Kun Lasse Virén kaatuu, ikäihminen intoutuu muistelemaan – Äänimuseo matkaa käyttäjänsä luo salkussa

Tuttu radioääni menneiltä ajoilta tuo mieleen paljon enemmän kuin puhujan ja legendaarinen selostus muutakin kuin yhdet urheilukisat. Äänen mukana heräävät muistot.

Vanhukset ja ikääntyminen
Äänimuseon kiekkoja ja soitin
Äänimuseon näytepätkissä Rintamäkeläiset politikoivat ja Heikki ja Kaija suunnittelevat aravalainaa. Anna Sirén / Yle

TampereIkäihmisten asuttaman kerrostalon kerhohuoneessa kajahtaa 50-lukulainen iskelmä. Lasse Liemola laulaa rakastuneensa toiseen ja pyytää sormustaan takaisin. 95-vuotias Helga Koskela alkaa välittömästi hytkyä ja yhtyy lauluun muistaen tarkkaan jokaisen sanan.

Kappale keikkui listoilla Helga Koskelan ollessa jo aikuinen. Tutun laulun myötä mieleen tulvii kuitenkin myös varhaisempia levynkuuntelumuistoja.

– Pikkutyttönä asuin Lapinniemen taloissa. Siellä oli paljon lapsia, ja aina oltiin porukalla ulkona. Jollakulla oli gramofoni, ja niin me kaikki kokoonnuimme talon taakse, kun levyjä soitettiin avonaisen ikkunan kautta ulos, Helga Koskela juttelee.

Helga Koskela kuuntelee.
95-vuotias Helga Koskela muisti monen laulun sanat.Anna Sirén / Yle

Porukalla levyjä kuunnellaan nytkin. Pienen kerhohuoneen pöydän ympärille on kokoontunut joukko kotihoidon asiakkaita, joiden iloksi lähihoitaja Arja Mäkinen on tuonut tilaisuuteen Äänimuseon.

Tämä liikkuva museo kulkee salkussa ja on käytettävyydeltään helpoin mahdollinen. Pöydälle nostettavan puisen laatikon päälle asetetaan puisia kiekkoja, jotka välittömästi pinnalle laskettaessa alkavat soida. Jokainen kiekko sisältää tutun äänen menneisyydestä: laulajan, näyttelijän tai vaikka radiojuontajan.

Salkun saa lainaan ilmaiseksi

Museolehtori Lila Heinola kuuntelee Helga Koskelan jutustelua tyytyväisenä.

– Äänimuseo on suunniteltu juuri tällaisia muistelutilanteita varten. Kulttuuri- tai virikeohjaaja voi hakea meiltä tämän paketin ja sen avulla muisteluttaa ikäihmisiä.

Kynnys näiden nostalgiatuokioiden järjestämiseen on veistetty todella matalaksi. Tamperelaissenioreille toimintaa järjestävät palvelutalot ja -keskukset, yhteisöt, järjestöt ja yhdistykset voivat lainata Äänimuseota käyttöönsä ilmaiseksi. (siirryt toiseen palveluun)

Lila Heinola laittaa levyn soimaan
Museolehtori Lila Heinola on valinnut Äänimuseo 6:een yhteensä 30 ääntä menneiltä vuosikymmeniltä. Kattaus tarjoaa muistelumatkan Suomessa kuunneltuihin radiolähetyksiin, elokuviin, tv-sarjoihin ja musiikkiin.Anna Sirén / Yle

Tuokiota luotsaava lähihoitaja Arja Mäkinen on vetänyt vastaavia tilaisuuksia aiemminkin.

– Äänet herättävät aina muistoja. Muistamattomistakin asiakkaista näkee selvästi, että he tunnistavat äänet, vaikka eivät saisi edes sanottua mitään.

Virénin kaatuminen jännittää vieläkin

Nyt Kaukajärvelle lainattu salkku ei ole ensimmäinen laatuaan. Äänimuseosta on olemassa myös aiempia versioita, mutta uusimmassa on keskitytty arkisten elämän äänien sijasta julkkiksiin. Tuttu takavuosien ääni on esimerkiksi Paavo Noponen, jonka selostus Münchenin olympialaisista saa kerhohuoneen kuulijakunnan nojaamaan jännittyneinä etukenoon.

– Muistan, kun tämä tapahtui. Se on jäänyt jotenkin aivoihin se Virénin kaatuminen ja se, kuinka hän sieltä pystyi nousemaan, nojatuolissa istuva Lea Tuominen hymyilee kun juoksijasankari on vihdoin saatu selostettua voitokkaasti maaliviivan yli.

Lea Tuominen ja Mirja Selin kuuntelevat äänimuseon levyjä.
Lea Tuominen (edessä) muisti jännittäneensä Lasse Virénin kaatumista vuonna 1972. Paavo Noposen selostusta kuunteli myös Mirja Selin.Anna Sirén / Yle

Itse tapahtuman tai puhujan lisäksi moni muistaa, missä tilanteessa ja kenen kanssa ohjelmaa on entisaikoina kuunneltu. Oman elämän käännekohdat saattavat nousta mieleen hyvinkin kirkkaina.

– Kun Heikki ja Kaija nauhalla pohtivat arava-asuntoasioita, moni muistaa esimerkiksi millaista oli itse haaveilla isommasta kodista kun perhe alkoi aikoinaan kasvaa, museolehtori Lila Heinola sanoo.

Monet äänet ovat jääneet alitajuntaan pysyvästi. Kun radion pimpampulla-aikamerkki kilahtaa, väki Äänimuseon ympärillä tarkistaa vaistomaisesti rannekellonsa.

Aila Karaus katsoo kun Pirjo Kekki näyttää äänimuseon kiekkoa.
Aila Karaus tunnisti monia menneiden vuosikymmenten julkkiksia äänen perusteella. Kotihoidon työntekijä Pirjo Kekki näytti kiekon kannesta kuvan kaupan päälle.Anna Sirén / Yle

Tällä kertaa aikamerkki on merkki myös siitä, että tunnin mittainen museosessio päättyy. Muistojen tulppa on irrallaan, ja puhetta piisaa vielä rappukäytävässäkin.

– Tuli hyvä mieli ja vanhat muistot mieleen, Helga Koskela tiivistää.

Myös Lea Tuomisella on nostalginen olo.

– Kyllä tosiaan, ihan niin kuin tässä vähän nuortuisi.

Museolehtori Lila Heinola soitteli Äänimuseota toimittaja Anna Sirénin kanssa. Kuuntele juttu ja menneiden vuosikymmenten ääninäytteet tästä!

_Juttua korjattu kello 13.00: Lasse Virén kaatui Münchenissa. _