Analyysi: Sote-palveluissa pompottelu luukulta toiselle ei lopu – ja sillä on väliä, koska juuri sinä voit tarvita apua huomenna

Pompottelusta pois pääseminen voi onnistua paperilla. Käytäntö on toinen juttu.

Sote-palvelujen valinnanvapaus
Tiina Merikanto Näkökulma-kuva piirros
Stina Tuominen / Yle Uutisgrafiikka

Hallituksen lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa oli lausuntokierroksella, joka päättyi eilen. Seuraavat viikot ratkaisevat, minkälaisia muutoksia valinnanvapauslakiin tehdään. Muutos pitäisi saada ihmisten pompotteluun.

Yksi sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita on ollut, että ihminen saisi tarvitsemansa palvelut katkeamattomana ketjuna.

Hoidon pitäisi sujua, vaikka ihminen tarvitsee sekä sosiaali- että terveyspalveluja samalla kun palvelun tarjoajat vaihtuvat. Esimerkiksi leikkauksen jälkeinen kuntoutus ei saa jäädä saamatta, kuten ei myöskään mahdollisesti kotona tarvittava kotihoito. Tavoitteena on palvelujen integraatio.

Miksi tästä pitäisi olla kiinnostunut? Koska kuka tahansa meistä voi yhtäkkiä vaikkapa onnettomuuden jälkeen tarvita monia palveluja, joiden pitäisi toimia kokonaisuutena.

Toimivat ja sujuvat palveluketjut voisivat myös hillitä kustannuksia.

Miltä saumattomien palveluiden tulevaisuus näyttää hallituksen valinnanvapauslakiluonnoksen perusteella?

1. Lakiehdotuksessa integraatiota parannettiin ja huononnettiin samantien

Valittu valinnanvapausmalli tekee integraation hankalaksi. Ongelmallista tulee olemaan se, että sote-keskuksesta saa osan terveyspalveluista, ja maakunnan liikelaitoksesta saa käytännössä kaikki sosiaalipalvelut ja loput terveyspalvelut. Yritysten ja maakunnan palvelut pitäisi saada toimimaan yhteen niin, ettei asiakkaita esimerkiksi yritetä siirtää pois itseltä toisten hoidettavaksi.

Maakunnan palvelujen yhtiöittämispakko on uudessa lakiehdotuksessa poistettu eduskunnan perustuslakivaliokunnan vaatimusten mukaisesti, mikä edesauttaa yhtenäisten hoitoketjujen luomista. Maakunnilla on parempi mahdollisuus luoda omissa palveluissaan yhtenäisiä hoitoketjuja, koska ei ole niin paljon erillisiä yhtiöitä, joiden palvelut pitäisi sovittaa yhteen.

Miksi toimivista ja sujuvista palveluista pitäisi olla kiinnostunut: koska voit tarvita huomenna monia palveluja.

Uudet pykälät asiakasseteleistä vaikuttavat päinvastoin. Ne pirstovat palveluja ja maakunnan mahdollisuuksia luoda yhtenäisiä hoitoketjuja. Esimerkiksi jos ihminen hakee jalkaleikkauksen yhdeltä tarjoajalta, erikoislääkärikäynnit toiselta, kuntoutuksen kolmannelta, ja käyttää lisäksi sote-keskusta, ei hoitoketju välttämättä solju kovin sujuvasti. Ainakin tietojärjestelmien soisi toimivan hyvin.

Integraation toteutuminen edellyttää maakunnilta uudenlaista palvelumarkkinoiden sääntelyä, seurantaa ja ohjausta. Maakunta tarvitsee uudenlaisia toimintatapoja, välineitä ja osaamista. Niihin on vielä pitkä matka.

2. Ratkaisuksi tarjotaan asiakassuunnitelmaa

Uudessa lakiluonnoksessa asiakassuunnitelmaa on kaavailtu keskeiseksi palvelujen integraation välineeksi. Asiakassuunnitelman pitäisi sisältää kaikki ihmisen tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut. Sen laadintaan osallistuvat tarvittaessa niin sote-keskus kuin maakuntakin. Viime kädessä vastuun ihmisen asiakassuunnitelmasta kantaa kuitenkin maakunnan liikelaitos.

Asiakassuunnitelma näyttää paperilla hyvältä. Ongelmat paljastuvat, kun tekeminen käytännössä alkaa.

Heti aluksi pykälässä sanotaan, että asiakassuunnitelma on laadittava tarvittaessa. Mitä se tarkoittaa? Milloin ja kenelle se on laadittava?

Kuinka paljon asiakassuunnitelmia on tarkoitus laatia? Jos monelle meistä, se teettää paljon ihmistyötä ja vaatii resursseja.

Kärsiikö asiakassuunnitelmien laatu, jos niitä tehdään paljon? Entä millä resursseilla asiakassuunnitelmat pidetään ajantasalla, kun ihmisen tilanne voi muuttua pienessäkin ajassa nopeasti ja monta kertaa.

Asiakassuunnitelma näyttää paperilla hyvältä. Ongelmat paljastuvat, kun tekeminen käytännössä alkaa.

Lisäksi arjen työssä sote-keskuksen ja maakunnan työntekijät voivat olla eri mieltä jonkin palvelun tarpeellisuudesta tai määrästä. Sekä maakunnan omiin palveluihin että asiakassetelillä hankittaviin palveluihin voi olla jonoja. Kaikki tämä tarkoittaa lukuisia yhteydenottoja eri henkilöihin sekä monenlaista säätämistä ja sopimista.

Asiakassuunnitelma voi johtaa melkoiseen byrokratian ja myös kustannusten kasvuun. Lakiluonnos jättää myös juridisesti epäselväksi, mikä on asiakassuunnitelman velvoittavuus. Takaako esimerkiksi kuntoutuksen kirjaaminen asiakassuunnitelmaan sen, että ihminen sen myös saa?

Tällaisenaan asiakassuunnitelma ei näyttäisi täyttävän siihen pantuja odotuksia.

3. Erityisen haavoittuvia ovat paljon palveluja tarvitsevat

Uudistuksen tavoitteeksi asetettu alueellisten ja väestöryhmien välisen eriarvoisuuden kaventaminen edellyttää sitä, että integraatiosta huolehditaan. Hoitosuhteiden katkonaisuus tai kokonaan palvelua vaille jääminen vahingoittaa erityisesti paljon palveluja tarvitsevia, joista pitäisi pitää erityisen hyvää huolta.

Valittu valinnanvapausmalli edellyttää merkittävää panostusta palveluohjaukseen.

Suomessa ei ole varaa siihen, mitä Ruotsissa on valinnanvapauden seurauksena tapahtunut. Hanken Centre for Corporate Governancen (siirryt toiseen palveluun) laatiman tuoreen tutkimusraportin mukaan paljon hoitoa tarvitsevien asema on Ruotsissa lievästi heikentynyt. Heikkenemistä selittää se, että hoitosuhteet ovat katkonaisia, ja koordinointi eri palveluntuottajien välillä on huonoa.

4. Saumattomia palveluketjuja ei edes luvata

Virkamiestyönä tehdyssä lain vaikutusarviossa (siirryt toiseen palveluun) sanotaan, että “lakiesityksellä on edellytykset vahvistaa paveluintegraatiota tarjoamalla uusia välineitä palveluintegraation toteuttamiseen”. Siinä ei sanota, että palveluintegraatio vahvistuu.

Vertailun vuoksi esimerkiksi palveluiden saatavuudesta todetaan, että “palveluihin pääsy nopeutuu”. Se on selvä lupaus, jossa ei puhuta edellytyksistä.

Asiakassuunnitelma näyttää paperilla hyvältä. Ongelmat paljastuvat, kun tekeminen käytännössä alkaa.

Sama muotoilu näkyy kolmen miljardin euron kustannusten hillintää koskevan tavoitteen kohdalla, jonka toteutumista monet epäilevät. (siirryt toiseen palveluun)Vaikutusarvioissa sanotaan, että “lakiesitys antaa edellytyksiä kustannusten kasvun hillitsemiseen pidemmällä aikavälillä”.

Sote-uudistuksessa on aivan kyllästymiseen asti puhuttu yhtenäisten hoitoketjujen tarpeellisuudesta. Kovin todennäköistä se ei näillä aineksilla ole, ei ainakaan pian.

Jäljelle jäävät lakiluonnoksen vaikutusarvion (siirryt toiseen palveluun) sanat:

"Kaikkiaan valinnanvapauslakiehdotus antaa maakunnille useita työvälineitä palveluintegraation toteuttamiseen, mutta toteutuminen riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin maakunta onnistuu tehtävässään ohjata palvelujärjestelmän kehittymistä."

Onko aikaa ja varaa odottaa?

Lue myös:

Viisi professoria luki hallituksen valinnanvapaus-paperin, eivätkä hekään ota selvää, mitä valinnanvapaus käytännössä tarkoittaisi

Analyysi: Soten päätöksiä perutaan ja muutetaan – nyt se horjuttaa jo poliitikkojen uskottavuutta