Palestiinalaiselta Jasserilta puuttuu kotikaupunkinsa Jerusalemin asumislupa – neljä vuotta vääntöä henkilökorttiviidakossa

Jerusalem on ollut viime päivät kansainvälisen politiikan myrskynsilmässä. Paikallisten palestiinalaisten asema on monimutkainen ja epävarma.

Kalliomoskeija Jerusalemissa. Kuva: Atef Safadi / EPA

JERUSALEM Jerusalem on yksi maailman kiistellyimmistä kaupungeista ja viime päivät se on ollut jälleen maailmanpolitiikan polttopisteessä. Sitä on vaikeaa uskoa At-Turin naapurustossa, jossa on hiljaista ja jopa uneliasta. Kukkulalta aukeaa jylhä maisema Jerusalemin kuuluisaan ja uskonnollisesti herkimpään paikkaan, vanhaankaupunkiin.

Poliittisesta tilanteesta muistuttaa Abdulhawan olohuoneessa televisio, jossa pyörivät uutiset Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpista ja hänen Jerusalem-julistuksensa seurauksista. Trump julisti viikko sitten tunnustavansa Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi.

Jerusalemin asema on äärimmäisen tulenarka ja vaikea kysymys. Sen olohuoneensa sohvalla istuva Jasser Abdulhawa tietää omasta kokemuksestaan. Abdulhawa on kotikaupungissaan, mutta hänellä ei ole siellä enää pysyvää oleskelulupaa siellä. Syy on Jerusalemin palestiinalaisten monimutkaisessa asemassa.

Abdulhawan tilanteen ymmärtämiseksi on selitettävä ensin Jerusalemin asema ja palestiinalaisten monimutkainen henkilökorttiviidakko.

Palestiinalainen Jasser Abdulhawa menetti oleskelulupansa Jerusalemissa asuttuaan vuosia Yhdysvalloissa. Kuva: Aishi Zidan / Yle

Oleskelulupa, muttei passia

Jerusalem jakautuu karkeasti ottaen kahteen osaan: israelilaisten asuttamaan Länsi-Jerusalemiin ja palestiinalaisenemmistöiseen Itä-Jerusalemiin.

Israel on kontrolloinut käytännössä koko kaupunkia vuonna 1967 käydystä kuuden päivän sodasta lähtien. (siirryt toiseen palveluun) Silloin Israel miehitti Itä-Jerusalemin, Länsirannan ja Gazan.

Israel pitää Jerusalemia jakamattomana kaupunkinaan, mutta kansainvälinen yhteisö ei ole tunnustanut Itä-Jerusalemin liittämistä Israeliin. Näihin syihin liittyen Trumpin viimeviikkoinen julistus on tuomittu laajasti.

Miehityksen seurauksena palestiinalaisten asema Jerusalemissa on monimutkainen (siirryt toiseen palveluun). Suurimalla osalla itäjerusalemilaisista ei ole Israelin passia, sillä sen saaminen on vaikeaa ja monet eivät edes halua sitä. Heille on myönnetty oleskelulupa kotikaupunkiinsa. Sen turvin he saavat tehdä töitä ja ovat sosiaaliturvan piirissä Israelissa, mutta eivät saa äänestää Israelin kansallisissa vaaleissa.

Paikallisissa vaaleissa itäjerusalemilaiset saavat äänestää, mutta he boikotoivat tavallisesti vaaleja, koska eivät halua tunnustaa alueen liittämistä osaksi Israelia.

Näin ollen heidän tilanteensa poikkeaa Länsirannan ja Gazan palestiinalaisista, jotka eivät yleisesti ottaen pääse matkustamaan Israelin puolelle kuin luvan kanssa.

Moni jerusalemilainen kokee olonsa epävarmaksi. He pelkäävät, että tulevat jonkin poliittisen käänteen seurauksena menettämään asemansa. Jasser Abdulhawa on jo menettänyt oman oleskelulupansa.

Uusi passi voi viedä oikeuden kotikaupunkiin

Abdulhawa muutti Yhdysvaltoihin 2000-luvun alussa töiden perässä. Sieltä löytyi vaimo, joka oli Yhdysvalloissa lähes koko ikänsä kasvanut palestiinalainen. 12 vuoden Yhdysvalloissa elämisen jälkeen Abdulhawa palasi Jerusalemiin käymään.

Siellä hänen pelkonsa varmistui. Oleskelulupa Jerusalemissa oli peruttu.

Palestiinalaiset voivat nimittäin menettää oleskelulupansa Jerusalemissa, jos he ovat asuneet seitsemän vuotta ulkomailla tai muilla palestiinalaisalueilla. Myös esimerkiksi toisen valtion passin saaminen voi johtaa Jerusalemin oleskeluluvan menettämiseen.

He haluavat meidän lähtevän, mutta ei palaavan, Abdulhawa sanoo.

Säännöt rajoittavat ihmisten mahdollisuuksia muuttaa esimerkiksi opintojen, työn tai rakkauden perässä muualle. Lähtijä voi menettää oikeuden palata kotikaupunkiinsa.

Vajaat 15 000 Jerusalemin palestiinalaista on menettänyt oleskelulupansa vuoden 1967 jälkeen. Lukuun ei ole sisällytetty heidän lapsiaan, jotka eivät tietenkään saa enää oleskelulupaa.

– Oleskelulupa on tärkeä kysymys, sillä se on Israelille keino estää palestiinalaisia asumasta Itä-Jerusalemissa. Monet, jotka ovat menettäneet luvan, yrittävät saada sen takaisin lakiteitse. Tämä on hyvin epävarma status, jonka voi menettää helposti, Society of Saint Yves -järjestössä johtajana toimiva Raffoul Rofa sanoo.

Society of Saint Yves tarjoaa lakiapua oleskelulupansa kanssa taisteleville palestiinalaisille.

Toimistolle on tullut esimerkiksi tapauksia, joissa jerusalemilainen on avioitunut Länsirannan puolella asuvan palestiinalaisten kanssa. Länsirannan palestiinalaisten on vaikeaa saada lupaa asua Jerusalemissa, joten pariskuntien on asetuttava yleensä Länsirannalle. Sen seurauksena itäjerusalemilainen voi menettää lopulta oleskelulupansa kotikaupungissaan.

Vaikutus on se, että itäjerusalemilaiset eivät voi elää vapaasti siellä, missä haluavat. Jos he muuttavat esimerkiksi Ramallahiin, Betlehemiin tai Jerikoon, he ovat vaarassa menettää oleskelulupansa, Rofa sanoo. – Heistä tulee vankeja kaupungeissa, joissa he asuvat.

Jerusalemin kaupungin väestöstä vajaat 40 prosenttia on palestiinalaisia. Monet palestiinalaiset pitävät lupajärjestelmän tarkoitusperiä poliittisina.

– Joku voisi sanoa, että Israel haluaa pitää palestiinalaisten määrän Jerusalemissa mahdollisimman pienenä, Rofa sanoo.

Raffoul Rofan toimistolla Jerusalemin vanhassakaupungissa autetaan oleskelulupansa kanssa vääntäviä palestiinalaisia. Kuva: Aishi Zidan / Yle

Passin hakeminen on tabu

Oleskelulupaa voi nykyään hakea takaisin, mutta sitä varten on muutettava Jerusalemiin ainakin kahdeksi vuodeksi. Mahdollisuus ei koske kaikkia. Oleskelulupaa Jerusalemiin ei voi saada takaisin, jos se on peruttu ennen vuotta 1995.

Osa Jerusalemin palestiinalaisista hakee myös Israelin kansalaisuutta. Silloin heidän asemansa on varmempi, mutta israelilaisen passin hankkiminen on haastava prosessi. Se on myös tabu. Monet palestiinalaiset kokevat, että Israelin passin hankkiminen tarkoittaa Jerusalemin tunnustamista israelilaiseksi kaupungiksi.

Sohvallaan tupakkaa polttava Abdulhawa on selvitellyt oleskelulupaansa nyt neljä vuotta. Hänen vaimonsa ja lapsensa ovat Yhdysvalloissa. Perhe pääsee käymään aina välillä Jerusalemissa turistiviisumilla amerikkalaisilla passeillaan, mutta Abdulhawa itse ei voi lähteä.

– On tämä todella vaikeaa, kun ihminen joutuu olemaan erillään perheestä ja lapsista. Minulla on vastuu heistä, koulusta ja työni on siellä. Kaikkein vaikeinta tämä on henkisesti, Abdulhawa sanoo.

Jos hän lähtisi ulkomaille, oleskeluluvan hakuprosessi nollautuisi. Abdulhawa uskoo, että hänen hakemuksensa on loppusuoralla. Hän toivoo sen ratkeavan ehkä jo tällä viikolla. Abdulhawa aikoo sen jälkeen nähdä taas perhettään.