Jan Vapaavuori tyrmää teorian "Sipoon ryöstön" vaikutuksesta länsimetron rakentamiseen: "Täydellistä huuhaata"

Espoolaispoliitikko Markku Markkula uskoo, että Sipoo-liitos on voinut toimia pelotteena, mutta länsimetropäätös syntyi täysin muilla perusteilla.

Länsimetro
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori länsimetron kyydissä avajaispäivänä.
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori länsimetron kyydissä avajaispäivänä.Marja Väänänen / Yle

Raideliikenneasiantuntija Antero Alku vihjasi Ylen eilen julkaisemassa jutussa, että Helsingin vuonna 2006 käynnistämä osakuntaliitos Sipoosta Helsinkiin oli tarkoitettu pelotteeksi espoolaispäättäjille, jotka eivät olleet saaneet aikaan päätöstä länsimetron rakentamisesta.

Alkun mukaan Helsingissä oli vahva tahtotila metron jatkamiseen, ja Espoossa pelättiin kaupungin pakkoliitosta Helsinkiin, jos metron rakentamiseen ei muuten suostuta. Näin ollen niin sanotun Sipoon ryöstön yksi tarkoitus oli paineen luominen Espoon päättäjiin.

Tuolloin Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtajana, nykyisin Helsingin pormestarina toimiva Jan Vapaavuori (kok.) tyrmää ajatuksen täysin.

– Täydellistä huuhaata. Maailmasta näitä niin sanottuja asiantuntijoita löytyy ja toivoisin sen verran lähdekritiikkiä, ettei jokaisen asiantuntijan hulluimman väitteen perässä juostaisi. Tässä ei ole mitään perää miltään osin.

Alkun heitosta kiinnostavan tekee nykytilanne: länsimetro kulkee ja Östersundom on edelleen joutomaata. Lisäksi on huomionarvoista, että Espoon metropäätös syntyi vain pari kuukautta Helsingin Sipoo-liitoksen julkistamisen jälkeen.

Vapaavuoren mukaan Östersundomin rakentamista ovat kuitenkin jarruttaneet muut syyt.

– Niiden alueiden osalta, mitkä Sipoosta Helsinkiin liitettiin, oli jo alun perin selvää että niiden suunnitteluun menee vuosia. Siihen liittyi näitä vielä Natura-haasteita, joiden vuoksi meni vielä pidempään kuin kuviteltiin. (– –) Se että länsimetroratkaisu sattui ajoittumaan samoihin aikoihin, on ihan puhdasta sattumaa.

Markkula: "On voinut toimia pelotteena"

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajana keväällä 2006 toiminut Markku Markkula (kok.) sanoo tuntevansa Antero Alkun ja pitävänsä tätä pätevänä asiantuntijana. Markkula uskoo, että Helsingin Sipoo-liitos on voinut toimia pelotteena, mutta länsimetropäätös tehtiin lopulta täysin muista syistä.

– Joidenkin päättäjien ajatuksissa sillä saattoi olla Espoossa vaikutusta. Ratkaisevaa oli kuitenkin se tilanne, jossa silloin oltiin. Toiminnallisesti ja taloudellisesti radan jatkamiselle oli suuri paine, ja kaupunkirakenteen kannalta tämä oli oikea ajankohta.

Toinen pitkän linjan espoolaispoliitikko Jyrki Kasvi (vihr.) ei muista, että Espoossa olisi keskusteltu Sipoo-liitosesityksen vaikutuksesta länsimetroon.

– En ainakaan itse kokenut sitä mitenkään uhkauksena, eikä asiasta käyty minkäänlaista keskustelua.

Suurempana kivenä kengässä oli Kasvin mukaan helsinkiläisten näkemys, että kaupunkiin ei mahdu enää uutta raitiojärjestelmää. Espoolaisvihreissä oli halukkuutta selvittää mahdollisuus rakentaa pikaraitiotie kalliin metron sijaan.

– Silloin kivenkovaan väitettiin, että uudenlaista raitiojärjestelmää ei kaupunkiin mahdu. Aika pian ääni kuitenkin muuttui kellossa, Kasvi sanoo, ja viittaa esimerkiksi tekeillä olevaan Raide-Jokeriin.

Raideasiantuntijan suorat sanat länsimetrosta: Nämä viisi asiaa vain harva näkee tai ymmärtää