Loviisan Strömfors heräsi uudelleen henkiin tehtaan lakkauttamisen jälkeen – Vuoden uusmaalainen kylä on aktiivisten asukkaiden henkireikä

Pieni ruukkimiljöö onnistui kääntämään vaikeudet voitoksi. Nyt kyläseppä takoo alueelle yhteishenkeä ja lakkautetussa tehtaassa avataan Euroopan suurin sirkkakasvattamo.

Ruotsinpyhtää
Strömforsin ruukkimiljöö talvipäivänä.
Tero Ylioja / Yle

– Täällä oli vuosisatojen ajan totuttu siihen, että tehdas hoitaa kaiken. Se oli vaikeaa aikaa, kun tehdas sitten lopetti, sanoo Veli-Matti Mettinen.

Mettinen on Ruotsinpyhtään Kymijokilaakson kylien kyläyhdistyksen puheenjohtaja, yksi niistä alueen ihmisistä, jotka tarttuivat toimeen heti Strömfors Electricin tehtaan lakkautettua toimintansa kaksi ja puoli vuotta sitten (Itäväylä 28.5. 2014) (siirryt toiseen palveluun).

Samoihin aikoihin seudulta hävisi tärkeitä lähipalveluja, kuten kirjasto ja terveystalo. Alue näivettyi nopealla tahdilla, ja jotain oli tehtävä. Kylän tilannetta lähdettiin parantamaan yhdistystoiminnan avulla.

– Täällä oli tehtaan sulkemisen jälkeen varmasti ankea mieliala, mutta nyt se on taas noussut. Kyläyhdistys tekee paljon hyvää, samoin yrittäjät ja martat ja nuoret ihmiset, jotka ovat ottaneet asiakseen huolehtia ruukista, sanoo Börje Broas, Ruotsinpyhtään entinen kunnanjohtaja.

Yrittäjät pitävät alueen elossa

Pajavasaran pauke kaikuu 1800-luvun puolivälissä rakennetun pajarakennuksen ovenraosta. Strömforsin ruukissa seppänä toimiva Tiia-Riitta Lahti takoo joulun aikaan otsa hiessä kynttilänjalkoja ja muita pieniä tilaustöitä.

Vajaat kaksi vuotta yrittäjänä Strömforsissa ollut Lahti sanoo olevansa unelmiensa työpaikassa.

Kyläseppä Tiia-Riitta Lahti pajansa ovella.
Kyläseppä Tiia-Riitta Lahti historiaa henkivän pajansa ovella.Tero Ylioja / Yle

– Miljöö on inspiroiva ja kaunis ja yrittäjien ja kyläläisten kanssa on hyvä yhteistyö. Pyrin tilaustöiden ja omien projektien lisäksi toimimaan vähän sellaisena vanhan ajan kyläseppänä, jolle saa tuoda vaikka rautakangen tai kirveen teroitettavaksi, ja samalla voi vaihtaa kuulumiset.

Lahti on mukana kyläyhdistyksen rinnalla toimivassa alueen yrittäjien yhdistyksessä, johon kuuluu myös esimerkiksi majoituspalvelu, useampia ravintoloita, ulkoiluun erikoistunut yritys sekä hyvinvointipalveluja.

Veden voimalla pyörivä vasara.
Ruukin ylpeys, toimiva vesivasara.Tero Ylioja / Yle

Yrittäjien ja kyläaktiivien yhteistyö ei ole jäänyt huomaamatta: Uudenmaan liittoa johtava maakuntahallitus valitsi maanantaina (siirryt toiseen palveluun) Strömforsin vuoden 2018 uusmaalaiseksi kyläksi.

Palkintoperustelujen mukaan Strömforsin toimijoiden yhteistyötä leimaa voimakas kehittämisen ote. Kyläläiset ovat ottaneet omiin käsiinsä poikkeuksellisen laajan vastuun alueen palvelujen turvaamisesta.

"Toivottavasti valinta huomataan Loviisassakin"

Ruotsinpyhtää liitettiin Loviisaan vuoden 2010 alussa yhdessä Liljendalin ja Pernajan kanssa. Nyt kun piskuisen Strömforsin elinvoimaisuus on saanut virallisen tunnustuksen, kyläläiset toivoisivat vastakaikua ja satsausta myös Loviisan kaupungin suunnalta.

– Toivottavasti valinta näkyisi Loviisan päässä niin, että yleisinfra saataisiin kuntoon. Ei olisi kaiken maailman monttuja teillä. Monet turistit tulevat sanomaan, että hirveän hieno paikka teillä, mutta on risuja siellä täällä ja tiet huonossa kunnossa ja kaiteet maalaamatta, Veli-Matti Mettinen sanoo.

Strömforsin ruukin patoaltaan ympäristössä järjestettiin tänä syksynä ensimmäistä kertaa kekrijuhla. Tapahtuma keräsi paikalle sadoittain osallistujia.
Strömforsin ruukin patoaltaan ympäristössä järjestettiin tänä syksynä ensimmäistä kertaa kekrijuhla. Tapahtuma keräsi paikalle jopa 600 osallistujaa.Marko Laukkanen

Myös alueella asuvan Marjo Prihan mielessä on konkreettinen parannusehdotus.

– Nyt kun täällä on kaikenlaista uutta toimintaa ja tapahtumia, ja ne tapahtumiin tulijat ovat usein Kotkasta, Porvoosta tai Helsingistä, tuonne liittymään pitäisi saada kevyenliikenteen väylä ja sinne kyläpyöriä yhteiseen käyttöön.

Marjo Priha haastattelussa.
Marjo Priha kulkee Loviisasta töihin Helsingin Korkeasaareen.Tero Ylioja / Yle

Prihan ajatuksissa kyläpyörät olisivat kuin Helsingin kaupunkipyöriä, mutta huomattavasti pienemmässä mittakaavassa.

– Kaikki eivät halua tai voi tulla autolla, ja tällainen palvelu palvelisi heitäkin.

Sähkötarviketehtaassa kasvaa nyt sirkkoja

Strömforsin alueen teollisuustoiminta juontaa 1600-luvulle saakka. Vuonna 1695 vapaaherra Johan Creutz perusti Petjärven kylään ensimmäisen kankivasarapajan. Nykyisen nimensä ruukki sai uusien omistajiensa myötä 1744, jolloin ruukin ostivat Anders Nohrström ja Jakob Forsell.

Nohrströmin ja Forsellin nimien yhdistelmä toistuu edelleen paikkakunnan nimessä: Ruotsinpyhtään ruotsinkielinen nimi on Strömfors.

1940- ja 50-lukujen aikana alueen rautaruukki- ja sahatoiminta saivat hiljalleen väistyä, ja tilalle tuli sähkötarviketehdas, josta kasvoi merkittävä työllistäjä. Riemua kesti vajaat 70 vuotta: Schneider electricin sähkötarviketehdas ilmoitti toukokuussa 2014 siirtävänsä toimintonsa Puolaan ja Tanskaan.

Viimeisen parin vuoden aikana tehtaan tiloissa on alkanut näkyä jälleen eloa: tehtaan tiloissa jo toimivien karting-autoradan, koirankoulutustoiminnan ja hierontapalvelujen rinnalle on aukeamassa sirkkakasvattamo. Nordic Insect Economy on Euroopan suurin elintarvikehyönteisiä tuottava tehdas (Svenska Yle 29.11.2017).

Börje Broas
Börje Broas palveli Ruotsinpyhtään kuntaa yli 30 vuotta. Ruukin historian käänteet ovat tuttua kauraa.Tero Ylioja / Yle

94-vuotias Börje Broas on silmin nähden tyytyväinen alueen nykyiseen kehityssuuntaan. Tuore osoitus alueen vireydestä on syksyllä ensimmäistä järjestetty kekrijuhla, joka keräsi patoaltaan ympäristöön peräti 600 osallistujaa.

– Hyvin minä olen täällä talvellakin viihtynyt. En aio lähteä kuin jalat edellä, Broas sanoo.