Luontokeskus avasi näkövammaisille oven lintujen maailmaan: perustuu muistiin ja muihin aisteihin

Liminganlahden luontokeskus haluaa tarjota luontoelämyksiä myös vammaisille. Liikuntaesteisten henkilöiden lisäksi opastusta on nyt tarjolla myös näkövammaisille.

luonto
Liminganlahden luontokeskuksen hoitaja Ulla Matturi keskittyy näkövammaisten opastuskierroksella ääniin, näyttelyesineiden kosketteluun ja kerrontaan.
Liminganlahden luontokeskuksen hoitaja Ulla Matturi keskittyy näkövammaisten opastuskierroksella ääniin, näyttelyesineiden kosketteluun ja kerrontaan.Timo Sipola / Yle

– Tuttu ääni. Nyt minä tiedän, mikä on se lintu, mikä meidän pihassakin usein laulaa, sanoo oululainen näkövammainen Lasse Jalonen.

Liminganlahden luontokeskuksen hoitaja Ulla Matturi on juuri ojentanut hänelle kuulokkeet kymmenen Suomen yleisimmän lintulajin ääniä esittelevän kohteen kohdalla.

Matturi on laittanut pajulinnun laulun soimaan. Jalonen tunnistaa sen surumielisen laskevan laulannan, vaikka ei usein kuulemansa laulajan nimeä ole aikaisemmin tiennytkään.

Myös oululainen näkövammainen Jarkko Lauri on tyytyväinen kierrokseen. Aikuisena näkövammaiseksi tulleelle miehelle luonto on ollut henkireikä jo lapsesta saakka. Suot, metsät ja eläimet harmonisoivat hänen mieltään.

– Opastettu kierros oli oikein mukava, toimiva ja antoisa. Oli kosketeltavia munia, sulkia, höyheniä ja äänimerkkejä. En ole pitkään aikaan saanut luontokeskuksesta yhtä paljon irti, kun yleensä vaaditaan nappien painelua ja tekstien lukemista, Lauri kertoo.

Mies ja nainen koskettelevat merihanhen kuvaa
Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaisten hallituksen varapuheenjohtaja Lasse Jalonen tutustuu Ulla Matturin opastuksella merihanhen näyttelymalliin.Timo Sipola / Yle

Näkövammaisen mielikuvat luonnosta riippuvat siitä, onko hän syntymästään sokea vai sokeutunut.

Lasse Jalosella on sen verran näkökykyä jäljellä, että luontoelämys ei perustu pelkkiin mielikuviin. Syntymäsokealla ihmisellä ei ole vastaavaa visuaalista kokemusta luonnosta tai eläimistä.

Jalonen kertoo tapauksesta, jossa ero konkretisoituu: syntymäsokeille lapsille kerrottiin lehmistä, ja heille annettiin tutkittavaksi pienoismalleja niistä.

– Kun lapset pääsivät navettaan, niin he lähtivät sieltä lattianrajasta tunnustelemaan, että missä niitä lehmiä on, hän kertoo.

Vastaavaa tarjontaa ei vielä ole

Liminganlahden luontokeskuksen opas Ulla Matturi kertoo, että Metsähallitukselta on tullut tänä vuonna paljon kyselyitä kohteista, joihin voisi mennä esteettömästi tutustumaan.

Metsähallitus haluaa kehittää näkövammaisten opastusta luontokeskuksissa. Näkövammaisten liitolla on myös ollut yritystä jäsenistönsä luontoelämysten edistämiseksi, mutta suunitelmia pidemmälle ei ole päästy.

Mies pitelee käsissään linnun kuvaa
Lintujen äänet avautuvat näkövammaisille hyvin. Koskettamalla saa myöskin käsityksen luontokappaleista. Oululaisen Jarkko Laurin käsissä on Suomessa vain Liminganlahdella ja Ahvenanmaalla säännöllisesti pesivä mustapyrstökuiri.Timo Sipola / Yle

Liminganlahdella toteutetun kaltaista näkövammaisten luontoelämyksiä helpottavaa toimintaa ei Suomessa käytännössä vielä ole, kertoo Näkövammaisten liiton järjestösihteeri Markku Möttönen. Hän sanoo, että liitolla on ollut yritystä linturetkihankkeen perustamiseen Bird Lifen kanssa, mutta se kariutui rahoituksen puutteeseen.

Erilaisia aistivammoja ei juuri ole otettu huomioon.

Ulla Matturi

– Tällainen on erinomainen asia, mutta täytyy sanoa, että ei se kyllä meidän kärkihankkeita ole. Ehkä eniten kysyntää voisi olla äänitteiden muodossa toteutettuihin nojatuolilinturetkiin, Möttönen pohtii.

Suomalaisista noin yksi prosentti on näkövammaisia ja heistä suurin osa on sokeutunut vanhemmalla iällä. Tällä hetkellä Suomessa syntyy vuosittain noin 50 näkövammaista lasta.

Muu estettömyys on huomioitu jo aiemmin

Kun Liminganlahden luontokeskuksen opas ja paikan sielu Ulla Matturi ryhtyi rakentamaan näkövammaisille suunnattua opastuskierrosta, piti lähteä ihan perusasioista.

Näkövammaisten opastusta Liminganlahden luontokeskuksessa
Ulla Matturi kertoo Lasse Jaloselle ja Jarkko Laurille Liminganlahden luonnosta.Timo Sipola / Yle

Miten opastaa niin, ettei kukaan kompuroi eikä kävele päin seiniä? Osa näyttelyn rikasta äänimaailmaa tuottavista laitteista piti sulkea, jotta voi keskittyä esiteltäviin lintuihin. Runsaat viisi vuotta sitten avatun näyttelyn alkuajoilta löytyi varastosta odottamaan laitettuja linnun munia ja höyheniä.

Ulla Matturin mukaan esteettömyyttä on pohdittu aikaisemmin lähinnä liikuntaesteisten näkökulmasta.

– Erilaisia aistivammoja ei juuri ole otettu huomioon. Mutta meillä pitää olla kaikille ryhmille avoimet ovet, Matturi sanoo.

Liminganlahden luontokeskuksen vuonna 2012 avattu Lintujen kahdeksan vuodenaikaa –näyttelyä suunniteltaessa pyrittiin huomioimaan eri aistit. Matturi naurahtaa, että oltiin tavallaan fiksuja, vaikka ei suoraan näkövammaisille näyttelyä suunniteltukaan.

Näkövammaisten linnunlaulukurssi

Jarkko Lauri kertoo, että Pohjois-Pohjanmaan näkövammaiset ovat yhdessä paikallisen lintuyhdistyksen kanssa järjestäneet linnunlaulukurssin. Kurssilla keskityttiin siihen, miten lintuja voi laulujen kautta tunnistaa ilman näkemistä.

Kaksi kirjosiepon munaa pöntön pohjalla.
Kirjosiepon munat ovat erityisen kauniin värisiä.Timo Sipola / Yle

Kurssiin liitettiin lintujen ja tyypillisten elinpaikkojen kuvaamista. Näkövammaiset voivat käyttää apunaan tietoa, että lintu viihtyy jossain pihapiirissä ja siellä sitä ehkä kuulee.

– Tuo kuvailujuttu voisi olla sellainen, mitä tällaisen kierroksen yhteydessä voisi tehdä. Mielellään sitä kuulee, minkä värinen joku kahlaaja on tai minkä värinen se muna on, vaikka ei itse näekään, Lauri kertoo.

Molemmat pilottiasiakkaat ovat Pohjois-Pohjanmaan näkövammaisten aktiiveja ja aikovat esittää yhdistyksen hallitukselle isompaakin retkeä Liminganlahdelle.