Vieraskielisten syrjintä huolestuttaa ammattikouluissa – myös kiusaamisen ja häirinnän kokemukset kasautuvat ulkomaalaistaustaisille

Seksuaalista häirintää tai kiusaamista kokevat ammattikouluissa selkeästi useimmin vieraskieliset. Tuore kysely antaa laajasti tietoa ammattiin opiskelevien hyvinvoinnista.

ammatillinen koulutus
työhanskat sekä opiskelijoita taustalla
Antti Kolppo / Yle

Muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvat ammattiin opiskelevat sanovat joutuvansa seksuaalisen häirinnän kohteiksi moninkertaisesti useammin, kuin suomenkieliset. Erityisen huolestuttavaa on, että samat opiskelijat kokevat myös tulleensa opettajan kiusaamiksi kaksi kertaa niin usein kuin suomenkieliset.

Tiedot selviävät Amisbarometri 2017 -tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun), jossa on kerätty ammattiin opiskelevilta laajasti tietoa heidän koulutuksestaan, hyvinvoinnistaan ja tulevaisuudenkuvistaan. Edellinen barometri toteutettiin vuonna 2015.

– Tulokset ovat samansuuntaisia kuin edellisessä tutkimuksessa. Vieraskielisten kohtaama syrjintä näyttäisi olevan monimuotoista, toteaa kehittämispäällikkö Elina Nurmikari Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiöstä.

Vieraskielisistä opiskelijoista 24 prosenttia kokee tulleensa syrjityksi etnisen tai kulttuurisen taustansa takia. Vieraskielisillä opiskelijoilla tarkoitetaan tutkimuksessa niitä, jotka ovat vastauksissa ilmoittaneet puhuvansa kotona vähintään yhden vanhempansa kanssa muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.

Infografiikka
Lähde: Amisbarometri Harri Vähäkangas / Yle

Myös ammattiin opiskelevia edustavan SAKKI ry:n piirissä ollaan luvuista huolestuneita.

– Ongelmat on huomattu jo vuoden 2015 luvuista, koska sen jälkeen on lähdetty miettimään keinoja, joilla voitaisiin tehdä oppilaitoksista turvallisempia paikkoja kaikille, kertoo SAKKI ry:n asiantuntija Hanna Huumonen.

Hankkeet esimerkiksi syrjinnän vähentämiseksi ovat kuitenkin vasta alkumetreillään. Huumonen sanoo, että uusi tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että asiaan on tarve puuttua.

Pikavippejä kuluu amiksilla yhä enemmän, vaikka osalla rahatilanne kohenee

Yksin asuvista ammattiin opiskelevista 21 prosenttia on turvautunut pikavippeihin ja perheellisistä jopa 34 prosenttia. Kaikista ammattiin opiskelevista pikavippejä tai kulutusluottoa on käyttänyt 17 prosenttia, kun prosenttiosuus vielä 2015 oli kahdeksan.

Tästä huolimatta ammattikoululaisten rahatilanne on kahdessa vuodessa jopa aavistuksen kohentunut.

Ammattikoulun kokkiopiskelijan veitsisetti
Esimerkiksi kokkiopiskelijan työvälineet ja -vaatteet voivat tulla kalliiksi koulutuksen alussa.Yle / Mikael Kokkola

– Huolena on, ovatko toimeentulon ongelmat kasaantumassa niille, jotka ovat jo valmiiksi kaikkein tiukimmassa paikassa, Hanna Huumonen pohtii.

Barometri ei tarjoa tähän aukotonta vastausta. Ongelmat esimerkiksi pikavippien takaisinmaksussa eivät sen mukaan ole juuri lisääntyneet.

Rahavaikeudet voivat myös olla ajoittaisia, ja liittyä esimerkiksi opintojen alkuun. Moni ammattiin opiskeleva joutuu käyttämään rahaa muun muassa työvälineiden ostamiseen.

– Ensi vuonna julkaistavan Nuorisobarometrin ennakkotiedoista näkyy, että jopa joka neljäs toisen asteen keskeyttänyt sanoo, että rahatilanne on ollut vaikuttamassa opintojen keskeytymiseen. Vaikkapa kokiksi tai parturiksi mielivät joutuvat pulittamaan työvälineistään suuria summia.

Infografiikka
Lähde: Amisbarometri Harri Vähäkangas / Yle

Huumonen kehottaa kiinnittämään huomiota myös siihen, uskaltavatko heikosti toimeentulevat kulujen pelossa lähteä opiskelemaan tietyille aloille.

– Kampanjoimme nyt tosi vahvasti maksuttoman toisen asteen puolesta, eli että saataisiin esimerkiksi nämä työvälineet, jotka on pakko hankkia, mahdollisimman edullisiksi tai maksuttomiksi.

Heikommin toimeentulevien opiskelijoiden tilanteessa on kuitenkin myös valopilkkuja, Huumonen toteaa. Hän mainitsee tällaisena esimerkiksi perheellisten opiskelijoiden opintotulotuen huoltajakorotuksen.

Tyytyväisyys opintoihin paranee, mutta yksinäisyyden lisääntymistä tulee pitää silmällä

Amisbarometrin tarkoituksena on kerätä tietoja pitkäjänteisesti, jotta erilaiset kehittyvät trendit saadaan huomioitua.

Viime barometrin julkaisun aikaan huomiota keräsi muun muassa se, kuinka paljon ammattiin opiskelijat arvostivat työn pysyvyyttä suhteessa palkkaan (siirryt toiseen palveluun), ja kuinka voimakkaasti vanhempien kannustus vaikutti ammattikoulutuksen valintaan (siirryt toiseen palveluun). Luvut eivät ole kahdessa vuodessa juuri muuttuneet.

– Opiskelijoiden mukaan vanhemmat suhtautuvat ammatillisiin opintoihin lähes yhtä positiivisesti riippumatta koulutustaustastaan. Ammattikoulutus silti periytyy, joten voi pohtia, johtuuko ammattikoulutuksen se mahdollisesti laajemmin opituista malleista. Tämä vaatii kuitenkin jatkotutkimusta, miettii Elina Nurmikari.

Tämän vuoden barometrissä näkyy, että opiskelijat ovat monella mittarilla jossain määrin tyytyväisempiä alavalintoihinsa, kuin kaksi vuotta sitten. Sekä Nurmikari että Huumonen kiittävät tästä yläkoulussa tapahtuvaa opinto-ohjausta.

Esimerkiksi opintojen työmäärään, opettajilta saatavaan tukeen ja opiskeluvälineisiin ollaan hieman aiempaa tyytyväisempiä. Toisaalta kontaktiopetusta kaipaa enemmän selvästi useampi kuin kaksi vuotta sitten.

Opiskelijoita ammattikoulun luentosalissa.
Keskimäärin yhä useampi ammattiin opiskeleva on opintoihinsa tyytyväinen ja kokee saavansa opettajiltaan tukea. Yle

– Yksi asia, jota kannattaa tulevaisuudessa pitää silmällä, on opiskelijoiden kokema yksinäisyys. Sen torjuminen helpottaa myös monia muita ongelmia, Elina Nurmikari sanoo.

Hanna Huumonen on samoilla linjoilla.

– Ammatillisen koulutuksen reformi ollaan toteuttamassa pian. Nuorille tiivis yhteisö on tärkeä, joten tulee katsoa, miten yksilölliset opintopolut vaikuttavat opiskelijayhteisöön, Huumonen sanoo.

Hän korostaa, että mahdollisiin ongelmiin tulee puuttua nopeasti, sillä ennaltaehkäisy on usein se tehokkain ja halvin vaihtoehto.

Amisbarometrin data julkaistaan suurelta osin avoimesti verkossa, jotta sitä voi tutkailla kuka tahansa. Opiskelijoiden yksityisyyden suojelemiseksi osa tiedoista pysyy kuitenkin vain tutkijoiden käytössä.

– Tähän mennessä olemme vasta keskittyneet saamaan tiedot julkisiksi. Varsinainen analyysityö alkaa vasta nyt, Elina Nurmikari toteaa.