydinkysymyksiä, miten sitä huolta lähdetään ratkomaan tai miten Venäjä-suhdetta kehitetään.

Teija Tiilikainen
Teija TiilikainenYle

Vihreät ja kokoomus eniten huolissaan

Kivisen mukaan vaikuttaa siltä, että kysymyksen muotoilu, Venäjän kehitys, näkyy vastauksissa.

– Jos katsoo sitä, miten vastaukset jakautuvat, vihreät ja kokoomus ovat niitä, jotka ovat eniten huolissaan. Toisessa ääripäässä ovat perussuomalaiset. Se pistää ajattelemaan, että kysymys ei ehkä ole siitä, että oltaisiin erityisen huolestuneita perinteisestä Suomen turvallisuudesta vaan enemmänkin kyse on Venäjän konservatiivisesta käänteestä.

Kivisen mukaan jo pitkään on näkynyt kehitys, jossa Venäjä katsoo edustavansa perinteistä konservatiivista ajattelua.

– Kristillisiä arvoja, perinteisiä perhearvoja, perinteistä isänmaallisuuttakin ja niin edelleen. Perheeseen ja sukupuolijärjestelmään liittyvät kysymykset menevät tietysti länsimaista liberaalia ajattelua vastaan.

Ylen Nato-kyselystä voit lukea lisää tästä:

Ylen kysely: Vain viidennes kannattaa Nato-jäsenyyttä – puolet ei haluaisi sotilasliittoon edes Ruotsin perässä

Lue myös:

Aseita ja epäluuloa Itämerellä – Pieni jääkausi alkoi Suomen, Ruotsin, Baltian ja Venäjän rannoilla

Trumpin ja Putinin motti – Eurooppa on pakotettu ajattelemaan mantereen puolustus uudelleen