Miten jo 8-vuotiaalla voi olla mielenterveysongelmia? – Lastenpsykiatrian lähetteiden määrä jatkuvassa kasvussa

Lähetteiden määrän kasvulle löytyy sekä myönteisiä että kielteisiä syitä. Avainasemassa lapsen hyvinvoinnille on se, mitä tapahtuu ennen kuin lapsi joutuu hoitoon.

mielenterveys
Lapsi nuken kanssa.
Nuorilla lapsilla yleisiä mielenterveyden häiriöitä ovat esimerkiksi käyttäytymishäiriöt ja ahdistuneisuus. AOP

Nicolas käyttäytyy levottomasti, jopa aggressiivisesti. Siiri kokee itsensä usein ahdistuneeksi. Samuelilla on adhd. Adhd on neuropsykiatrinen tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriö, joka altistaa psyykkisille häiriöille.

Kouluissa jo ykkösluokalla törmätään oppilaisiin, joilla esiintyy ammattiapua vaativia ongelmia.

– Koulupsykologeilla asiakkuuksia on eniten alakoulun toisella ja kolmannella luokalla, koulukuraattoreilla kuudennella luokalla, kertoo Espoon opiskeluhuollon vastuualuepäällikkö Merja-Riitta von Schantz.

Hyksin lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari
Hyksin lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari kertoo, että lasten vakavat mielenterveyden häiriöt ovat aika harvinaisia, mutta lievät hyvin tavallisia.Tapio Rissanen / Yle

Yle kysyi lastenpsykiatrian huippuosaajalta, miten on mahdollista, että jo 8-vuotiaalla lapsella on mielenterveysongelmia. Helsingin yliopistollisen sairaalan Hyksin lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari sanoo, että toki lapsella voi esiintyä esimerkiksi masennustaipumusta, mutta elämänolosuhteet ovat heidän mielenterveytensä kannalta erityisen keskeisiä.

Lapsilla on Repokarin mukaan kehityksellisiä haasteita, jotka altistavat heitä psyykkisille häiriöille. Esimerkiksi adhd on vahvasti perinnöllinen häiriö.

Vakavampien häiriöiden syntymiseen olennainen riskitekijä on kasvuympäristön asianmukaisen tuen puute.

– Jos pitkän aikaa jää vaille kasvun tukea, tarvitsemaansa rakkautta, huolenpitoa ja myötätuntoa, niin se altistaa mielenterveyden häiriöille. Vakavat mielenterveyden häiriöt ovat lapsilla aika harvinaisia, mutta lievät ja keskivaikeat hyvin tavallisia.

Moni meistä tuntee lapsen jolla on mielenterveyden häiriöitä

Hyksin lastenpsykiatriseen hoitoon on tämän vuoden tammi-marraskuussa ohjattu yli 1 800 alle 13-vuotiasta mielenterveyspotilasta. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvin monet tuntevat lapsen, joka kärsii mielenterveyden häiriöistä. Tapausten määrä on ollut reippaassa kasvussa koko tämän vuosikymmenen. Viime vuodesta kasvua on 11 prosenttia.

Lähetteiden määrän kasvu ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti sitä, että lapsilla olisi entistä enemmän mielenterveyden ongelmia tai että ne olisivat entistä vakavampia.

Syitä lähetteiden määrän kasvuun on monia, Leena Repokari arvioi.

– Lastenpsykiatrisesta hoidosta on lieventynyt häpeän leima. Aiemmin lähettäjänä oli koulu, päiväkoti tai lastensuojelu. Nykyisin vanhemmat hakevat itse aktiivisesti apua.

Infografiikka
Harri Vähäkangas / Yle

Leena Repokari lisää, että myös hoidon tarjontaa on lisätty. Hän laskee, että tämän vuosikymmenen alkuun verrattuna samoilla resursseilla otetaan Hyksiin hoitoon nykyisin yli tuplasti enemmän potilaita kuin ennen. Tehokkuus on siis lisääntynyt.

Samalla vakavien lastenpsykiatrian tapausten rinnalle hoitoon on ohjattu myös lieviä ja keskivaikeita tapauksia.

– Lapsista 10–15 prosenttia tarvitsee apua psyykkisiin häiriöihin. Mutta tarvitseeko kaikkien tulla lastenpsykiatriseen erikoissairaanhoitoon? Meillä pitäisi olla tehokkaita auttamisen menetelmiä jo paljon aikaisemmin.

Repokari ottaa esimerkeiksi tällaisista lapsia varhaisessa vaiheessa auttavista tahoista päiväkodin, koulun ja perusterveydenhuollon. Eli avainasemassa on se, miten lasta autetaan, ennen kuin hän joutuu hoitoon.

Lasten terapiapalvelun ylilääkäri Anitta Rauvala, Espoo
Lasten terapiapalvelun ylilääkäri Anitta Rauvala Espoosta toivoo, että lapsia ei tarvitsisi "lähettää" minnekään, vaan että apu tulisi ajoissa esimerkiksi kouluun tai päiväkotiin.Tapio Rissanen / Yle

Hyksin toimialueeseen kuuluvassa Espoossa tähän on pyritty. Kaupunkiin on perustettu oma lastenpsykiatrian avohoitoyksikkö, jonka asiantuntijat antavat apua lasten ja perheiden kanssa työskenteleville kentällä, kuten kouluissa tai päiväkodeissa.

– Emme halua, että lapsi "lähetetään" jonnekin. Mietimme yhdessä, miten meidän asiantuntijamme voivat auttaa koulun tai varhaiskasvatuksen työntekijöitä. Haluamme auttaa lasta siinä ympäristössä, jossa hän on viitenä päivänä viikossa, kuvailee Espoon kaupungin Lasten terapiapalvelun ylilääkäri Anitta Rauvala.

– Ja sitten sieltä joukosta valitaan tänne avohoitoon ne lapset, jotka tarvitsevat lastenpsykiatrista hoitoa.

Espoossa lähetteiden määrä on harpannut ylös

Näin siis tavoitteissa. Käytännössä avohoitoyksikön palveluiden kysyntä on kasvanut vuosi vuodelta ja niin nopeasti, että juuri tämän avun tuomisen lähemmäs lapsia kehittäminen on hidastunut. Espoossa lastenpsykiatrian lähetemäärät ovat kasvaneet selvästi enemmän kuin suurissa naapurikaupungeissa.

Anitta Rauvala toteaa, että kaikkien lasten ja perheiden parissa työskentelevien pitäisi olla samassa veneessä mukana lapsien hyvinvoinnin parantamiseksi: kouluterveydenhuollon, koulun muun henkilökunnan, opiskeluhuollon, varhaiskasvatuksen, lapsiperheiden sosiaalipalvelujen ja myös lasten vanhempien hyväksi työskentelevien toimijoiden.

Opiskeluhuollon vastuualuepäällikkö Merja-Riitta von Schantz, Espoo
Espoon kaupungilla opiskeluhuollosta vastaava päällikkö Merja-Riitta von Schantz kertoo, että koulupsykologeilla on eniten asiakkuuksia jo alakoulun toisella ja kolmannella luokalla.Tapio Rissanen / Yle

Opiskeluhuollosta vastaava päällikkö Merja-Riitta von Schantz vastaa Espoossa koulupsykologien ja -kuraattorien työskentelyalueesta. Hän sanoo, että ongelmat alkavat jo usein varhaiskasvatusiässä.

Alakoulussa koulupsykologit ja -kuraattorit työskentelevät usein työparina ongelmien ennaltaehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi. Myös luokanopettaja on mukana tässä työssä.

– Alakoulussa näkyy esimerkiksi itsesäätelyn haasteita, aggressiivisuutta ja ongelmia sosiaalisissa suhteissa. Kaverisuhteet eivät aina toimi.

Von Schantz kertoo, että koulupsykologi ja -kuraattori työskentelevät yksilöllisesti oppilaan kanssa, perheen kanssa ja myös koko luokan kanssa, jotta oppilas oppii toimimaan ryhmässä.

Oys: Arvaamaton maailmantilanne ahdistaa lapsia

Kaikissa Suomen yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä näkyy sama trendi kuin Uudellamaalla: lastenpsykiatrian lähetteiden määrä kasvaa.

Infografiikka
Harri Vähäkangas / Yle

Oulun yliopistolliseen sairaalaan on tämän vuoden tammi-lokakuussa tullut kymmenen prosenttia enemmän lastenpsykiatrian lähetteitä kuin viime vuonna.

Kasvu jatkuu maltillisemmin kuin edellisvuonna: vuodesta 2015 vuoteen 2016 lähetteiden määrä harppasi 45 prosenttia ylöspäin.

Oulussa lastenpsykiatrian vastuualuejohtaja, professori Hanna Ebeling arvioi, että arvaamaton maailmanlaajuinen turvallisuustilanne lisää lasten huolta ja ahdistuneisuutta.

– Ahdistuneisuuden lisääntyminen voi nostaa pinnan alla olevat psyykkiset ongelmat esiin.

Ebeling pohtii myös, miten koulujen ja varhaiskasvatuksen muutokset vaikuttavat lasten kehitykseen.

– Valtaosa pärjää hyvin, mutta pienelle osalle muutokset, kuten koulujen oman perusryhmän puuttuminen ja pienluokkien integrointi suurempiin, voivat olla liian kuormittavia.

Kys: 24/7-yhteiskunta tekee vaatimukset liian korkeiksi

Kuopion yliopistollisen sairaalan niin sanotulle kriisiosastolle on kirjoitettu tänä vuonna reippaasti toistasataa lähetettä. Osastolla hoidetaan neljän maakunnan alueelta tulevia potilaita, esimerkiksi vaikeasti aggressiivisia lapsia, joiden tilanne koulussa tai sijoituspaikassa on kriisiytynyt. Nousua viime vuoden määristä on yli neljännes.

Myös avohoidon puolella lähetteitä on kirjoitettu lähes neljännes enemmän kuin viime vuonna.

Lastenpsykiatrian avohoitoyksikön terapiahuone Espoossa.
Lastenpsykiatrian avohoitoyksikön terapiahuone Espoossa.Tapio Rissanen / Yle

Osastonylilääkäri Kaarina Kemppinen kuvailee lähetteiden määrän kasvun syiksi pitkälti samoja, sekä positiivisia että negatiivisia asioita kuin Helsingissäkin on havaittu. Mutta uusiakin selityksiä löytyy.

– 24/7-yhteiskunta tekee arjen rajojen pitämisen sekä vanhemmille että lapsille haastavaksi. Vaatimukset selviämiselle ovat usein liialliset.

Kemppinen arvioi myös, että perheet ovat kuormittuneita: on taloudellisia ongelmia, työttömyyttä, työstressiä ja vanhempien psyykkistä sairastamista. Ja siihen päälle päihteiden käyttöä.

Varsinais-Suomi: Pohjoisella aluepoliklinikalla 42 prosentin kasvu lähetteiden määrässä

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella lastenpsykiatrian lähetteiden määrien kehityksessä on melkoisia alueellisia eroja. Turun ja niin kutsuttujen eteläisten poliklinikkojen alueella on havaittavissa nousua, mutta ei kovin dramaattista.

Sen sijaan niin kutsuttujen pohjoisten poliklinikkojen tilanne on toinen.

Pohjoisten klinikkojen alueelle kuuluvat esimerkiksi Turun pohjoispuolen muuttovoittoiset lähikunnat, kuten Raisio ja Rusko, ja rannikon Uusikaupunki. Täällä lastenpsykiatrian lähetteiden määrä on kasvanut vuodessa 42 prosenttia.

Lukema ei mahdu enää normaalin vuosivaihtelun piiriin, sanoo lastenpsykiatrian vastuualuejohtaja Taina Juvén Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä. Hänen mielestään kasvulle voi löytää sekä myönteisiä että kielteisiä selityksiä.

– Toisaalta tämä voi kertoa siitä, että lapset voivat huonommin tai että erikoissairaanhoitoon tulee "turhia" lähetteitä. Toisaalta tämä voi kertoa, että asioihin puututaan paremmin ja että palvelut löydetään paremmin kuin ennen.

Taina Juvénin mukaan Tyksissä on myös kehitetty toimintatapaa, jossa lastenlääkärit käyvät terveyskeskuksissa ja kouluissa tarjoamassa asiantuntija-apua.

Tays: Ovatko kunnat "pantanneet" lähetteitä aiemmin?

Tays Pirkanmaalla on vastaanottanut marraskuun loppuun mennessä vajaat 800 lastenpsykiatrian lähetettä. Kasvua viime vuoden vastaavasta ajankohdasta on peräti 24 prosenttia.

Lastenpsykiatrian vastuualuejohtaja Mirjami Mäntymaa luettelee pitkän litanian mahdollisia syitä nopeaan kasvuun.

Nukkekoti Espoon lastenpsykiatrian avohoitoyksikössä
Nukkekoti Espoon lastenpsykiatrian avohoitoyksikössä.Tapio Rissanen / Yle

Hän esittää useita keskeisiä lasten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä: Saako lapsen perhe tarpeeksi tukea esimerkiksi sosiaalipalveluista, perhetyöstä tai vanhempien itsensä hoitoon? Saako lapsi riittävää tukea erityisvaikeuksiinsa päivähoidossa ja koulussa?

– Myös lastensuojelun toimintavaikeudet ja liian vähäiset resurssit heijastuvat lastenpsykiatristen palvelujen tarpeeseen.

Mäntymaa pohtii myös, ovatko jotkut kunnat säästäneet säästäneet "panttaamalla" lähetteitä, joiden määrä sittemmin olisi ryöstäytynyt käsistä.

Esimerkiksi 1990-luvun laman aikaan lasten hoitoon ohjaaminen lisääntyi vasta laman jälkeen, kun taloustilanne alkoi kohentua.

Juttua on tarkennettu 14.12. kello 13:26 lisäämällä jutun alkuun lyhyt kuvaus adhd:sta.

Lue lisää:

Psykiatrian lähetteet lisääntyneet rajusti ympäri Suomea – asiantuntijat eivät löydä ilmiölle selitystä

Miten lapsen eri pelkoihin pitäisi suhtautua? Katso lastenpsykiatrin vinkit

Koulupsykologeista on edelleen huutava pula, mutta nuorten kynnys jutella on madaltunut – eniten nuoria huolettaa stressi

Muualla lisää aiheesta:

”En koe, että painiminen kuuluu opettajan todelliseen työnkuvaan” – Luokat pullistelevat erityislapsia Helsingin seudulla, eikä yksin jäävien opettajien aika riitä kaikille (Helsingin Sanomat) (siirryt toiseen palveluun)

Lastenpsykiatrian juuret ja siivet (Duodecim-lehti) (siirryt toiseen palveluun)