Lohen virustauti huolettaa kalakasvattamoilla – Eviran rajoitukset näkyvät jo arjessa

Evira on rajoittanut IHN-virukselle alttiiden sekä sitä levittävien kalalajien siirtoa ja istutusta. Viruksen leviämisen laajuutta pyritään selvittämään.

Ruoan turvallisuus
Kalanpoikasia.
Yle / Matti Myller

Kotimaisesta kirjolohesta löydetyn IHN-viruksen vaikutukset iskevät kalan tuotantoon ja vientiin.

Ensimmäistä kertaa lohikalojen virustauti havaittiin Pohjois-Pohjanmaalla Iissä sijaitsevassa merialueen kalanviljelylaitoksessa. Sittemmin virustautia on todettu myös toisella laitoksella Iin kunnassa.

Kolmas tapaus löydettiin Kymijoen vesistöalueelta (siirryt toiseen palveluun) Tervon kunnasta, jossa sijaitsee yksi Suomen suurimpia kalanviljelylaitoksia.

Evira on perustanut viruksen havaintoalueiden ympärille rajoitusalueen, jossa vyöhykkeellä toimivat kalalaitokset on määrätty elävien, taudille alttiiden tai taudin levittäjälajeiksi katsottavien kalalajien siirtokieltoon. Evira on myös kieltänyt istuttamasta alueelle lajeja, jotka ovat alttiita IHN-virukselle.

Rajoitusvyöhyke kattaa koko Kymijoen vesistöalueen, joka sijoittuu pääasiassa Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakuntiin. Kyseessä on yksi Suomen suurimmista vesistöistä.

Eviran rajoitukset ovat toistaiseksi voimassaolevia.

Joillakin laitoksilla kaloja pitäisi nyt siirtää ja siellä tilanne on akuutti.

Tuomo Toikkanen

Viitasaarella toimivan Muuttolan Lohen yrittäjä Tuomo Toikkasen mukaan oli shokki kuulla, että virus on levinnyt omalle alueelle. Yrittäjä kertoo, että rajoitukset näkyvät jo kalakasvattamojen arjessa.

– Joillakin laitoksilla kaloja pitäisi nyt siirtää ja siellä tilanne on akuutti. Meidän kohdalla asian olisi selvittävä ennen helmikuuta, yrittäjä tuumaa.

Myös Eviran tutkimusyksikön johtaja Tuija Gadd myöntää rajoitusten vaikuttavan laitosten elinkeinoon. Sen lisäksi viruksella voi olla vaikutuksia myös vientiin.

– Joidenkin maiden ehdoissa saattaa olla, ettei tuote voi tulla alueelta tai maasta, jossa virusta on todettu. Esimerkiksi Saksassa IHN-tauti on aiheuttanut rajoituksia vientiin.

Kalakasvattamoyrittäjä Tuomo Toikkanen toppuuttelee silti, ettei paniikkiin ole syytä.

– Pitää laittaa jäitä hattuun ja katsoa rauhassa, mitä tapahtuu. Monenlaisesta on selvitty tähänkin asti.

Luonnonvarakeskuksen viestintäpäällikkö Johanna Torkkel sanoo, että kalakasvattamot voivat saada menetettyjä korvauksia valtiolta, koska tauti aiheuttaa kohonnutta kuolleisuutta ja sitä kautta mahdollisen tuotannon keskeytyksen valtion toimesta.

– Käytännössä eläinlääkintähuoltolain nojalla on periaatteessa mahdollista määrätä viljelylaitoksilla valtion varoin kaloja hävitettäväksi, jos se katsotaan parhaaksi torjuntakeinoksi. Tällöin valtio maksaa korvaukset kalojen arvosta eläinlääkintöhuoltomäärärahoista, Torkkel selittää.

Eviran rajoitusten kesto on epäselvä

Hämeen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajan Tomi Rannan mukaan rajoitusten vaikutus kalatalouteen ja vesistöihin riippuu siitä kuinka kauan ne kestävät.

– Pahin skenaario on, että jos rajoitukset jäävät tällaisina voimaan, niin ensi vuosi on istutusten osalta tiettyjen lajien puolesta käytännössä pysähdyksissä, Ranta sanoo.

Hämeessä kannetaan huolta eritoten kuhasta, joka on yksi virusta levittävistä kalalajeista. Hämeessä kuha on merkittävä istutuslaji ja sitä käytetään järvien hoitotyössä petokalana.

– Yksi vuosi ei vaikuta kalakantoihin rajusti. Kirjolohen istutus ja siirtokielto vaikuttaa Hämeessä lähinnä kalastusmatkailuun. Jos tilanne pitkittyy, niin vaikutukset alkavat näkyä pahemminkin, Ranta selittää.

Myös Ranta muistuttaa, että ahtaimmalla ovat kalakasvattamot, joista poikasia ei saada toimitettua.

– Kuhan suurimmat kasvattamot sijaitsevat Keski-Suomessa, jotka toimittavat poikasia tällekin alueelle. Kasvattamoille rajoitukset ovat aikamoinen kuolinisku.

Siirtokielto voi kestää pitkäänkin.

Tuija Gadd

Vuonna 2000 Ahvenanmaalla ja Pyhtäällä havaittiin VHS-virus, jonka lähisukulaisiin nyt havaittu IHN-tauti kuuluu. Silloin kalanpoikasten siirtokielto laitoksilta kesti Ahvenanmaalla jopa vuosia.

– Kalojen siirtokielto voi kestää pitkäänkin. Kokonaisuutta kuitenkin punnitaan, eli voiko vyöhykkeitä jatkossa pienentää, tutkimusyksikön johtaja Tuija Gadd Evirasta selittää.

Evira pyrkii paraikaa selvittämään liikehdintää viljelylaitoksilla, joista lohikalojen virustautia on löydetty, ja kuinka laajalle IHN-virus on levinnyt. Viruksen alkuperää ei välttämättä saada koskaan selville.

– Keski-Euroopassa suurimpana syynä IHN-viruksen leviämiseen on kuitenkin pidetty ihmisten liikkumista viljelylaitoksissa.

Ensimmäisen kerran IHN-virus havaittiin 1960-luvulla Yhdysvalloissa Atlantin rannikolla. 1970-luvulla tauti levisi Eurooppaan. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun IHN-virusta on havaittu Suomessa tai ylipäätään Pohjoismaissa.

Ihmiselle virus on vaaraton ja kala yhä syömäkelpoista

IHN-virus aiheuttaa lohille verenvuotoja sisäelimissä, silmien pullistelua sekä ihon tummumista, ja lisäksi kalat voivat uida epänormaalisti.

Lohikalojen virustauti vaikuttaa eniten pieniin kaloihin. Aikuiset lohet voivat kantaa tautia jopa ilman oireita. Myös jotkut kalalajit, kuten kuha, hauki ja ankerias voivat kantaa tautia vesistöstä toiseen oirehtimatta.

Ihmisiin IHN-tauti ei tartu ja kalaa voi Suomessa syödä normaalisti. Eviran mukaan myöskään muille tasalämpöisille eläimille, kuten koirille ja kissoille IHN-tauti tai siihen sairastuneen kalan syöminen eivät aiheuta terveysvaaraa.

– Mikäli virus todetaan terveen näköisestä kalasta, on kala syömäkelpoista, muistuttaa tutkimusyksikön johtaja Tuija Gadd Evirasta.

Rajoitusvyöhykkeillä voi myös yhä kalastaa normaalisti. Gaddin mukaan on myös mahdollista, että virusta löytyisi luonnonkaloista, mutta niitä ei juurikaan tutkita.