yle.fi-etusivu

Valittaako lapsi usein kipuja? Taustalta löytyy yleensä jokin näistä 4 tekijästä

Lapsen kiputilojen syyt kannattaa aina selvittää. Tutkimuksen mukaan monet tekijät kipujen taustalla ovat sellaisia, joihin perheissä voidaan vaikuttaa.

kipu
lapsi pitelee päätään
Päänsärky ja alaraajakivut ovat tyypillisimpiä pienten lasten kiputiloja.AOP

Jopa joka toisella ekaluokkalaisella on kipuja viikoittain. Itä-Suomen yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan yleisimpiä kiputiloja ovat jalkakivut ja päänsärky.

Tutkija, erikoishammaslääkäri Anu Vierolan mielestä huolestuttavaa on, että jo 6–8-vuotiailla lapsilla on useita kiputiloja yhtä aikaa.

– Eli että ole vain, että "äiti minua koskee jalkaan", vaan on selkäkipua tai vatsakipua ja päänsärkyä rinnakkain. Se ehkä yllätti.

Lapsen kipujen syihin kannattaa puuttua, koska kivut voivat häiritä koulunkäyntiä, harrastuksia ja ajanviettoa kavereiden kanssa. Huonoimmassa tapauksessa kivut kroonistuvat, eli kivuliaasta lapsesta tulee myös kivulias aikuinen.

Vierolan mukaan ongelmia voi välttää kiinnittämällä huomiota elintapoihin. Seuraavat asiat ovat tutkimuksen mukaan yhteydessä kipujen yleisyyteen – moneen niistä pystyy perheessä vaikuttamaan:

1. Huono fyysinen kunto

Tutkimuksessa selvisi ehkä yllätyksenä, että fyysinen aktiivisuus (eli kuinka paljon lapsi yleensä harrastaa liikuntaa ja millaisia ovat esimerkiksi koulumatkat) ei niinkään ollut yhteydessä kipujen esiintyvyyteen.

Sen sijaan fyysinen kunto vaikutti. Lasten niin sanottu kardiorespiratorinen kunto mitattiin tutkimuksessa polkupyörätestillä. Vaikuttaa siltä, että rasittava, hengästyttävä liikkuminen suojaa kivuilta.

– Se oli hyvä huomata, koska aiemmin tämänikäisillä lapsilla ei ole todettu, miten fyysinen kunto vaikuttaa heillä esiintyviin kipuihin, Vierola sanoo.

Lapsi keinuu leikkipuistossa seisoalleen.
Wasim Khuzam / Yle

2. Liikkumattomuus

Liikkumattomuus oli tutkimuksessa selkeästi yhteydessä siihen, kuinka yleisiä kivut ovat. Vanhemmat ovat usein huolissaan ruutuajasta, mutta myös muu paikallaanolo vaikuttaa.

– Liikkumattomuus ei tarkoita aina pelkkää tietokoneella istumista, vaan siihen lasketaan myös esimerkiksi koulutehtävien tekeminen, piirtäminen ja käsityöt.

Sitä tutkimuksessa ei selvitetty, miksi esimerkiksi liikkumattomuus oli yhteydessä kiputiloihin. Vierolan mukaan kipujen taustalla olevat tekijät ovat yhteydessä toisiinsa ja perheessä olennaista on, että elintavat ovat tasapainossa.

3. Katkonainen uni

Nukkuva lapsi
Yle

Tutkimukseen osallistuneiden lasten vanhemmat kertoivat lähes kaikki, että heidän lapsensa nukkuvat noin kymmenen tuntia yössä. Eroja löytyi kuitenkin unen laadusta – ja se vaikuttaa myös kipuihin.

– Kun kysyttiin unen katkonaisuudesta, kuorsauksesta ja hengityshäiriöistä, selvisi, että huono unen laatu on yhteydessä nimenomaan aamupäänsärkyyn, Vierola tarkentaa.

4. Epäsäännöllinen ruokailurytmi

Aamupäänsärky oli muita yleisempää myös sellaisilla lapsilla, joiden ruokailurytmi on epäsäännöllinen. Esimerkiksi huonot iltapalat voivat Vierolan mukaan olla yksi aamuisiin päänsärkyihin vaikuttava tekijä. Myös ravintokoostumuksella on väliä.

Myös paino ja vanhempien tulotaso vaikuttavat

Lasten kiputilojen yleisyyteen vaikuttavat myös monet sellaiset asiat, joihin perheissä ei välttämättä pystytä vaikuttamaan. Esimerkiksi sosioekonominen tausta näkyy: etenkin päänsärkyä ilmenee muita useammin lapsilla, joiden perheiden tulotaso on huono. Sen sijaan psyykkinen hyvinvointi ei Vierolan väitöstutkimuksen perusteella ollut yhteydessä lapsilla esiintyviin kipuihin.

Tutkimuksessa selvitettiin myös ylipainon merkitystä. Laihoilla lapsilla oli enemmän kipuja kuin ylipainoisilla, mikä on yllättävää, sillä ylipainon tiedetään yleensä aiheuttavan esimerkiksi alaraajakipuja.

– Ekaluokkalaisten iässä ylipaino ei ehkä vielä ole niin kuormittava tekijä kuin aikuisilla, Vierola miettii.

Miten arvioida lapsen kipua?

Kuvassa leikkisängyssä makaava pehmolelunalle, jolla on suusuojus
Juha Kemppainen / Yle

Alakouluikäisten ja pienempien lasten vanhemmat tietävät, että lapsen kivun arvioiminen on usein vaikeaa. Vierolan tutkimuksessa lapset arvioivat kiputiloja muun muassa kasvokuvallisen kipumittarin (siirryt toiseen palveluun) avulla. Siinä kipua arvioidaan erilaisten kasvokuvien avulla.

– Kasvokuvallinen kipujana on tämänikäisillä lapsilla erittäin hyvä, hän kehuu.

Lapsen kivun arvioinnista ja hoidosta voit lukea lisää vaikka tästä Duodecim-lehden artikkelista (siirryt toiseen palveluun).

Anu Vierolan väitöstutkimus tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa perjantaina (siirryt toiseen palveluun). Fysiologian ja hammaslääketieteen alan väitös on osa laajaa Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimusta (siirryt toiseen palveluun), joka alkoi vuonna 2007. Tutkimukseen osallistunutta noin 500:aa lasta on tarkoitus seurata aikuisuuteen asti.