Koe uusi yle.fi

Päijäthämäläinen pikkukunta kokeilee ensi vuonna omaa valuuttaa

Suomessa vaihtoehtoisvaluutat ovat vielä harvinaisia, mutta maailmalta esimerkkejä löytyy jopa tuhansia.

maksuvälineet
Sysmän raha.
Johanna Talasterä / Yle

Yksi tyhjä liiketila toisensa jälkeen synkistää katukuvaa lähes 4 000 asukkaan Sysmässä. Helpotusta pienen kunnan talouteen tuovat kesäasukkaat, jotka jopa kolminkertaistavat asukkaiden määrän lomakuukausien aikana.

Sysmä nousi hetkellisesti kansainvälisiinkin otsikoihin julkistaessaan ajatuksensa oman paikallisvaluutan käyttöönotosta. Paikallisella valuutalla voisi asioida vain sysmäläisissä yrityksissä. Tarkoituksena on tukea kunnan elinvoimaisuutta myös kesäsesongin jälkeen suosimalla paikallisia yrityksiä.

Paikallisraha ei sinänsä ole uusi ajatus, vaikkakin Suomessa melko harvinainen.

Kotimaassa rinnakkaisvaluuttoja on kokeiltu aikaisemmin esimerkiksi keskipohjanmaalaisessa Toholammin kunnassa. Aluksi kunta painatti tohoa liikkeelle, jonka jälkeen kaupat muun muassa jakoivat tohoa bonuksina asiakkailleen. Vielä pari vuotta taaksepäin opiskelijastipendit jaettiin kunnan omana valuuttana, mutta sittemmin paikallisvaluuttaa ei ole käytetty.

– Alkuinnostuksen jälkeen toiminta hiipui eikä toho lähtenyt kunnolla liikkeelle, Toholammin entinen kunnanjohtaja Jari Kangasvieri muistelee.

Helsingissä toimii myös eräänlainen paikallisvaluutta Stadin Aikapankki, jossa raha ei vaihda omistajaa, vaan valuuttana toimii aika ja palvelu.

Kunnallisveroista voi suorittaa osan paikallisella valuutalla, vaikkapa tekemällä vapaaehtoistyötä.

Jenni Huttunen

Kansainvälisesti rinnakkaisvaluutoista on valtavasti esimerkkejä, jopa tuhansia, sanoo Jenni Huttunen Arvotakomo osuuskunnasta. Osuuskunta on kiinnostunut erilaisten vaihtoehtoisvaluuttojen tutkimisesta, ja on myös mukana tukemassa Sysmää oman paikallisrahansa käyttöönotossa.

– Pitkäaikaisin paikallisraha on varmaankin Sveitsin WIR, joka on toiminut ensimmäisestä maailmansodasta aina nykypäivään asti talouden tukijärjestelmänä, selittää Huttunen.

Myös Brittein saarten kaupunkien monet paikallisvaluutat ovat tunnettuja maailmalla.

– Esimerkiksi kunnallisveroista voi suorittaa osan paikallisella valuutalla, vaikkapa tekemällä vapaaehtoistyötä. Brittein saarilla juuri paikallisuus on kantanut hedelmää eli kyläyhteisöt, kaupungit tai kaupunginosat ovat aktiivisia ja erilaisia paikallisrahan muotoja on käytetty jo useita vuosia.

Huttusen mukaan maailmalla on ollut myös tilanteita, joissa paikallisraha on menestynyt hyvin, mutta kaupunki tai valtio on päättänyt kokeilut muuttamalla sääntelyä. Suomessa tällainen pyritään välttämään.

– Arvotakomo käy keskustelua myös vero- ja valtionhallinnon kanssa. Tavoitteena on konkreettiset kokeilut, jotka toteutetaan yhteistyössä julkisen sektorin kanssa, Huttunen sanoo.

Kunnanjohtaja: palkasta kolmannes paikallisvaluuttana

Sysmässä paikallisvaluutta otetaan käyttöön ensi vuoden alussa. Paikallisrahaa pilotoidaan vuoden mittaisessa hankkeessa, mutta katseet on kuitenkin suunnattu tulevaisuuteen.

– Tarkoituksena on suunnitella paikallisrahan käyttö pidemmälle ajalle. Varsinaiset vaikutuksetkin ovat nähtävillä vasta pidemmän ajan kuluessa, tuumaa Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki.

Sysmän kylänraitti
Mika Moksu / Yle

Kunnanjohtaja on ilmoittanut voivansa ottaa jopa kolmanneksen palkastaan paikallisvaluuttana.

– Käytännössä olen miettinyt siten, että kaikki arjen toiminnot pitäisi voida hoitaa Sysmässä. Riippuu siitä, kuinka monet yritykset lähtevät mukaan, ja millainen arjen palvelutarjonta syntyy paikallisrahalla maksettavaksi, hän selventää.

Ruokaostokset, lounas, polttoaine, kampaamo ja viihde, luettelee Kitkiöjoki palveluita, jotka hän voisi maksaa kunnan omalla rahalla.

Hintalappu Sysmän omalle valuutalle on reilu 55 000 euroa. Päijät-Hämeen liitto tukee hanketta noin 38 000 euron verran alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksesta. Kunnan omaksi osuudeksi jää hankkeen aikana reilu 16 000 euroa.

Oma valuutta kiinnostaa paikallisia yrittäjiä

Sysmän paikallisraha on mobiilivaluuttaa, jonka tekniikan toteuttamisesta vastaa helsinkiläinen yritys.

Sysmän rahaa haluavan on kirjauduttava verkkopalveluun, jonne hän syöttää haluamansa paikallisen rahasumman ja maksaa sen verkkopankkiyhteyden avulla. Tuloksena on QR-koodi, joka luetaan maksuvaiheessa.

Paikallisrahan käyttäjille kannustimena myös Sysmä-alennus

Myös paperirahaa on luvassa. Käytännössä paperiset setelit toimivat samalla tavalla kuin digitaalinenkin raha, mutta mobiililaitteesta luettavan QR-koodin sijasta koodi tulostetaan.

Paikallisrahan käyttäjille kannustimena tulee toimimaan myös Sysmä-alennus. Toisaalta paikallisen urheilu- ja vapaa-ajankaupan yrittäjän Harri Aaltosen mukaan alennuksia on jo nyt annettava, mikäli kaupan haluaa tehdä.

– Kohtuullisen suuri osa ostovoimasta menee Lahteen tai jopa Jyväskylään. Ketjuliikkeet pystyvät isompaan valikoimaan ja tarjouksiin. Paikallisella rahalla siitä saataisi edes osa tänne omaan kylään.

Aaltonen ei näe suuria riskejä paikallisrahan kokeilussa. Kustannuksia yrittäjälle tuo lähinnä mahdolliset laitepäivitykset QR-koodien lukemiseksi.

Jotta paikallinen raha lyö kunnolla läpi, tarvitaan mukaan myös isompia yrityksiä

– Nykypäivänä on mobiilirahaa ja bitcoinit ynnä muut. Ajatuksena oma raha on niin tuore ja kiinnostava, että miksi ei lähtisi mukaan, hän virkkoo.

Jotta paikallinen raha lyö kunnolla läpi, tarvitaan mukaan myös isompia yrityksiä. Mitä enemmän paikallisvaluutta liikkuu, sitä suurempi hyöty siitä on kuntalaisille ja yrittäjille.

Sysmässä on kaksi ruokakauppaa, joista toinen, kauppiasvetoinen K-Supermarket Suvituuli on lupautunut mukaan kokeiluun. Suvituulessa asiakkaat voivat siis maksaa päivittäiset ostoksensa Sysmän omalla rahalla.

– Odotamme mielenkiinnolla itsekin miten tämän asian eteen tehty valmistelutyö lähtee käytännössä toteutumaan ja tulemme seuraamaan, minkälaisia vaikutuksia sillä on kaupankäyntiimme, virkkoo kauppias Satu Niemi-Hukkala.

Sysmäraha, Sysmän markka vai Väyrynen?

Niin kuntalaisten kuin yrittäjienkin tukena paikallisrahan käyttöönotossa toimii paikallinen atk-yrittäjä Pekka Palm, joka käytännössä myös neuvoo miten järjestelmää käytetään.

– Tällä hetkellä paikallisrahakokeiluun on rekisteröitynyt kymmenkunta yritystä, mutta lisää yritetään vielä saada, Palm kertoo.

Nuoren yrittäjän mukaan ajatus paikallisesta valuutasta on otettu innolla vastaan, mutta paljon on myös skeptisyyttä.

Jos vaihtaa 100 euroa, voi saada 105 euroa paikallista rahaa.

Pekka Palm

– Yrittäjien mielestä haasteellista on pieni mahdollinen vaihtokurssi, mikä tähän liittyy. Esimerkiksi jos vaihtaa 100 euroa, voi saada 105 euroa paikallista rahaa, mutta kun vaihdetaan toisin päin, vastassa on viiden prosentin negatiivinen vaihtokurssi.

Päitä on silti käännetty, kun yritykset ovat ymmärtäneet paikallisrahan markkinointihyödyn, Palm tuumaa.

Sysmän raha.
Johanna Talasterä / Yle

Seuraava rajapyykki Sysmän oman valuutan kohdalla on 21. joulukuuta. Silloin Palmin mukaan sovitaan lopullisista pelisäännöistä ja äänestetään rahan nimestä.

Yrittäjät voivat vaikuttaa valuutan nimeen, mutta kunta säilyttää veto-oikeuden nimivalinnassa, muistuttaa Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki.

– Sysmän rahalle ehdotettu nimeksi muun muassa Ransu, joka on syntynyt Onkiniemellä, Sysmän markka, Sysmäraha, Sysmä ja jopa Väyrynen, paljastaa kunnanjohtaja.