Toimittajalta: Ruotsissa pohditaan politiikan ja median osuutta ääritekoihin

Göteborgin polttopullohyökkäyksen jälkeen Ruotsin media ja poliitikot ovat joutuneet miettimään sananvalintojaan, kirjoittaa Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Riikka Uosukainen.

synagogat
Kuva öiseltä kadulta. Seinästä roikkuu poliisin eristysnauhaa. Kuvan keskellä seisoo poliisimies keltaisissa huomioliiveissä.
Poliisi tutki Göteborgin polttopulloiskun tapahtumapaikkaa joulukuussa 2017.Henrik Brunnsgård / AOP

TukholmaGöteborgissa tehty polttopullohyökkäys synagogaan ja ruotsalainen ulkopolitiikka kietoutuvat julkisessa keskustelussa hämmentävällä tavalla toisiinsa ja pakottavat tiedotusvälineet ja poliitikot miettimään sananvalintojaan.

Viime päivien aikana on tehty kaksi iskua: polttopulloisku synagogaan Göteborgissa sekä kappeliin Malmössä. Osa tekijöistä on saatu kiinni ja asetettu syytteeseen.

Göteborgin iskun epäillyistä tekijöistä 21-vuotias on tullut Ruotsiin vuonna 2014 palestiinalaisalueelta ja 18-vuotias 2015 Syyriasta. Syyttäjän mukaan teon motiivina pidetään Israelin ja palestiinalaisten konfliktia.

Poliitikot pääministeri Stefan Löfvenistä lähtien ilmaisivat järkytyksensä ja tuomitsivat teot.

Göteborgin kaupunki on esillä jo lyhyen ajan kuluessa toiseen kertaan. Uusnatsit liikehtivät Göteborgissa syyskuussa kirjamessujen aikaan ja yrittivät marssia juutalaisen synagogan ohi Jom kippur -juhlapyhänä.

Poliisi esti aikeet ja rajoitti marssin reittiä, mutta lopulta koko kaupunki halvaantui useiksi tunneiksi muutaman sadan uusnatsin marssin takia.

Tutkijat arvioivat, että Ruotsissa on aktiivisia uusnatseja vain pieni joukko, muutamia satoja, mutta heidän tekonsa nähdään uhkaavampina kuin joukon koko.

Suurten kaupunkien kaduilla on nähty viime päivinä myös Ruotsissa asuvien palestiinalaisten mielenosoituksia, joissa on vastustettu Trumpin päätöstä siirtää suurlähetystö Jerusalemiin.

Näissä mielenosoituksissa on poltettu Israelin lippuja ja huudettu juutalaisten tuhoamista vaativia iskulauseita. Marssijoiden vihan kohteet olivat myös Ruotsin rajojen ulkopuolella, Yhdysvalloissa ja Israelissa.

Ruotsin juutalaiset näkevät nämä tapahtumat olohuoneissaan uutiskuvina maasta, jossa elävät. He kokevat joutuvansa erilaisista syistä erilaisten ryhmien vihan kohteeksi, kokevat turvattomuutta ja ihmettelevät viranomaisten voimattomuutta.

Ruotsissa asuvien palestiinalaisten määrä on noussut 2000-luvun alun tuhannesta nykyiseen runsaaseen kuuteen ja puoleentuhanteen.

Ruotsi tunnusti ensimmäisenä läntisistä EU-maista Palestiinan valtion vuonna 2014, mikä johti Ruotsin ja Israelin välisten suhteiden kiristymiseen.

Viiden juutalaisen seurakunnan puheenjohtajat ihmettelevätSvenska Dagbladet-lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun), miksi ruotsalaismediat vahvistavat väärää kuvaa juutalaisista.

Seurakuntien kärkihahmot eivät suoraan väitä, että Ruotsissa tapahtuneet polttopulloiskut tai palestiinalaismielenosoitusten kiihkeät iskulauseet olisivat tapahtuneet median myötävaikutuksesta, mutta he varoittavat mediaa sananvalinnoista.

Ruotsin televisio vastasi kirjoitukseen ja sanoi tehneensä virheen. SVT:n ulkomaankommentaattori sanoi Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin tehneen päätöksen lähetystön siirtämisestä “juutalaislobbyn” painostamana. SVT:n mukaan parempi muoto olisi ollut “Israel-myönteisten” lobby.

– Me emme halua aiheuttaa sitä, että Israelin valtion tukijat ja kaikki juutalaiset vedetään samaan nippuun tai väittää, että on yksi juutalainen ääni, SVT pahoittelee virhettään.

Myös ulkoministeri Margot Wallström joutui arvostelijoiden, porvariopposition ja juutalaisjärjestöjen hampaisiin.

Wallströmin sanotaan vetäneen palestiinalaismyönteistä politiikkaa, joka jättää tilaa juutalaisvastaiselle toiminnalle siitä huolimatta, että Wallström tuomitsi nopeasti sekä synagogaiskut että mielenosoitusten vihapuheet.

Arvosteluun vastannut Wallström sanoo, että on pystyttävä erottamaan poliittiset päätökset ja juutalaisvastaisuus. Se, että Ruotsi on tunnustanut Palestiinan ja on kahden valtion kannalla, ei ole ketään vastaan.

Tilanne on sosialidemokraattiselle hallitukselle outo ja hämmentävä – sen ulkopolitiikan sanotaan tarjoavan sisäpoliittisia sytykkeitä juutalaisvastaiseen liikehdintään.

Kirjoitusasua korjattu 13.12.2017 klo 20.00

Aiheesta aiemmin:

Göteborgilaiset toivat synagogalle kukkia ja sydämiä, ruotsalaispoliitikot tuomitsivat polttopulloiskun jyrkin sanoin 10.12.

Ruotsin poliisi pidätti kolme ihmistä polttopulloiskusta Göteborgissa 10.12.

Göteborgin isku herättää pelkoa Helsingissä – juutalainen seurakunta nostaa turvatoimia 10.12.