Ylen kysely: Ahdistelua eduskunnassa – useampi kuin joka kymmenes avustaja kertoo seksuaalisesta häirinnästä

Iso osa uhreista sanoo, että ahdistelija on käyttänyt valta-asemaansa väärin.

seksuaalinen häirintä
Oletteko kokeneet häirintää eduskunnassa?
Yle Uutisgrafiikka

”Intiimin kanssakäymisen ehdottelua hississä ja läheisyyteen pakottamista.”

”Pikkujouluissa lähentelyä, hiplaamista ja vihjailevaa puhetta. Asialla oli erään hallituspuolueen naiskansanedustaja.”

Näin kuvaavat kansanedustajien avustajat ja eduskuntaryhmien työntekijät kokemaansa seksuaalista ahdistelua eduskunnassa tällä vaalikaudella.

Yle lähetti kyselyn kaikille eduskunta-avustajille ja -ryhmien työntekijöille, joista 95 vastasi kyselyyn.

Heistä 13 ilmoitti joutuneensa häirinnän kohteeksi kuluvan vaalikauden aikana. Loput eli 82 vastaajista eivät olleet kokeneet häirintää työssään eduskunnassa.

– Luku kuulostaa isolta, vaikka suurempiakin lukuja on mitattu. Useampi kuin joka kymmenes, se on paljon, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Tanja Auvinen.

Vertailu muihin työpaikkoihin on vaikeaa, koska eri tilastot antavat toisistaan eroavan kuvan todellisuudesta. Esimerkiksi tuoreimman Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan 6–7 prosenttia suomalaisista työntekijöistä on kokenut seksuaalista häirintää työpaikoilla.

Toisaalta Eurooppalainen työolotutkimus ja Tasa-arvobarometri antavat työelämästä karumman kuvan kuin Työterveyslaitoksen tutkimus.

Yhteistä kaikille tutkimuksille on se, että miehiä ahdistellaan työpaikalla reilusti naisia vähemmän.

Auvinen arvioi, että ahdistelut ovat muita yleisempiä työpaikoissa, joissa on vahvat valta-asemat ja naiset ovat perinteisesti olleet alisteisessa asemassa. Eduskunnassa avustajat ovat määräaikaisessa työsuhteessa ja he ovat riippuvaisia esimiehistään ja eduskuntaryhmistä.

– Palvelualojen ammattiliitto PAM teki pari vuotta sitten ison selvityksen alastaan. Selvityksen mukaan ahdistelu kohdistui erityisen paljon määräaikaisiin työntekijöihin, koska heidän mahdollisuudet valittaa asiasta ovat heikommat kuin vakituisilla työntekijöillä.

Auvisen mukaan määräaikaiset työntekijät eivät halua ”vaikean työntekijän” mainetta, koska se voi vaikeuttaa työllistymistä joko nykyisessä tai seuraavassa työpaikassa. Asetelma voi hänen mukaansa selittää eduskunnan isoja lukuja.

Kysely lähetettiin 223 avustajalle ja työntekijälle.

Puheita, eleitä ja koskettelua

Suurimmassa osassa avustajien ja työntekijöiden vastauksissa toistuu kertomus, että ahdistelijalla on ollut valta-asema suhteessa ahdisteltavaan. Näissä tapauksissa uhrit viittaavat lähes yksinomaan kansanedustajiin.

– Olen saanut hyvin suoria viestejä, joissa ei jäänyt epäselväksi toisen halut. Koin tilanteen epämiellyttäväksi ja nöyryyttäväksi, koska kyseessä oli ihminen, joka oli valta-asemassa minuun nähden.

Yhtä poikkeusta lukuunottamatta uhrit ovat olleet naisia.

Samat uhrit ovat usein kokeneet monenlaista häirintää. Muutamassa tapauksessa vihjailevat ja kaksimieliset puheet ovat vaihtuneet kosketteluun ja kourintaan.

Millaista häirintä oli?
Yle Uutisgrafiikka

Avustajat kertovat, että erityisesti juhlat ja pikkujoulut ovat paikkoja, joissa ylilyöntejä tapahtuu.

Yksi eduskuntaryhmän työntekijöistä sanoo, että osa avustajista on alkanut varautua tapauksiin, joissa tuttavuuden tekeminen alkaa käydä kiusalliseksi. Avustajat ovat sopineet yhteisestä merkistä, jolla muita kutsutaan hätiin vaivaannuttavien tilanteiden ohittamiseksi.

Työntekijä kertoo myös, että usein häirintätapauksiin syyllistyvät samat ihmiset.

Eduskunta tekee joka toinen vuosi työtyytyväisyysraportin, jonka mukaan seksuaalinen häirintä on vähentynyt viime vuosina Arkadianmäellä. Kun ahdistelusta ilmoitettiin työnantajalle 18 kertaa vuonna 2011, toissa vuonna luku oli pudonnut viiteen.

Erityisesti avustajiin kohdistuva häirintä on raportin mukaan vähentynyt, eikä toissa vuonna raportoitu yhtään ahdistelutapausta, jossa avustaja olisi ollut uhrina.

Ylen kysely kuitenkin osoittaa, että ongelma on yhä olemassa.

”Sovinistista läppää”

Ylen kyselyssä 12 avustajaa ja eduskuntaryhmän työntekijää ilmoittivat, että he ovat joutuneet häirinnän kohteeksi muussa poliittisessa toiminnassa tämän vaalikauden aikana.

Eduskunnan ulkopuolisessa häirinnässä koskettelu korostui verrattuna talon sisäpuolella tapahtuvaan ahdisteluun. Kahdeksan oli kokenut tämän vaalikauden aikana häiritsevää koskettelua, mutta yleisin häirinnänmuoto oli puhe.

– Puolueyhteisössä laajemminkin on miehillä tapana heittää hyvin sovinistista ”läppää”, joka on loukkaavaa ja halveksivaa.

Onko häirintää ollut muualla politiikassa?
Yle Uutisgrafiikka

Auvisen mukaan häirintä vaikuttaa hyvin eri tavalla eri ihmisiin ja tapauksen vakavuus vaikuttaa seurauksiin.

– Niin sanotusti kevyemmissä tapauksissa uhrille voi tulla voimakkaatkin tuntemukset. Tapauksiin liittyvät epäusko, järkyttyminen, häpeä ja syyllisyys ovat henkisesti rankkoja kantaa.

Jos ahdistelu jatkuu, eikä siitä voi kertoa työpaikalla, uhri voi pahimmillaan alkaa kärsiä pelko- ja ahdistustiloista.

– Näissä tapauksissa työnantajan pitäisi olla todella tiukkana. Jo se, että vääryys tunnustetaan, voi auttaa ihmistä eteenpäin, Auvinen sanoo.

Eduskunta käsittelee tiistaina ajankohtaiskeskustelussaan seksuaalista häirintää.

Jos olet kokenut seksuaalista häirintää politiikassa tai muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa, voit ottaa meihin yhteyttä: hannu.tikkala@yle.fi.