Kekkonen oli kovanyrkkinen kommunistien kuulustelija – myöhemmin urkki tiedot saunalla ja viinalla

Presidentti Urho Kekkosen elämä ja teot avautuvat uudella tavalla kahdeksanosaisessa tv-dokumenttisarjassa.

Urho Kekkonen
Urho Kaleva Kekkonen
Urho Kekkosen nuoruuteen kuului työskentely Etsivässä keskuspoliisissa. Kuva vuodelta 1977, kun hän toimi tasavallan presidenttinä.Yle

KajaaniYli 25 vuotta Suomen presidenttinä toiminut Urho Kekkonen (1900–1986) toimi 1920-luvulla lakiopiskelujen ohessa Etsivässä keskuspoliisissa (siirryt toiseen palveluun) (Arkistojen Portti) kotikaupunkinsa Kajaanin alaosastossa sekä pääosastossa Helsingissä. Hän perehtyi kommunisminvastaiseen toimintaan ja oli Kainuussa väkivaltaisen kuulustelijan maineessa.

Aihetta käsitellään uudessa Kekkonen-dokumenttisarjassa, jonka ensimmäinen osa nähtiin TV1:ssä Tapaninpäivänä. Dokumenttisarja on koottu arkistomateriaalista sekä haastattelemalla tutkijoita, poliitikkoja ja taiteilijoita.

Lähteinä ovat olleet muun muassa jyväskyläläinen tietokirjailija ja filosofian tohtori Timo J. Tuikka sekä kajaanilainen vasemmistolainen näyttelijä ja kunnallisneuvos Vesa Kaikkonen, jolla ei ole henkilökohtaisia kokemuksia Kekkosen kuulustelutavoista, mutta perimätietoa löytyy.

– Vanhoilta kommunisteilta on jäänyt tietoja, että hän saattoi käyttää voimakkaita fyysisiä kuulustelukeinoja. Vaikka kyllä Kekkonen myös kylpi ja saunoi silloisten kiellettyjen kommunistien kanssa, kertoo Kaikkonen.

– Silloin elettiin aika kovia aikoja ja myös keinot olivat kovat. Myös niistä kerrotaan tässä sarjassa, sillä ne ovat osa tätä historiaa, sanoo dokumenttisarjan vastaava tuottaja Antti Seppänen.

Maalaisoveluutta

Kainuussa eletyt nuoruusvuodet sekä varsinkin Etsivässä keskuspoliisissa toimiminen ja kuulustelut kehittivät myös Urho Kekkosen sosiaalisia taitoja ja suhdetta kommunisteihin. Tätä Kekkonen hyödynsi myöhäisemmällä uralla.

– Hän oppi sen strategisen tavan, että nyrkki ei ole välttämättä se kaikista tehokkain väline, vaan viina, sauna ja jutustelu ovat paljon parempia tiedonhankintavälineitä. Hänen sosiaaliset taitonsa kasvoivat ja siihen tuli sellaista maalaisoveluutta, kertoo tietokirjailija Timo J. Tuikka.

Urho Kekkonen
Urho Kekkonen toimi Suomen presidenttinä vuosina 1956–1981.Yle

Vesa Kaikkosella on tiedossa tapahtuma, jossa 1950-luvulla ministerinä ollessaan Kekkonen kävi tapaamassa Suomussalmella asuvaa miestä, jota oli kohdellut kaltoin ja suorastaan pahoinpidellyt EK:n kuulusteluissa 20-luvulla.

– Ilmeisesti kysymyksessä oli anteeksipyyntömatka, josta ei ole paljon puhuttu. Miehen sukulaisia on edelleen elossa ja he muistavat tapahtuman hyvin.

Koko elämäntarina dokumenttina ensimmäistä kertaa

Urho Kekkosesta kertovan kahdeksanosaisen dokumenttisarjan on toimittanut kirjailija Jari Tervo. Hän kävi läpi Kekkosta käsittelevän kirjallisuuden jo 14 vuotta sitten kirjoittaessaan vuonna 2004 julkaistua Myyrä-romaania, joka käsittelee Kekkosen oloista presidenttiä. Nyt dokumenttiin löytyi myös uutta kerrottavaa.

– Sellaista muistitietoa löytyi, johon minä en ole törmännyt aikaisemmin: jopa hänen toiminnastaan Etsivässä keskuspoliisissa löytyi uutta kerrottavaa.

– Merkillepantavaa on myös se, että Kekkosen koko elämäntarinaa ei ole aikaisemmin kerrottu tv-dokumentin muodossa. On tehty dokumentteja, joissa on tarkasteltu yksittäisiä alueita, muun muassa naissuhteita, ulkopolitiikkaa tai suomettumisen aikoja, jatkaa Tervo.

Jari Tervo
Jari Tervo Kekkosen synnyinkodissa Lepikontorpassa.Intervisio

Kekkosen yhtenä tavoitteena oli poliisiura. Tämä haave hautautui, sillä hän joutui eroamaan Etsivästä keskuspoliisista vuonna 1927.

– Kekkonen arvosteli jossakin vaiheessa esimiehiään, mikä ei ole paras tapa edetä uralla. Lopulta harvalle Etsivän keskuspoliisin kuulustelijalle kävi niin, että EK:n toimintaa jatkaneesta suojelupoliisista tuli hänen poliisinsa, joka teki juuri niin kuin hän halusi, kertoo Tervo.

Käveli kuin jätkä

Suomen kansa tuntee Urho Kekkosen nimenomaan kainuulaisena, vaikka syntyjään hän on savolainen ja vietti varhaiset vuodet myös siellä.

– Kainuussa hän kävi koulunsa ja täällä tuli pysyviä asioita hänen elämäänsä, kuten kainuulaisuus, kirjoittaminen ja urheilu. Sieltä ne löytyvät, muistuttaa Jari Tervo.

Presidentti Urho Kekkosta valmistellaan tv-kuvauksiin vuonna 1975.
Presidentti Urho Kekkosta valmistellaan tv-kuvauksiin vuonna 1975.Antero Tenhunen / Yle

Kotiseuturakkaus oli Kekkosella voimakas, hän esimerkiksi tutustui kainuulaisiin metsureihin, joita kunnioitti vilpittömästi.

– Kekkonen liikkui heidän parissaan. Nämä metsätyömies äijät totesivat Kekkosesta, että tuo mieshän kävelee kuin jätkä, eli hän oli erittäin hyväksytty ihminen työläisten keskuudessa, kertoo Vesa Kaikkonen.

Petturi ja pelastaja

Urho Kekkonen oli selkeästi kansanmies, mutta myös kaksijakoinen, sillä presidenttinä hän oli oman arvonsa tunteva. Tätä kaksijakoisuutta Timo J. Tuikka käsitteli väitöskirjassaan (siirryt toiseen palveluun) (Jyväskylän yliopisto) vuonna 2007.

– Hänet nähtiin isänmaan petturina tai sankarillisena pelastajana. Yritin tuoda väitöskirjassa esille sen, että Kekkosella oli molemmat puolet ja hän oli sekä–että-mies. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kuva Kekkosesta on tasapainottunut. Hän suojeli aina Suomea, mutta oli myös aikamoinen politiikan konna, sanoo Tuikka.

Pitkäaikaisen elämäntyön tehneessä ihmisessä on monia piirteitä, joita tuodaan esille Kekkonen-dokumentissa. Tv-dokumentti nostaa Kekkosesta esille myös negatiivisia asioita.

– Niitä ei kerrottu laisinkaan silloin, kun hän oli yli 25 vuotta vallassa. Hän nimitti arkkipiispat, piispat, professorit, pääjohtajat, eli 70-luvun lopussa koko Suomen kerma oli saanut virkansa hänen kädestään ja se hillitsi kovasti arvostelua, kertoo kirjailija Jari Tervo.

Presidentti Urho Kekkonen puhuu uudenvuoden päivänä vuonna 1958.
Presidentti Urho Kekkonen puhuu televisiossa uudenvuoden päivänä vuonna 1958.Yle

Tapaninpäivänä alkaneen tv-dokumentin kaikki kahdeksan osaa nähdään runsaan viikon aikana kahdessa ryppäässä TV1:llä. Seuraava osa nähdään tänään 27. päivä, siitä seuraavat kahtena seuraava iltana. Viides osa tulee ulos uudenvuodenpäivänä ja sarjan loput jaksot siitä seuraavina iltoina. Kaikki jaksot tulevat samaan aikaan klo 20. Sarja on nähtävissä myös Yle Areenassa.

Dokumenttisarjan on valmistanut tuotantoyhtiö Intervisio.

Samasta materiaalista tehty radiosarja "Kekkonen ei kuole koskaan" alkaa Yle Radio 1:ssä huomenna 28. joulukuuta.

_Korjaus 28.12.2017 klo 11:22: Kekkonen toimi presidenttinä vuoteen 1981 asti, eikä vuoteen 1982, kuten kuvatekstissä virheellisesti luki. _