Hyvä vai paha monikulttuurisuus? Näin suomalaiset vastaavat

Suomalaiset suhtautuvat monikulttuurisuuteen sitä kielteisemmin, mitä kantasuomalaisempi heidän lähipiirinsä on, kertoo tuore raportti.

monikulttuurisuus
Kansalaistorilla paljon ihmisiä Meillä on unelma mielenilmauksessa.
Suomalaisia monikulttuurisuutta puolustavassa Meillä on unelma -mielenosoituksessa 28.7.2015.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Oikeusministeriön raportti (siirryt toiseen palveluun) tarkasteli suomalaisten asenteita muun muassa maahanmuuttoon ja "monikulttuurisuuteen".

Vastausten perusteella suurin osa suomalaisista suhtautuu monikulttuurisuuteen myönteisesti. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista oli jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että monikulttuurisuus on myönteinen asia. Tulos myötäilee Helsingin kaupungin viime vuotisen kyselyn tuloksia (siirryt toiseen palveluun). Täysin eri mieltä väitteen kanssa oli noin joka kymmenes vastaajista.

Naapuruston monikulttuurisuus on myönteinen asia - mielipidegraafiikka
Seitsemän kaupungin asukkaiden vastaukset väitteeseen "naapuruston monikulttuurisuus on myönteinen asia ". Lähde: Oikeusministeriön Miten meillä menee -raportti.Yle Uutisgrafiikka

Asenteet kuitenkin poikkeavat suuresti vastaajien välillä. Keski-ikäiset ja miehet suhtautuvat monikulttuurisuuteen nuoria, naisia, ja eläkeläisiä kriittisemmin. 45–54-vuotiaista 40 prosenttia piti naapuruston monikulttuurisuutta vähintään jokseenkin kielteisenä asiana. Alle 25-vuotiaista osuus oli 33 prosenttia. Kaikista miesvastaajista 64 prosenttia piti monikulttuurisuutta myönteisenä asiana, naisista osuus oli 73 prosenttia.

Myös vastaajan lähipiiri vaikutti suuresti asenteisiin monikulttuurisuudesta: Mitä monikulttuurisempi lähipiiri, sitä myönteisempi asenne. Vastaajista, joiden lähipiirissä ei ollut yhtäkään vieraskielistä, ulkomaan kansalaista tai maahanmuuttajaa, 35 prosenttia piti monikulttuurisuutta kielteisenä asiana. Sen sijaan vastaajista, jotka tunsivat 6–10 ei-kantasuomalaista, vain 16 prosenttia ajatteli näin.

Eroja löytyi myös kaupungeittain. Esimerkiksi tamperelaisista 29 prosenttia piti monikulttuurisuutta kielteisenä asiana. Oululaisista näin ajatteli 35 prosenttia.

Suomalaiset tuntuvat kuitenkin suhtautuvat hyvin kriittisesti joihinkin etnisiin ryhmiin. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että he eivät halua naapurikseen ihmisiä "tietyistä etnisistä taustoista". Raportissa ei erikseen kysytty, mitä ryhmiä vastaajat tarkoittivat. Tämä nimby-ilmiö (Not in my Backyard) oli vahvin Oulussa. Oululaisista 71 prosenttia oli jokseenkin sitä mieltä, että he eivät haluaisi naapureita joistakin etnisistä ryhmistä. Tampereen osuus oli myös tässä alhaisin: 62 prosenttia.

Turvapaikanhakijoiden pelko laski alkushokin jälkeen

Raportti kysyi suomalaisilta myös sitä, miten alueelle tullut vastaanottokeskus on vaikuttanut vastaajien turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet vastaajista kertoi vastaanottokeskuksen lisänneen turvattomuuden tunnetta.

Pelko tuntuu kuitenkin ajan myötä hälvenneen. Niiltä, joiden mielestä vastaanottokeskus lisäsi turvattomuuden tunnetta, kysyttiin erikseen, onko turvattomuuden tunne vähentynyt. 71 prosenttia vastaajista vastasi myöntävästi.

Vastaanottokeskusket ja pelko- mielipidegrafiikka
Raporttiin vastanneiden näkemykset vastaanottokeskuksiin ja turvattomuuden tunteeseen. Väite "turvattomuuden tunne on vähentynyt ajan myötä" on esitetty niille, jotka vastasivat myöntävästi kysymykseen "vastaanottokeskus lisäsi ensin turvattomuudne tunnettani". Lähde: Oikeusministeriön Miten meillä menee -raportti.Yle Uutisgrafiikka

Vastaanottokeskuksia ja turvapaikanhakijoita koskeva negatiivissävytteinen uutisointi kulkee rinta rinnan turvattomuuden tunteen kanssa. Vastaanottokeskuksen perustaminen herätti vastustusta esimerkiksi Forssassa, jossa erimielisyydet lopulta kärjistyivät kaupunkia järkyttäneeksi joukkotappeluksi forssalaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä.

Turvapaikanhakijoista suuri osa kertoi kokeneensa Suomessa syrjintää. Raporttiin haastateltiin valikoiduilta seitsemältä paikkakunnalta sataa turvapaikanhakijaa, joista noin joka kolmannella oli jonkinlaisia syrjintäkokemuksia. Lievimmillään syrjintä oli paikallisten selän kääntämistä puhuteltaessa, vakavimmillaan väkivaltaa.

Haastateltavista turvapaikanhakijoista harva oli joutunut itse väkivallan uhriksi, mutta useampi tunsi jonkun väkivallan uhriksi joutuneen. Väkivalta oli haastateltavien mukaan tapahtunut tavallisesti yökerhossa tai baarissa, kun kantasuomalainen oli halunnut humalassa haastaa riitaa. Yleisimmin syrjintä oli kuitenkin kadulla tai autosta tapahtunutta kiroilua tai aggressiivista huutelua.

Juttua päivitetty 16.12.2017 klo 13:06: Juttuun lisätty kuvatekstit ja linkki oikeusministeriön raporttiin.