1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kielikylpy

Ainutlaatuisesta kielikylpykoulusta tuli Pietarsaaren suurin alakoulu – "On tullut sellainen uskallus puhumiseen"

Pietarsaaren kielikylpykoulun taipaleeseen mahtuu epäluuloa, vastustusta ja sisäilmaongelmia. Kaiken aikaa opetuksella on ollut vanhempien tuki. Nyt luvassa on jopa uudet koulutilat.

kielikylpy
Lapset esittelevät töitään opettajalle.
Maarit Granholm ja kolmosluokkalaiset kuvataiteen tunnilla.Kalle Niskala / Yle

Tungos on melkoinen, kun 420 oppilasta opettajineen ahtautuu Pietarsaaren entisen kauppaoppilaitoksen aulaan viettämään adventtijuhlaa. Lapset istuvat lattialla ja opettajat kuka missäkin. Ruotsin- ja suomenkielinen pulina kuuluu lattiatasosta.

Tilanahtaus kertoo siitä, kuinka suosittua kielikylpyopetus Pietarsaaressa on. Vaatimattomasti kahdella ryhmällä alkanut opetus on parissakymmenessä vuodessa paisunut niin suureksi, että kielikylpykoulu on nyt kaupungin suurin alakoulu.

Kouluun ei ole pääsykokeita, ja sinne voi hakea mistä päin kaupunkia vain. Melkein jokaisessa ikäryhmässä on kolme rinnakkaisluokkaa: kaksi ruotsinkielisille ja yksi suomenkielisille lapsille.

Kuvassa vararehtori Mira Tallgård ja rehtori Kristiina Hellstrand entisen kauppaoppilaitoksen aulassa
Vararehtori Mira Tallgård ja rehtori Kristiina Hellstrand aulassa, joka toimii myös juhlatilana.Heini Holopainen / Yle

Monessa kunnassa annetaan suomenkielisille lapsille kielikylpyopetusta ruotsiksi, niin myös Pietarsaaressa. Kaupungin erikoisuus on suomenkielisen kielikylvyn antaminen ruotsinkielisille lapsille. Vastaavaa opetusta ei ole muualla Suomessa.

Todellakin ajatuksena on, että me saisimme riittävät ja terveelliset koulutilat.

Kristiina Hellstrand, rehtori

Kylpy alkaa jo päiväkodissa ja jatkuu esikoulussa ja koko peruskoulun. Itse kielikylpykoulussa opiskellaan vain kuutosluokkaan asti. Sen jälkeen kylpy jatkuu yläkoulussa. Ensimmäisinä kylpyvuosina opetus annetaan pelkästään kielikylpykielellä. Vähitellen oman äidinkielen osuus kasvaa, jotta esimerkiksi matematiikan termit opitaan myös omalla äidinkielellä.

Kielikylpykoulun rehtori Kristiina Hellstrand arvioi, että kielikylpykoulun juuret ovat paikkakunnan väestöjakaumassa. Tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Pietarsaaressa on ruotsinkielisiä hiukan enemmän kuin suomenkielisiä (runsaat 55 prosenttia), mutta molempia on kuitenkin sen verran, että kummankin kielen osaamisen tarve saattaa tuntua tärkeältä.

Kaikki alkoi Kanadasta

Ajatus kielikylvystä rantautui Suomeen Kanadasta (siirryt toiseen palveluun). Opetus alkoi Vaasassa 1980-luvulla (siirryt toiseen palveluun) ja Pietarsaaressa 1992. Pietarsaaressa aloite kielikylvystä tuli innostuneilta vanhemmilta. Jo alusta asti kylpyä sai sekä suomeksi että ruotsiksi.

Uudenkarhealle opetusmuodolle oli epäilijänsä. Kielikylpykoulun rehtori Kristiina Hellstrand toteaa, että tuolloin pelättiin lapsen kielellisen kehityksen (siirryt toiseen palveluun) kärsivän. Nyt tiedetään toisin, sillä kielikylvyn hyödyistä on tehty useita tutkimuksia (siirryt toiseen palveluun).

Pietarsaaren ensimmäiset kielikylpyryhmät toimivat eri kouluilla. Vuonna 2003 perustettiin oma kielikylpykoulu, joka sijoittui Ristikarin koulurakennukseen. Kun kielikylvyn oppilaat siirtyivät pois muista kouluista, koulun toiminta alkoi saada kritiikkiä. Rehtorin mukaan pelättiin, että pienet koulut näivettyvät ja lopulta lakkautetaan, kun oppilaat siirtyvätkin keskustassa sijaitsevaan kielikylpykouluun. Koulua on haukuttu jopa eliittikouluksi, mitä rehtori ei ymmärrä.

– Kuka tahansa voi hakea tänne, eikä meillä ole pääsykokeita. Vanhemmat ovat osoittaneet, että tällaista opetusta Pietarsaaressa halutaan, koska koulu on kasvanut näin suureksi, perustelee Hellstrand.

Aikuisena enemmän vaihtoehtoja

Sanna Seppelin-Joensuun viidesluokkalainen Sebastian-poika on opiskellut ruotsia kielikylyvyn metodein esikoulusta saakka.

– Me halusimme, että hän oppii ruotsia, koska asumme (Pohjanmaan) rannikolla, jossa kumpaakin kieltä tarvitaan. Aikuisena voi sitten itse päättää, minne haluaa opiskelemaan, mutta varmasti on helpompi löytää se oma juttu joko suomeksi tai ruotsiksi.

Täältä koulusta on tullut sellainen uskallus puhumiseen.

Sanna Seppelin-Joensuu

Äiti on tyytyväinen päätökseen. Sebastian alkoi heti viisivuotiaana löytää ruotsin kielen sanoja.

Kuvassa Noel Joensuu ja Sanna Seppelin-Joensuu
Noel Joensuu ja Sanna Seppelin-Joensuu.Heini Holopainen / Yle

– On tosi hienoa harrastuksissa kuulla, kuinka Sebastian juttelee ruotsinkielisten kavereiden kanssa. Täältä koulusta on tullut sellainen uskallus puhumiseen. Koulun kautta pääsee myös tutustumaan suomenruotsalaiseen kulttuuriin, kun molemmankieliset lapset opiskelevat samassa koulussa.

Kieli vaihtuu keskustelukumppanin mukaan

Sebastian Joensuu istuu isossa luokkahuoneessa yhdessä suomenkielisten nelos- ja viitosluokkalaisten kanssa. Oppilasryhmä keskustelee ruotsiksi kahden äidinkieleltään ruotsinkielisen opettajan johdolla. Pulpetteja ei näy, vaan oppilaat keikkuvat pehmeillä palleilla.

Sebastian ja muut lapset puhuvat opettajalle ruotsia, mutta toisilleen suomea. Kieli vaihtuu aina sen mukaan, kenelle puhutaan. Puhuja ottaa huomioon keskustelukumppaninsa äidinkielen.

Paras asia on varmaankin se, että kieltä opitaan luonnollisessa ympäristössä ja kanssakäymisessä.

Kristiina Hellstrand, rehtori

Kerrosta ylempänä luokallinen ruotsinkielisiä kolmosluokkalaisia piirtää opettaja Maarit Granholmin ohjauksessa Lucia-neitoja. Lapset ovat omaksuneet suomen kieltä nelisen vuotta, ja he osaavat jo kertoa tekemisistään suomeksi. Samoin kolmoset pystyvät hyvin ymmärtämään satua, jota opettaja lukee heille suomeksi.

Rehtori Kristiina Hellstrand kiteyttää kielikylvyn parhaat piirteet muutamaan lauseeseen.

– Opetus täällä on konkreettista ja oppilaslähtöistä. Lapsille syntyy kielellinen tietoisuus hyvin varhain. Paras asia on varmaankin se, että kieltä opitaan luonnollisessa ympäristössä ja kanssakäymisessä. Kieli opitaan ennen kuin tiedetään, että sen oppiminen voi olla vaikeaa.

Lapsia koululuokassa.
Kalle Niskala / Yle

Väistötiloista toiseen

Adventtijuhlassa koettu ahtaus kuvastaa kielikylpykoulun nykytilannetta: elämistä muihin tarkoituksiin tehdyissä evakkotiloissa.

Evakkoon piti lähteä vuonna 2014, kun kotikoulussa Ristikarilla, todettiin sisäilmaongelmia. Epäonni vaivasi, sillä myös väistötilat todettiin sisäilmaltaan epäterveellisiksi.

Vuoden verran kielikylpyläiset ovat opiskelleet entisen kauppaoppilaitoksen tiloissa. Kaupunki on vuokrannut rakennuksen rakennusliikkeeltä.

Lapsia ruokatunnilla koulussa.
Kertakäyttöastiat ovat käytössä, kun pienimmät oppilaat ruokailevat.Kalle Niskala / Yle

Nyt kielikylpyläisille riittää lääniä, muttei ihan ala-asteen tarpeiden mukaisesti. Adventtijuhlaa vietetään aulassa, koska toisen asteen oppilaitoksen rakennuksessa ei ole juhla- tai liikuntatiloja. Koululla ei ole myöskään turvallista ulkoilupihaa eikä ruokalaa.

Pienimmät koululaiset syövät oman koulun tiloissa paperilautasilta. Ruoka tuodaan Länsinummen koululta. Noin 200 isompaa oppilasta käy syömässä läheisessä yläkoulussa.

Liikunta hoituu muiden koulujen jumppasaleissa tai kaupungin liikuntatiloissa, kuten uimahallissa. Siirtymiin menee aikaa.

Vihdoinkin uusi koulu

Tilanahtaudesta ja epäkäytännöllisistä tiloista päästään toivottavasti lähivuosina. Kaupunki on tehnyt päätöksen uuden koulurakennuksen rakentamisesta. Suunnittelu alkaa ensi vuonna ja 11 miljoonan euron koulu on kielikylvyn käytössä vuonna 2020.

– Se tuntuu erittäin hyvältä. Todellakin ajatuksena on, että me saisimme riittävät ja terveelliset koulutilat. Kyllä me haluamme uskoa siihen päätökseen, vaikka jännitys varmaan laukeaa vasta, kun avaimet ovat käsissä, kommentoi rehtori Kristiina Hellstrand.

Rehtori viittaa siihen, että sijoituspaikkapäätös on tälle vuodelle jo toinen laatuaan ja täysin päinvastainen kuin valtuuston aiempi päätös. Aiempi kanta oli, että vanha Ristikarin koulurakennus peruskorjataan. Nyt päätettiin, että peruskorjaus voisi tulla liian kalliiksi, joten tilalle rakennetaan täysin uusi koulu.

Lue myös: Ilkka: Anna-Maja Henriksson: Pietarsaaren kielikylpykoulua on ilo esitellä kansainvälisestikin (siirryt toiseen palveluun)

Pohjalainen: Kielikylvystä tuli Vaasan lahja Suomelle (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi