Puolustusvoimien hylkäämä yli 200-vuotias linnoitus etsii uutta omistajaa – voi lähteä ilmaiseksi

Historiallisen Kyminlinnan rakennukset ovat yksi valtion vaikeimpia myyntikohteita.

linnoitukset
Kyminlinnan portti
Pyry Sarkiola / Yle

Valtio on myynyt sotilaskohteitaan aikaisemminkin, mutta Kotkassa sijaitsevassa historiallisessa Kyminlinnan rakennuksissa on oma haasteensa. Vaikka 200 vuotta sitten rakennettu suuri linnake onkin säilynyt osumitta, siinä riittää työnsarkaa.

– Kohde on ainutlaatuinen. On vain yksi Kyminlinna. Samalla se on yksi haasteellisimmista kohteista, joita meillä on ollut myynnissä. Monet aiemmat kohteet eivät ole olleet näin kauan tyhjillään, tunnustaa myyntipäällikkö Asko Taskila Senaatti-kiinteistöistä.

Valtion Senaatti-kiinteistöt myy Kyminlinnasta 6,7 hehtaarin alueen, jolla sijaitsee sotilasrakennuksia 1800-luvun alusta. Rakennukset ovat olleet tyhjillään tai vähäisessä käytössä sen jälkeen kun Puolustusvoimat lähti Kyminlinnasta vuonna 2005. Näin ollen rakennusten kunto on päässyt rapistumaan.

Ostajalta vaaditaankin osaamista hoitaa ja kunnostaa suojeltuja rakennuksia.

– Rakennukset ovat korjattavissa ja kunnostettavissa. Tilanne ei ole paha ollenkaan, kuvailee Museoviraston kulttuuriympäristön suojelun osaston osastojohtaja Mikko Härö.

– Muureissa on sellaisia osia, jotka eivät ole turvallisia tällä hetkellä käyttöä ajatellen. Jos aluetta otetaan käyttöön, sitä pitää vielä turvallistaa ja rakentaa, kertoo kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kotkan kaupungilta.

Ilmakuva Kyminlinnasta
Kyminlinna on viisikulmainen linnoitus, jota ympäröivät vallihaudat.Tuomas Uusheimo / Senaatti-kiinteistöt

Menetti tarkoituksensa juuri kun valmistui

Kyminlinna on suurista linnoituksista ainoa lähes kaikkine etuvarustuksineen säilynyt Kaakkois-Suomen linnoitus.

– Se on omalaatuinen ja mielenkiintoinen kohde. Olkoonkin, ettei siihen liity sotatoimia tai muuta dramatiikkaa, kertoo Museoviraston Mikko Härö.

Venäläiset rakensivat Kyminlinnan Ruotsin vastaiselle rajalle 1800-luvulle tultaessa. Se kuului Ruotsinsalmen merilinnoituksen kanssa Pietarin suojaksi rakennettuun linnoitusvyöhykkeeseen.

– Linnoitus on meidän 1700-luvun poliittisen sotahistorian keskeisen ilmiön aivan viimeisiä ilmentymismuotoja, Härö kertoo.

Kyminlinna ei ehtinyt edes täysin valmistua, kun se jo menetti sotilaallisen merkityksensä Ruotsin ja Venäjän välinen raja siirryttyä Kymijoelta Tornionjokeen vuonna 1809. Kyminlinna toimi venäläisenä varuskuntana aina Suomen itsenäistymiseen asti.

Kyminlinnan ainoa taistelu käytiin Suomen sisällissodassa huhtikuussa 1918, jolloin saksalainen joukko-osasto hyökkäsi linnoituksessa olevia punakaartilaisia vastaan.

Linnakkeessa toimi 1920-1930-luvulla karjalaisille ja inkeriläisille tarkoitettu pakolaiskeskus sekä keuhkotautiosasto. Talvisodasta lähtien Kyminlinna oli Puolustusvoimien käytössä.

Viime vuodet linnoituksen alueella on toiminut kesäteatteri ja vanhojen ajoneuvojen harrastajien yhdistys.

Kyminlinnan pihamaata
Pyry Sarkiola / Yle

Tällä kertaa myynnissä vain pieni pala linnoitusta

Linnakkeen myymisestä on käyty neuvotteluja aiemminkin. Silloin neuvoteltiin koko Kyminlinnan noin 80 hehtaarin alasta, kun nyt kaupan on vain murto-osa siitä.

– Sanotaan näin, etteivät ne olleet hirveän vakavia neuvotteluja kuitenkaan, kuvailee Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Asko Taskila.

– Silloin käytiin neuvotteluja ilman että valtion eri toimijoilla oli minkäänlaista käsitystä Kyminlinnan tulevaisuudesta, suojelusta ja muusta käytöstä, kertoo Museoviraston osastojohtaja Mikko Härö.

Nyt puolestaan on, sillä valtiovarainministeriö teetti Kyminlinnasta hoito-, käyttö- ja kehittämissuunnitelman (siirryt toiseen palveluun), joka valmistui viime vuonna. Suunnitelman mukaan alueesta voidaan myydä rakennukset kattava osa ja suurin osa Kyminlinnan maista siirretään Metsähallitukselle. Vielä siirto ei ole toteutunut.

Museovirasto ei ollut saanut tietoa, että kohde on laitettu jo myyntiin. Se aikoo seurata silti tilanteen kehittymistä.

– Ostajan on oltava uskottava toiminnallisesti ja taloudellisesti. Kyminlinnan käytön tulee liittyä alueen kehittämiseen eikä se saa olla ristiriidassa alueen muiden kehittämistarpeiden kanssa, Härö linjaa.

Kyminlinna luetaan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi. Voimassa olevaa asemakaavaa ei ole, mutta osayleiskaavassa Kyminlinnalle on osoitettu suojelumerkintöjä.

Kaupungilla toiveita mutta ei ostohaluja

Valtio ei odota kaupasta suuria tuottoja eikä sillä ole painetta myydä Kyminlinnaa millä tahansa ehdoin.

– Tarjouskilpailulla haemme erilaisia tarjouksia. Ovat ne sitten rahallisia tai muita, miten joku lähtisi sitä kunnostamaan. Haluamme rakennukset käyttöön, jotta niitä voi suojella, kertoo Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Asko Taskila.

Alueen kehittämistä on valmisteltu yhteistyössä Kotkan kaupungin kanssa. Kaupunkikin odottaa alueelle elämää.

– Toivoisin, että siihen sijoittuu viisas yritys, jolla on paljon kulttuuritahtoa ja riittävät resurssit korjata vanha rakennuskanta kuntoon, kertoo kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kotkan kaupungilta.

– Siellä voisi olla palveluja sekä tapahtumille että matkailijoille, ja miksei sitten ihan kotkalaisille virkistyjille.

Kaupunki ei kuitenkaan ole aikeissa lunastaa kohdetta itselleen.

– Ei ole ehkä ensimmäinen vaihtoehto, mutta ajattelen että meidän on hyvä käydä tässä vaiheessa sisäinen keskustelu, että mikä on meidän valinta asian suhteen. Tähän asti kaupunki on katsonut, ettei ole resursseja pitää kyseisestä kansallisomaisuudesta huolta, Hannonen kertoo.

Puolustusvoimien alueita Kotkan seudulta aiemmin hankkinut kotkalainen liikemies Ismo Räty kertoi Kymen Sanomille (siirryt toiseen palveluun), ettei hän aio ostaa Kyminlinnaa. Räty on aiemmin ostanut esimerkiksi Puolustusvoimien käytössä olleet Rankin ja Kirkonmaan saaret Kotkan edustalla.