Tuotiinko 26 marjanpoimijaa pakkotyöhön Suomeen? Työoikeuden professorin mielestä emme kohtele poimijoita sivistyneen valtion tavoin

Marjanpoimintayrittäjää syytetään Keski-Suomen käräjäoikeudessa ihmiskaupasta.

marjanpoiminta
Marjanpoimijoita majoitustilassaan.
Marjanpoimijat majoitettiin Keski-Suomessa kenttäolosuhteissa.Sisä-Suomen poliisi

Jyväskylän oikeustalolla Keski-Suomen käräjäoikeudessa on syksyn aikana istuttu lähes 30 päivää poikkeuksellista ihmiskauppajuttua.

Syytteen mukaan keskisuomalainen marjanpoiminta-alan yrittäjä toi kesällä 2016 Suomeen marjanpoimijoita, jotka joutuivat pakkotyön kaltaisiin ja ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin.

Miehelle vaaditaan yli kolmen vuoden vankeustuomiota ja liiketoimintakieltoa ihmiskaupasta tai törkeästä kiskonnasta.

Vahingonkorvausvaatimus on yli 60 000 euroa.

Suinkaan kaikki yrittäjän kutsumat poimijat eivät olleet olosuhteisiin tyytymättömiä. Asianomistajia jutussa on yhteensä 26, kun poimijoita tuli yrittäjän luo noin 200.

Marjanpoimijoiden majoitustila.
Poimijoiden majoitustiloja oli rakennettu vanhoihin linja-autoihin ja perävaunuihin.Sisä-Suomen poliisi

Syyttäjän mukaan kaltoinkohdelluksi itsensä kokivat ensimmäistä kertaa poimintatyöhön tulleet ihmiset, joita oli houkuteltu Suomeen ansioilla ja epämääräisillä lupauksilla työn olosuhteista.

Jos alaraja liikkuu koko ajan alaspäin, alkuperäinen ihmiskauppasäännöksen tarkoitus ei toteudu.

Seppo Koskinen

Poimijat olivat myös ottaneet Suomeen tullakseen suuria summia velkaa, jota lyhennettiin marjanpoimintatulosta. Velkasumma oli tyypillisesti puolet matkan kustannuksista, 35 000 bahtia, eli vajaat tuhat euroa.

Marjayrittäjä on oikeudessa kiistänyt syytteet.

Marjanpoimijoiden keittokatos.
Marjanpoimijoiden leirissä aikaa vietettiin muun muassa tällaisissa puitteissa.Sisä-Suomen poliisi

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen pitää marjanpoimijoiden ihmiskauppakäräjiä ennakkotapauksena.

– Ne faktiset seikat, joihin jutussa on vedottu, ovat hyvin lähellä sitä, mitä ihmiskauppasäädöksissä todetaan, Koskinen sanoo, mutta lisää, että myös selvästi törkeämmistä teoista on esimerkkejä.

Marjanpoimijoiden jutussa oikeus joutuu Koskisen mukaan pohtimaan sitä, missä menee ihmiskaupan alaraja.

Ongelmallinen ennakkotapaus

Pääsääntöisesti ihmiskauppa (siirryt toiseen palveluun)-nimikkeestä oikeutta on käyty Suomessa prostituutioon ja työsuhteessa olleiden työntekijöiden hyväksikäyttöön liittyvissä jutuissa.

Koskisen mukaan esimerkiksi seksityöntekijöitä koskeneissa tapauksissa näiden on suoraan näytetty olleen rikollisen toiminnan välikappaleina.

Marjanpoimijoiden käymälät.
Marjanpoimijoiden käymälätilat olivat kontissa.Sisä-Suomen poliisi

Ihmiskaupan alarajan määrittelyssä onkin hänen mukaansa ongelmansa.

– Ihmiskauppa on ajateltu hyvin poikkeukselliseksi rikokseksi. Jos sen alaraja liikkuu koko ajan alaspäin, alkuperäinen ihmiskauppasäännöksen tarkoitus ei enää toteudu, Koskinen sanoo.

Lievemmäksi arvioiduissa tapauksissa käytettävissä on käräjäoikeudessa nytkin vaihtoehtoisena syytteenä esitetty kiskonta.

Poimijat lennätettiin oikeuteen

Poikkeuksellisen marjanpoimijoiden oikeudenkäynnistä tekee myös se, että syytetyn vaatimuksesta kuultavia ihmisiä on syksyn mittaan lennätetty Thaimaasta paikan päälle käräjäoikeuden istuntoihin Jyväskylään.

Käräjäoikeuden laamannin Tapani Koppisen mukaan yhteensä kuultavana on käynyt kolmisenkymmentä thaimaalaista asianomistajaa tai todistajaa.

Marjan-poimintayrityksen piha-alue.
Marjanpoimintayrityksen pihamaa ilmakuvassa.Poliisi

Oikeudessa asianomistajat kertoivat muun muassa olosuhteistaan majoituspaikassa sekä epäselvyyksistä poimintatuloista perityissä velan lyhennyksissä.

Yrittäjä majoitti poimijat yrityksensä tontille rekan perävaunuihin rakennettuihin kontteihin. Samanlaisissa rakennelmissa olivat myös keitto- ja peseytymistilat.

Lisäksi poimijoiden passit olivat yrittäjän hallussa.

Marjanpoimijat myöntyivät oikeudessa syytetyn näkemykseen siitä, että yrittäjä ei rajoittanut heidän liikkumistaan. Asianomistajien mukaan passien haltuunotto ja velan periminen poimintatulosta kuitenkin tarkoittivat sitä, että vaihtoehtoa yrittäjän vaikutuspiiristä poistumiselle ei käytännössä ollut.

Jostain syystä luonnonmarjojen poimijat ovat päätyneet erilaiseen asemaan.

Seppo Koskinen

Yrittäjän puolustus on oikeudessa kiistänyt syytteet. Marjayrittäjä katsoo toimineensa alalla vakiintuneen tavan mukaan. Hän pitää myös poimijoiden asumisoloja asiallisina.

Poimijoiden Suomeen tuloa varten ottamasta velasta osapuolten näkemykset eroavat täysin. Puolustuksen mukaan yrittäjällä ei ole osuutta Thaimaasta otettuihin velkoihin.

"Pelisäännöt eivät näytä toimivan"

Suomeen tulevien luonnonmarjanpoimijoiden asemasta on väännetty pitkään. Nykyisellään poimijat tulevat Suomeen marjanpoimintayritysten kutsumina kausityöviisumeilla.

Pääsääntöisesti Thaimaasta tulevat luonnonmarjojen poimijat ovat juridisesti eri asemassa kuin Suomeen maatiloille puutarhamarjanpoimintaan yleensä Euroopan alueelta saapuvat ihmiset, jotka ovat työsuhteessa työnantajiinsa.

Työneuvosto katsoi vuonna 2014, että poiminnan kesken kauden päättäneet tyytymättömät marjanpoimijat eivät olleet työsuhteessa marjayrityksiin. Oikeudenkäynti asiassa jatkuu edelleen.

Tiskauspaikka
Tiskauspiste marjanpoimijoiden leirissä.Sisä-Suomen poliisi

Samana vuonna määrätyssä Ulkoministeriön selvityksessä (siirryt toiseen palveluun)esitettiin, että luonnonmarjanpoimijat tulisi siirtää puutarhamarjanpoimijoiden tapaan työsuhteisiksi työntekijöiksi.

Esitys ei kuitenkaan edennyt ja poimijoiden asemaa päädyttiin kehittämään vähäisemmin keinoin, minimiansioista ja alan yhteisistä käytännöistä linjanneella aiesopimuksella (siirryt toiseen palveluun).

Viime kesänä Savon Sanomat (siirryt toiseen palveluun) uutisoi Thaimaan viranomaisten varoittaneen kansalaisiaan Suomeen matkustamisesta matalan tulotason ja huonojen työolojen vuoksi.

Professori tekisi poiminnasta työsuhteista

Luonnonmarja-ala vastustaa voimakkaasti ulkomaalaisten marjanpoimijoiden statuksen muuttamista työsuhteisiksi työntekijöiksi.

Keski-Suomen käräjäoikeudessa käsiteltävässä jutussa kyse onkin osittain myös maan tavasta – jota asiantuntijan mielestä olisi syytä muuttaa.

.

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen.
Työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta.Kalle Mäkelä / Yle

Professori Seppo Koskinen sanoo, että puutarhamarjojen ja luonnonmarjojen poimintaan Suomeen tulevia ihmisiä tulisi kohdella samalla tapaa.

– Yhteiset pelisäännöt eivät näytä toimivan. Jostain syystä luonnonmarjojen poimijat ovat päätyneet erilaiseen asemaan. Syynä saattaa olla se, että he tulevat aivan toisenlaisista kulttuureista ja ikään kuin tyytyvät aika pieniinkin korvauksiin, Koskinen arvelee.

Hän myöntää, että luonnonmarjat ovat puutarhamarjoja jossain määrin alttiimpia voimakkaille sadon laadun vaihteluille, mikä vaikuttaa myös marjoista maksettavaan hintaan. Se on yksi syistä, joiden takia marjayrityksissä on vastustettu poimijoiden aseman muuttamista.

Ongelman voisi Koskisen mielestä kuitenkin ratkaista esimerkiksi tulossidonnaisella palkkauksella, joka on käytössä muuallakin työelämässä.

– On kummallista, että tätä ei saada ratkaistua. Olemme kuitenkin sivistynyt länsimaa ja sitten kohtelemme marjanpoimijoita aivan muulla tavalla kuin tällaisen maan pitäisi.

Käräjäoikeus antaa tuomionsa asiassa todennäköisesti alkuvuodesta.