Analyysi: Päättäjien päättämättömyys heijastuu suomalaisten Nato-näkemyksiin

Iso ryhmä suomalaisista on epävarmoja, mitä ajatella Natosta. Niin näyttävät olevan poliitikotkin, kirjoittaa Ylen politiikantoimittaja Maria Stenroos.

turvallisuuspolitiikka
Suomen ja Naton liput
Yle Uutisgrafiikka

Krimin valtaus, Ukrainan sota, hollantilaisen matkustajakoneen alasampuminen, Itämeren sotilaallinen uhittelu – nämä vaikuttavat vaipuneen suomalaisten muistissa taka-alalle.

Nato-jäsenyyden kannatus ja Venäjän kokeminen uhkaksi ovat suhteessa toisiinsa.

Kun Ukrainan kriisi kärjistyi vuonna 2014, suomalaiset hätkähtivät. Yli puolet koki Venäjän uhkaksi Suomelle. Tuoreessa mittauksessa Venäjän uhkaksi kokevien määrä on painunut 39 prosenttiin. Se on sama luku kuin ennen kriisin alkamista.

Puolet suomalaisista on jälleen sitä mieltä, että uhkaa ei ole, kuten ennen kriisiäkin.

Myös Naton kannatus nousi Ukrainan kriisin ollessa pahimmillaan. Sen jälkeen kannatus on huvennut. Kannatus on nyt alimmillaan sitten kriisin alkamisen, 19 prosentissa.

*Suomalaisten mielipiteet *eivät synny tyhjiössä. Maanpuolustuskorkeakoulun ja Helsingin yliopiston apulaisprofessori Katri Pynnöniemi arvelee, että julkisuudessa käytävä keskustelu heijastuu suomalaisten näkemyksiin. Vuosina 2014 ja 2015 uutisointi Ukrainan sodasta ja Suomen ulkopoliittisen johdon kokouksista vahvisti näkemystä, että Venäjä on sotilaallinen uhka.

Luvut ovat pudonneet kahdessa vuodessa. Silti se, että 40 prosenttia kokee Venäjän olevan uhka, on Pynnöniemen mielestä paljon.

– 40 prosenttia kertoo eräänlaisesta realismista, missä me olemme maailmankartalla. Puolet ei pidä Venäjää uhkana. Ehkä siinä on mukana toivoa, Pynnöniemi arvioi.

Suomalaisten innottomuutta Natoon kuvaa se, että kaiken aikaa enemmistö suomalaisista on ollut Nato-jäsenyyttä vastaan.

– Naton kannatuksen hienoinen lasku sopii pitkään linjaan. Siihen kielteisesti suhtautuvien määrä vakiintuu, summaa havaintoja ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

Huomiota herättää myös, että moni suomalainen ei osaa muodostaa näkemystään Natosta. Määrä on kasvanut pari vuotta.

– Aika jota on eletty, on vaikuttanut niin, että häilyvien osuus on kasvanut, toteaa apulaisprofessori Pynnöniemi.

– Ei jakseta olla puolesta tai vastaan. On haluttomuutta vastata, ulkopoliittisen instituutin Aaltola arvelee.

Tämäkin voi olla heijastus julkisesta keskustelusta.

Ylen mielipidemittauksen tulosta voi peilata presidenttitentteihin, joita tulee näinä päivinä joka kanavalta.

Vaaleissakin keskustelu pyörii Naton ja Venäjän ympärillä. Kukaan ei sano mitään kovin yllättävää eikä täsmällistä, mutta useimmat ehdokkaat ovat kuitenkin sitä mieltä, että Natoon ei ainakaan nyt haluta liittyä.

Vaalitenttien presidenttiehdokkaiden ja muiden poliitikkojen Nato-puheiden pyörittely näyttäytyy tentin seuraajalle päättämättömyytenä.

– Useampi ehkä ajattelee, että en minäkään osaa sanoa, kun presidenttiehdokkaatkaan eivät osaa, apulaisprofessori Pynnöniemi vertaa.

*Istuvan presidentin Sauli Niinistön *kannatus oli 80 prosenttia Ylen tuoreessa gallupissa. Vaalitenteissä Niinistö keskustelee turvallisuuspolitiikan uhkakuvista, mutta ei ota suoraa kantaa Natoon.

Niin presidentti- kuin Nato-kyselyissä, suomalaiset tuntuvat haluavan nykylinjan jatkuvan. Vaalitenteissä Niinistöä ei toistaiseksi ole tosissaan haastanut yksikään ehdokas.

– Kansa näkee Niinistön vakauttavana. Hän on kampanjoinut kansan yhdistämisen puolesta, ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola peilaa presidentinvaaliasetelmaa ja Nato-kyselyn tulosta.

Presidenttigallupien ykkösaseman perusteella Niinistön voi todeta äänestäjien mielestä onnistuneen luovimaan ulkopolitiikassa. Niinistö on mielellään korostanut tapaamisiaan niin Yhdysvaltain, Euroopan, Venäjän kuin Kiinankin johtajien kanssa. Suomalaiset näyttävät Natoa ja Venäjän uhkaa kartoittavan mielipidemittauksen mukaan kokevan, että vaara on ohi.

– Mielipidemittauksessa näkyy selkeästi ajatus, että on tehty riittäviä toimia eikä Venäjää nähdä pelottavana uhkana, Aaltola sanoo.

*Suomalaiset tuntuvat luottavan *entistä enemmän siihen, että asiat ovat omissa käsissä. Tästä selkein merkki on Natoon liittymisen vastustaminen. Toinen merkki on se, että päätös pitää suomalaisten mielestä tehdä omin ehdoin. Vaikka ruotsalaiset päättäisivät liittyä Natoon, suomalaiset haluavat tutkimuksen mukaan ratkaista oman jäsenyytensä Ruotsista riippumatta.

Nato-kansanäänestys ei innosta entiseen tapaan. Enemmistö haluaisi yhä kansanäänestyksen, mutta sitä vastustavien määrä kasvaa.

– Nämä kysymykset halutaan jättää poliittisen johdon varaan, jonka toivotaan osaavan sanoa, ulkopoliittisen instituutin Aaltola arvioi.

Paitsi julkinen keskustelu myös puoluekanta määrittää turvallisuuspoliittisia mielipiteitä.

Nato-puolueina – tosin vähän epävarmoina – profiloituvat kokoomus ja sininen tulevaisuus. Niissäkin alle puolet on Naton kannalla. Naton vastustajien numero ykkönen on vasemmistoliitto.

Mittaus kertoo myös, että perussuomalaisten hajotessa yksi rajalinja näyttää kulkeneen ulkopolitiikassa.

Perussuomaiset ovat sinisiä kriittisempiä Nato-jäsenyyttä kohtaan. Perussuomalaisista suuri enemmistö kokee, ettei Venäjä ole uhka. Tässä kannassaan perussuomalaiset poikkeaa muista. Se heijastuu presidentinvaaleihin ehdokas Laura Huhtasaaren asenteissa, joka kokee olevansa ainoa vaihtoehtoinen ehdokas nykypolitiikalle.

Lue myös:

Ylen kysely: Vain viidennes kannattaa Nato-jäsenyyttä – puolet ei haluaisi sotilasliittoon edes Ruotsin perässä

Ylen kysely: Venäjän kehitystä uhkana pitävien määrä laskenut roimasti – asiantuntijan mielestä luku on silti korkea