Ebola vei Ibrahimin koko suvun – Nuori mies selvisi viruksesta, mutta sairauden leima ei hellitä

Ebolaepidemia surmasi Sierra Leonessa lähes 4 000 ihmistä. Saman verran sairastuneita parani. 23-vuotias Ibrahim Koroma on yksi heistä.

ebola
Ibrahim Koroma
23-vuotias Ibrahim Koroma on Freetownin kasvatteja. Hänen kaikki 17 sukulaistaan kuolivat ebolan uhreina.Antti Haanpää / Yle

FreetownEnsin veljeni kuoli tässä talossa, sitten kuolivat isäni ja äitini tässä talossa. Ibrahim Koroma kertoo tarinaansa kuin ilkeää loitsua. Vuodesta 2014 kertova loitsu tuntuu jatkuvan loputtomiin.

– Kun kaksi siskoani ja pikkusiskoni kuolivat samassa huoneessa, näin painajaisia ja lähdin sukulaisten luokse.

Ibrahimin kodissa kalustus on niukka. Perheen tavarat hävitettiin viruksen tarttumisen pelossa.
Ibrahimin kodissa ei ole kalusteita. Perheen tavarat hävitettiin viruksen tarttumisen pelossa.Antti Haanpää / Yle

Sitten Ibrahim sairastui itsekin. Seuraavat viikot olivat tuskaisia ja sekavia. Ibrahimin näkökyky heikkeni, ripuli ja kuume vaivasivat.

Johtava asiantuntija Jussi Sane Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta THL:stä kertoo, että toistaiseksi ei tiedetä, miksi toiset menehtyivät ja miksi toiset selviytyivät. Hänen mukaansa taustalla saattaa olla geneettisiä taustatekijöitä, jotka liittyvät immuunipuolustukseen. Myös ikä ja viruksen määrä veressä voivat vaikuttaa sairastumiseen.

Nyt Ibrahim asuu jälleen samassa painajaistalossa, kahden huoneen asunnossa.

Nuorella miehellä on tavaroita niukkoihinkin oloihin suhteutettuna vähän. Siihenkin on syynsä. Kun Ibrahim palasi kotiin, kaikki hänen ja hänen perheensä tavarat oli hävitetty epidemian leviämisen pelossa.

Kukaan ei halunnut epidemian jälkeen muuttaa köyhän väestön asuinalueelle Ibrahimin kotikulmille Hill Stationille, koska ebolavirus oli vaatinut veronsa kaikilta alueen perheiltä. Tunkua Hill Stationille ei ole vieläkään. Sillä on edelleen arveluttavan asuinseudun maine. Totta on, että juoksevaa vettä tai sähköä ei asujaimistosta löydy.

Vesireissut ovat jokapäiväisiä askareita.
Vesireissut ovat jokapäiväisiä askareita.Antti Haanpää / Yle

Vettä haetaan maakuopalta, joen vieressä sijaitsevalta ryytimaalta vihanneksia.

Virus vei Ibrahimilta 17 sukulaista. Ibrahim tietää äitinsä ja isänsä hautapaikan. Hän viittaa kädellään kaupunkia ympäröiville kukkuloille. Siellä jossakin he ovat.

Sisarusten viimeisestä leposijasta ei ole tietoa.

Ibrahim ei omalta sairastumiseltaan voinut saatella vanhempiaan.

Monien ebolan uhrien omaisten taakkaa lisäsi se, että poikkeustilassa hautajaisia ei voinut järjestää totutuin menoin. Sierra Leonessa vainaja on tapana pestä ja koskettaa, häntä saatetaan suudella hyvästiksi. Tartuntariskin vuoksi näitä perinteitä ei voinut noudattaa.

Epidemian huippu kesti muutaman kuukauden ja maan julistaminen ebolasta vapaaksi vyöhykkeeksi vuoden. Ibrahim ei tuosta painajaisvuodesta paljoa muista.

Ibrahimin asuinalue kuuluu Sierra Leonen köyhimpiin. Joki on sekä jätevarasto että vesilähde.
Ibrahimin asuinalue kuuluu Sierra Leonen köyhimpiin. Joki on sekä jätevarasto että vesilähde.Antti Haanpää / Yle

Koulut olivat kiinni koko maassa yli kahdeksan kuukautta. Ibrahimin matematiikan ja luonnontieteiden opinnot keskeytyivät

– Surin ja kuljeskelin, kaikki oli epämääräistä ja ailahtelevaista. Tein hanttihommia, hän kertoo.

Ibrahimilla on sama sukunimi kuin Sierra Leonen presidentillä Ernest Bai Koromalla. Kuuluisampi koko kaima Ibrahim Koroma pelaa jalkapalloa Motala AIF:n riveissä Ruotsissa. Kumpikaan ei ole sukua Hill Stationin kasvatille.

Parempi että olisivat, sillä yhteiskunta ei ebolan uhreja juurikaan avusta. Lesket ja Ibrahimin kaltaiset täysorvot ovat täysin parempiosaisten ja yksittäisten hyväntekijöiden varassa.

Satunnaisten almujen ja avustusten turvin myös Ibrahim on päässyt palaamaan koulun penkille. Helppoa ei ole sielläkään.

Ibrahimilla on vapauttava tieto ebolasta parantumisesta syntymätodistuksessaan, mutta se ei kiusaajia vakuuta. Ebolan säikäyttämä ja lamauttama yhteisö voi olla julma. Jotkut koulutoverit ilkeilevät Ibrahimille. Sairauden leima on ja pysyy.

Kouluun hän kuitenkin tänäänkin lähtee, hyväntekijä on antanut bussirahaa.

Oma auto tai Sierra Leonen suosituin ajoneuvo, mopo ovat Ibrahimille toistaiseksi saavuttamattomia haaveita. Bensa maksaa 60 senttiä litra, pussillinen omenoita evääksi kymmenisen senttiä. Hiili tulen tekoon maksaa alle viisi euroa säkki. Ilmasto on kosteaa, kuumimmillaan tukahduttavaa. Tulisijoissa valmistetaan ruokaa, savu karkottaa hyönteisiä ja tuli kuivattaa kosteutta.

Kännykkä on Ibrahimin elämänlanka, se toimii lamppuna, televisiona, radiona ja levysoittimena.

– Toistaiseksi saan olla tässä, slummiin ei tulijoita.

Vaikka yhteisö särkyi, se ei ole kokonaan rikki.

Naapurin perhe on Ibrahimin tuki ja turva.
Naapurin perhe on Ibrahimin tuki ja turva.Antti Haanpää / Yle

Naapurin perhe lapsineen on ottanut Ibrahimin perheenjäsenekseen. Ruokapadasta riittää kaikille.

Elämä on kotien ulkopuolella, sisällä käydään vain nukkumassa. Etupihalla käydään läpi kuulumisia. Sierra Leonessa lähes jokainen on menettänyt jonkun – sisällissodan, ebolan tai liikenneonnettomuuden seurauksena.

Ibrahim selvisi epidemiasta hengissä. Hän sai sairaalassa pääosin nestehoitoa. Rokotetta ei ollut tuolloin saatavilla, eikä valmista tuotetta ole markkinoilla vieläkään. Tutkimus- ja kehitystyötä seurataan myös Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

Sairaalahuone.
Sierra Leonen sairaalat ovat vaatimattomia. Sotilassairaala hoitaa myös siviilejä.Antti Haanpää / Yle

Ebolavirusta vastaan on ollut kehitteillä useita vaihtoehtoja. THL:n infektiotautien torjunnan ja rokotukset-yksikön johtavan asiantuntijan Jussi Sanen mukaan tehokkaimmaksi on toistaiseksi osoittautunut Merck-yhtiön valmistama rVSVZEBOV-rokote.

Sitä testatiin Guineassa epidemian loppuvaihteessa vuonna 2015. Rokotteella ei ole vielä virallista hyväksyntää, mutta Maailman terveysjärjestö WHO on suositellut sen käyttöä kriisitilanteissa. Muut lääkkeet ovat toistaiseksi kehitysasteella.

Ibrahim tuntee edelleen olonsa ajoittain heikoksi. Näköhäiriöt vaivaavat, eikä olo ole paras mahdollinen.

Asiantuntija Jussi Sane THL:sta arvioi, että ebola pääsi leviämään Länsi-Afrikassa, erityisesti Sierra Leonessa, Guineassa ja Liberiassa, koska maiden terveysinfrastruktuuri oli heikko.

Nyt tuhansia uhreja vaatineesta epidemiasta muistuttavat teltan kehikot.
Sierra Leonen sairaalat olivat epidemian aikaan ylikuomitettuja. Sairastuneita hoidettiin teltoissa. Nyt epidemiasta muistuttavat telttojen kehikot.Antti Haanpää / Yle

Viruksen tunnistamisessa ja epidemian havaitsemisessa oli puutteita. Torjuntatoimia ei saatu käyntiin riittävän nopeasti. Vasta kansainvälisten avustusjärjestöjen saapuminen auttoi nitistämään nopeasti levinneen epidemian.

Sierra Leonessa sairastuneiden selviytymistä auttoi henkensä kaupalla työskennelleen hoitohenkilökunnan panos. Myös lääkäreitä ja hoitajia kuoli. Suojapukuja eikä edes käsineitä riittänyt kaikille, vaikka viruksen tiedetään leviävän ruumiineritteiden välityksellä.

Ebolavirus olisi ollut haaste kehittyneimmissäkin maissa, mutta Sierra Leonessa lääkäriin pääseminen on hankalaa yksinkertaisesti siitä syystä, että heitä ei ole.

10 000 asukasta kohden terveydenhoitohenkilökuntaa on 3,4. Lääkäreitä on koko maassa muutamia satoja.

Epidemian ensimmäisinä viikkoina tietoa viruksesta oli vähän. Opetusmateriaali on ollut ahkerassa käytössä.
Epidemian ensimmäisinä viikkoina tietoa viruksesta oli vähän. Sitten tiedotusmateriaali on ollut ahkerassa käytössä.Antti Haanpää / Yle

Myös maata jäytävä korruptio vie avustusvaroista osan, ilmeisesti myös kriisitilanteissa.

Vastoinkäymisiltä ei säästynyt myöskään kansainvälinen avustustoiminta.

Kansainvälinen Punainen Risti pahoitteli marraskuun alussa rikosvyyhteä, jossa lähes viisi miljoonaa euroa avustusrahoja katosi petoksiin (siirryt toiseen palveluun)ja korruptioon.

Tilintarkastajat löysivät ylihinnoiteltuja tarvikkeita, palkanmaksuja tekaistuille henkilöille ja väärennettyjä tullilaskuja. Punaisen ristin kaltaiselle luotetulle brändille oli kova isku, että hyväntekeväisyyteen annettua rahaa katosi.

Kuin ihmeen kaupalla Länsi-Afrikka toipuu ebolasta pikkuhiljaa. Koettelemuksella on myönteisiäkin seurauksia. Liberiassa epidemia on herättänyt kiinnostuksen lääkärin ammattiin. Monet oppilaitokset ovat lisäämässä alan koulutusta ja opiskelupaikkoja. Ulkomaisen avun painopistettä ollaan siirtämässä opinto-ohjelmien rahoitukseen.

Ibraham
Koulut olivat kiinni kahdeksan kuukautta ebolan aiheuttaman poikkeustilan aikana. 23-vuotias Ibrahim suorittaa vasta nyt perusopintoja.Antti Haanpää / Yle

Freetownin ja maaseudun kaduilla ja kujilla lapset tulevat herkästi tervehtimään, loistavan hymyn saattelemana, vaillinaisella englannilla muotoiltu kysymys on sama.

– Hei, ollaanko ystäviä? Veisitkö minut Amerikkaan?

Ibrahim ei Amerikasta näe unia eikä hänellä ole oikein tulevaisuuden haaveitakaan. Paljon ja liikaa nähneen elämä on tässä ja nyt. Huomiseksi on sentään bussiraha kouluun, vähän evästäkin.

Päivä kerrallaan.

Korjattu kello 16.45 Sierra Leonen presidentin etunimi, siis Ernest Bai Koroma, ei Johannes Koroma.

Lisää aiheesta:

Sierra Leonen ainoa suomalainen auttaa kun tarvitaan – Mr Kuskus on tärkeä monelle

Ebolahautajaisten kokki sai ammatin suomalaisten rahoilla – sitten rahat ehtyivät, ja nyt Sierra Leonessa sammutellaan valoja

Vuori romahti Bockarien kodin päälle – Ilmastonmuutos voimistaa Sierra Leonen rankkasateita, mutta olisiko kerrostaloissa köyhien pelastus?

Lisää juttuja Sierra Leonesta:

Arvaatko, mikä maa on kuin Suomi 100 vuotta sitten? "Minusta tämä on joka suhteessa paratiisi", tuumi paikalle ensiksi ehtinyt suomalainen seikkailija