Professori: Suomessa verosuunnittelu ei ole ollut aggressiivista – muuhun Eurooppaan verrattuna

Vero-oikeuden professorin mielestä Finnwatchin raportti on yllätyksetön ja turha.

verosuunnittelu
Marjaana Helminen
Helsingin yliopiston vero-oikeuden professori Marjaana Helminen.Kjell Lindroos / Yle

Kansainvälisen vero-oikeuden professori Marjaana Helminen Helsingin yliopistosta pitää Finnwatchin tänään julkistettua raporttia verosuunnittelusta turhana ja yllätyksettömänä.

Kansalaisjärjestön mukaan Suomessa toimii kymmeniä verosuunnittelua tarjoavia yrityksiä. Osa niistä on ollut mukana järjestelyissä, jotka on oikeudessa todettu veronkierroksi.

– Siinä on lähinnä itsestäänselvyyksiä, että Suomessa on paljon verokonsultointia harjoittavia yrityksiä. Sehän on hyvä, Helminen sanoo.

Hänen mukaansa raportti tuntuu tarkoitushakuiselta, sillä jos puhutaan veronkiertoa koskevista tapauksista, niin kyse on nimenomaan epäselvistä tapauksista. Varsinkin silloin, kun silloin kun ne ovat käyneet korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Verosuunnittelu on jo muuttunut 

Veronkiertolainsäädännössä on kyse niin yleisistä sananmuodoista, joten niissä jää aina tulkinnanvaraisuutta.

Lisäksi Helminen huomauttaa, että kyselystä ei pysty löytämään sellaisia tapauksia, joissa on tarkoitushakuisesti lähdetty tekemään aggressiivista verosuunnittelua.

Hän painottaa myös, että verosuunnittelu on jo nyt muuttunut, sillä asiat, jotka ovat olleet oikeusasteissa, ovat tapahtuneet vuosia sitten. Suurin merkitys on korkeimman hallinto-oikeuden päätöksillä, ja niissä menee aina useampi vuosi.

Professorin mielestä ilmapiiri verosuunnittelun ja veronkierron osalta on muuttunut paljon viime vuosina, ja on selvää, että verokonsultointiyritykset ovat tarkastaneet toimintatapojaan vastaamaan muuttuneita olosuhteita.

Lisäksi uutta ohjeistusta on tullut sekä teollisuusmaiden järjestöltä OECD:ltä että EU:lta. Helminen huomauttaa vielä, että Suomessa verosuunnittelu ei ole ollut aggressiivista muuhun Eurooppaan verrattuna.

Säännöt tiukentuvat uuden direktiivin myötä

EU:n veronkierron vastaista direktiiviä on alettava soveltaa eri EU-maissa vuoden 2019 alusta. Eri valtioissa on parhaillaan käynnissä sääntöjen tiukennuksia, jotta ne vastaavat EU:n minimitasoa. Yritykset ennakoivat jo rakenteita ja järjestelyjä, jotta ne ovat ajantasalla ja hyväksyttäviä, kun direktiivi on tullut voimaan.

– Suunta on sellainen, että veronkierto muuttuu hankalammaksi koko ajan monella tavalla, Helminen sanoo.

EU:n veronkierron vastainen direktiivi mm. lisää automaattista tietojenvaihtoa valtioiden verohallintojen välillä, ja raportointi muuttuu avoimemmaksi. Mukaan on saatu myös veroparatiisivaltoita. Lisäksi korkovähennyksiin on tulossa rajoituksia ja puututaan väliyhteisiöihin. Mukana on myös yleinen veronkiertosääntö, Helminen listaa muutoksia.

– Oikeusprosesseja syntyy jatkossakin ja jopa enemmän kuin aikaisemmin, koska säännöstö on tiukentunut ja tulkintarajoja haetaan uudestaan.

Verottaja saa jo nyt osana kansainvälistä tietojenvaihtoa uutta tietoa Suomessa asuvien henkilöiden tuloista ja varallisuudesta esimerkiksi ulkomaisilta pankeilta.

Helmisen mielestä ilmoitusvelvollisuuden lisääminen niin, että kaikki rajat ylittävät järjestelyt ilmoitetaan viranomaisille, voisi johtaa tilanteeseen, jossa viranomaiset saisivat valtavan määrän turhia ilmoituksia, joita kukaan ei ehdi valvoa.