Suomessa saa myydä vain grönlantilaista hylkeennahkaa – Suomalainen hylkeenpyytäjä: "Taitaa painua unholaan koko ikivanha kulttuuri"

Lämpimät hylkeennahkatuotteet käyvät pohjoisen pakkasissa hyvin kaupaksi. Suomessa olisi materiaalia omastakin takaa, mutta EU:n kauppakiellon vuoksi ainoastaan grönlantilaisen hylkeennahan myynti on sallittua.

hylkeiden metsästys
Suomas vuvdojuvvon njuorjjonáhkit bohtet Ruonáetnamis. EU-gávppegielddus eastá Suopmelaš njuorjjonáhki ávkkástallama.
EU:n kauppakielto estää suomalaisen hylkeennahan hyödyntämisen. Suomessa myytävä hylkeennahka on peräisin Grönlannista.Ville Fofonoff / Yle

Talven tullessa ja pakkasten paukkuessa kauppias Pekka Halonen pistää kauppa-autonsa käyntiin ja lähtee kiertämään pitkin Saamenmaata Suomessa ja Ruotsissa.

Pohjoisen väki on tottunut kunnollisiin hylkeennahasta tehtyihin karvalakkeihin ja pitävät niitä arvossa. Halonen on kulkenut jo parikymmentä vuotta kauppaamassa erilaisia tuotteita, mutta suurin kysyntä on ollut hylkeennahkatuotteilla.

– Jos katsotaan poromiehen käyttölakkia, niin hyljelakkihan se on, joka melkein kaikilla on päässä. Ja hylkeennahkakinttaat ja kengät.

Hylkeennahkapukineiden käsityömateriaalit Pekka Halosen yritys hankkii ulkomailta, nahat ovat peräisin Grönlannista vaikka Suomessakin metsästetään hylkeitä.

– Tämä ikävä kyllä ei ole suomalaista hylkeennahkaa. Hylkeennahat tulevat Grönlannista Tanskan kautta, josta ne myydään eteenpäin. Vähän nurinkuriselta tuntuu, kun meilläkin siinä olisi ihan lähivesillä valmista materiaalia, mutta sitä ei saa kaupalliseen tarkoitukseen hyödyntää, kertoo Halonen.

Pekka Halonen gávppaša iešguđetlágan náhkkedujiid.
Kauppias Pekka Halonen myy grönlantilaista hylkeennahkaa, koska kotimasta ei ole tarjolla.Ville Fofonoff / Yle

Tausta: EU kielsi Suomen osalta hylkeennahan myynnin vuonna 2015

Vuonna 2009 Euroopan unionin parlamentti päätti, että hyljetuotteita ei saa myydä eikä tuoda EU:n alueelle myyntiä varten.

Kiellosta säädettiin kaksi poikkeusta, joista toinen koskee Suomea. Sen mukaan Suomen markkinoille saa tuoda hyljetuotteita, joitka ovat peräisin pyynnistä, jonka ainoana tarkoituksena on meren luonnonvarojen kestävä kehitys. Tällaisia tuotteita saa myydä, mutta myynti ei saa tuottaa voittoa.

Toinen poikkeus koskee Grönlannin alkuperäiskansaa, inuiitteja. EU:n kauppakielto ei koske tuotteita, jotka ovat peräisin alkuperäiskansayhteisöjen harjoittamasta perinteisestä hylkeenpyynnistä.

Vuonna 2015 Euroopan parlamentti poisti toisen poikkeuksen. Parlamentti hyväksyi tuolloin kannan, jonka mukaan kalakantojen suojelua varten tapahtuvasta pienimuotoisesta hylkeenmetsästyksestä saatujen tuotteiden kauppa kielletään.

Suomessa hylkeet lisääntyneet, mutta pyytäjille siitä ei ole hyötyä

Suomessa merihylkeiden metsästyksellä ja saaliin hyödyntämisellä on pitkät perinteet. 1900-luvulla hylkeitä metsästettiin ilman säätelyä. Kantojen voimakkaan heikkenemisen vuoksi hylkeet rauhoitettiin 1980-luvun alussa. Kannat heikkenivät lähinnä ympäristömyrkyistä johtuvien lisääntymisongelmien ja liiallisen metsästyksen vuoksi.

Täysin kiellettyä hylkeenmetsästys oli Suomessa 16 vuoden ajan. Pyynti aloitettiin uudelleen vuonna 1998, koska hylkeet aiheuttivat kalataloudelle vahinkoja. Metsästyksestä tuli kuitenkin tarkoin säädeltyä. Riistakeskuksen mukaan nykyisin metsästyksen kohteena on erityisesti harmaahylje, jota metsästetään manner-Suomessa vuosittain noin 300‒500 yksilöä.

Riistakeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön tietojen mukaan hylkeitä on pyydettäväksi asti. Suomen alueella harmaahylkeiden määrä on lisääntynyt 2000-luvun alusta monikertaiseksi. Laskennoissa havaittiin 2000-luvun alussa noin 10 000 yksilöä ja vuoden 2016 laskennoissa hylkeitä havaittiin jo 30 000. Maa- ja metsätalousministeriön arvion mukaan hylkeitä saattaa olla jopa 54 000 yksilöä.

Kemiläisellä Jouni Heinikoskella on pitkä kokemus hylkeenpyynnistä ja kalastuksesta Perämerellä. Heinikosken kokemuksen mukaan hylkeiden määrä lisääntyy vuosi vuodelta.

– Totuushan on se, että harmaahyljekanta kasvaa noin 10 prosenttia vuosittain, matemaattisesti laskettuna se tarkoittaa sitä, että se kanta kaksinkertaistuu joka 5-6 vuosi ja näin on käynyt, toteaa Heinikoski.

Heinikosken mukaan harmaahylkeen pyynti ei ole kannattavaa, koska pyydettyä riistaa ei voi myydä edelleen.

– Nämä nyt on yhtä kaikki myyntikiellossa, tätä ei saa kaupallisesti hyödyntää, lahjaksi voi antaa. Mitään vaihtokauppaa tai rahaa näistä ei voi keltään periä, Heinikoski toteaa esitellessään hyljetuotteitaan.

Heinikoski on huolissaan perinteisen pyyntikulttuurin loppumisesta, koska pyynti ei kannata.

– Valitettavasti näyttää siltä, että se taitaa painua unholaan koko ikivanha kulttuuri näillä reunaehdoilla millä nyt pelataan. On vaikeaa kuvitella, mistä siihen enää saadaan pyyntipainetta siihen hylkeelle. Jos sitä ei saa hyödyntää kaupallisesti, niin se on aina taloudellinen uhraus se keväinen hyljereissu, kertoo Heinikoski.

Njuorjjobivdi Jouni Heinikoski ii ádde manne WTO-gávpegielddus guoská maiddái Suoma njuorjjobivddu.
Jouni Heinikoski pelkää, että suomalainen perinteinen hylkeenpyyntikulttuuri katoaa.Antti Leinonen / Yle

Suurista hyljekannoista huolimatta kauppakielto jatkuu

Maa- ja metsätalousministeriössä tiedostetaan kalastajien ja hylkeenpyytäjien turhautuminen tilanteeseen. Ministeriön luonnonvaraosaston neuvottelevan virkamiehen, Heikki Lehtisen, mukaan EU:n kauppakieltoon ei ole tulossa muutoksia. Lehtinen on pitkään ollut Suomen edustajana valmistelemassa EU:n hyljelainsäädäntöä.

– Eikä tosiaan ole kovin helppoa, jos laisinkaan mahdollista kuvitella sellaista tilannetta ja olosuhteita, joissa komissio lähtisi tätä voimassa olevaa lainsäädäntöä muuttamaan meidän näkemysten mukaiseksi.

Heikki Lehtinen
Heikki Lehtinen,Maa-ja Metsätalousministeriön luonnonvaraosaston neuvotteleva virkamies.MMM

Hyljetuotteille kova kysyntä – Nahkojen tuonti vähenee koko ajan

Suomeen hylkeennahkojen tuomista on rajoitettu EU:n hyljeasetuksella, joka rajoittaa kaikista hylkeistä peräisin olevien tuotteiden tuontia EU:n alueelle. Vain harvoilla Grönlannissa ja Kanadassa toimivilla yrityksillä (siirryt toiseen palveluun) on oikeus tuoda hylkeennahkoja myyntiin EU:n alueelle.

Hylkeennahan väheneminen markkinoilla pakottaa nyt suomalaiset yritykset miettimään, mistä saada tarpeeksi hylkeennahkoja vastaamaan kysyntää. Pukineiden valmistajat joutuvatkin nyt etsimään korvaavia tuotteita karvalakin kyselijöille. Pekka Halonen ei ole vielä keksinyt, millä hylkeennahan voisi korvata.

– Jaa, löytyykö sitä semmosta, siinäpä se onki meillä, sitä ei mahda löytyä, arvelee Halonen.

Artikkelia korjattu 14.12.2017 klo 13.26: Artikkelissa oli maihinta "Heinikosken kokemuksen mukaan hylkeiden määrä lisääntyy vuosi vuodelta, mutta niiden pyynti ei ole kannattavaa, koska pyydettyä riistaa saa myydä ainoastaan voittoa tavoittelematta edelleen mahdollisille ostajille."

Heinikoski toteaa haastattelussa, että hylkeiden määrä lisääntyy vuosi vuodelta, mutta niiden pyynti ei ole kannattavaa, koska pyydettyä riistaa ei saa myydä.

Lisäksi artikkeliin on lisätty Heikki Lehtisen, maa- ja metsätalousministeriö, kommentit EU:n kauppakiellosta.