Kansallisarkiston palvelussa hurja ruuhka: ihmiset havahtuneet tilaamaan tietoja sodassa olleista sukulaisistaan

Sukututkijat ovat juhlavuonna innostuneet etsimään tietoa talvi- ja jatkosodassa olleiden sotilaiden kohtaloista. Kopiota sotilaan tietoja sisältävästä kantakortista joutuu tällä hetkellä odottamaan kolme kuukautta.

sukututkimus
Osa kantakorttia pöydällä.
Moni haluaa tietää, mitä esimerkiksi sukulaiselle tapahtui talvi- ja jatkosodissa.Yle

Talvi- ja jatkosodissa olleiden sotilaiden kantakorttien kysyntä Kansallisarkistosta on ollut tänä vuonna valtavan suurta. Pyyntöjä kantakortista on tullut kuluvan vuoden aikana jo noin 13 400.

Tavallisesti tilauksia on tullut noin 4000–5000 vuodessa.

– Tällä hetkellä vireillä pyyntöjä on noin 1900 kappaletta. Se on kyllä aika paljon. Aikamoinen ruuhka, päivittelee Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltonen.

Kantakortista saa Kansallisarkistosta kopion, joka toimitetaan kortin pyytäjälle. Tällä hetkellä kantakorttikopiota joutuu odottamaan noin kolme kuukautta.

Kansallisarkisto käsittelee tilauspyynnöt aikajärjestyksessä. Jonon ohi pääsee harvoissa tapauksissa.

– Jos esimerkiksi hautajaisia varten kysytään.

Kantakorttien lisääntynyt kysyntä alkoi jo noin vuosi sitten ja on jatkunut koko vuoden vilkkaana. Vuoden aikana kiinnostusta kantakortteihin ovat lisänneet muun muassa Sotapolku-palvelu (siirryt toiseen palveluun) sekä Sotasampo-verkkopalvelu (siirryt toiseen palveluun).

Yksi piikeistä on perinteisesti itsenäisyyspäivä, jonka jälkeen kantakortteja on viikon aikana pyydetty noin 1 400 kertaa. Yleensä piikki syntyy, kun aiheesta uutisoidaan runsaasti.

– Viime keväänä tuli uutisoinnin jälkeen 2 000 tilausta. Purimme jonoa koko kesän ajan, Ylönen-Peltonen muistelee.

Kansallisarkisto odottaa, että tämän vuoden kantakorttien tilausmäärä ylittää 14 000.

Sotapolku aukeaa

Kantakorttien kyselijöistä moni etsii tietoa osana muuta sukututkimusta. Keskeisin tieto kantakortissa on tieto henkilön joukko-osastosta sodan aikaan.

– Joukko-osastotiedon avulla henkilö pystyy pääsemään sotilaan tiedoissa eteenpäin. Sen avulla pääsee lukemaan vaikkapa sotapäiväkirjoja ja ehkä joukko-osastojen historiikkeja, jotka liittyvät tähän sotilaaseen. Sotilaan sotapolku aukeaa ihan eri tavalla.

Kantakortti sisältään sotilaan nimen, palvelustiedot, mahdolliset ylennykset, kunniamerkit ja rangaistukset. Kantakortin tietosisältö on täynnä lyhenteitä, joita kyselijä ei välttämättä osaa tulkita.

– Lyhenteistä tulee usein jatkokysymyksiä. Portti-palvelussa (siirryt toiseen palveluun) Kansallisarkiston kotisivuilla on kantakortin lukemisesta ohjeet, kuten yleisimmät lyhenteet auki kirjoitettuna.

Kantakortin keskimääräinen sivumäärä on yleensä 12–16. Kantakortti sisältää erilaisia liitteitä. Henkilön kuolinaika vaikuttaa siihen, mistä liitteistä voidaan luovuttaa kopioita.

Kantakortteja voi tilata Kansallisarkiston Astia-verkkopalvelusta (siirryt toiseen palveluun).

Lotista ja suojeluskunnista kysellään

Kansallisarkistossa kantakorttikopioiden kanssa työskentelee tällä hetkellä päätyönään viisi ihmistä. Kansallisarkisto on vuoden aikana lisännyt kantakorttien parissa toimivien työntekijöidensä määrää.

Ylönen-Peltonen uskoo, että kantakorttien kysyntä jälleen rauhoittuu vuodenvaihteen jälkeen.

Ylönen-Peltosen mukaan Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotena on jonkin verran lisääntyneet myös muut puolustushallinnon henkilöasiakirjatilaukset. Näistä saa tietoa kantakortteja heikommin.

– Samanlaista, systemaattista kortistoa ei ole olemassa lotista, koska tietoja on säilynyt huonommin. Suojeluskunnista löytyy henkilöstökortit, mutta kaikki sotaan osallistuneet eivät puolestaan kuuluneet suojeluskuntiin.