yle.fi-etusivu

Lääkäreiden viime hetken vetoomus auttoi: ministeriö selvittää, kannattaako sairaaloiden leikkauksia sittenkään keskittää niin rajusti

Muun muassa leikkauksia ja sydänhoitoja on tarkoitus keskittää vuodenvaihteesta alkaen yliopistosairaaloihin. Pitkään valmistellussa uudistuksessa voi kuitenkin tulla loppuhetkillä yllätyskäänne.

keskussairaalat
Hoitohenkilökuntaa leikkausrobotin äärellä.
Keskittämisasetus siirtää muun muassa vaativia leikkauksia maakuntien keskussairaaloista yliopistosairaaloihin.Markus Sjöberg / Yle

Sosiaali- ja terveysministeriö saattaa vielä viime metreillä kajota vuodenvaihteessa voimaan tulevaan erikoissairaanhoidon keskittämisasetukseen.

Asetuksessa keskitetään muun muassa vaativia leikkauksia ja sydänhoitoja maakuntien keskussairaaloista yliopistosairaaloihin. Keskussairaaloiden pitäisi kuitenkin edelleen pystyä tarpeen tullen tekemään samoja hoitoja päivystyksessä. Tätä ristiriitaa osa keskussairaaloista on arvostellut rankasti.

– Yksi meidän ylilääkäri kuvasi tilannetta sanomalla, että on kuin hyvällä säällä vain tietyt lentokapteenit saisivat lentää, mutta huonolla säällä kuka tahansa saisi lentää, sanoo Pohjois-Karjalan keskussairaalan johtajaylilääkäri Juha Mustonen.

Asetuksen tavoitteena on etenkin vähentää erikoissairaanhoidon menoja (siirryt toiseen palveluun).

Lääkärit vetosivat ministeri Risikkoon

Keskiviikkona Joensuun sairaalan ylilääkärit vetosivat vielä kaupungissa vierailleeseen sisäministeri Paula Risikkoon (kok.). Lääkärit ehdottivat, että keskittämisasetus vielä kumottaisiin ja valmisteltaisiin uudelleen. Heidän mukaansa sairaalasta häviää laajaan päivystykseen vaadittava osaaminen, kun vaativia toimenpiteitä viedään muissa sairaaloissa tehtäviksi.

Torstaiaamuna Risikko toi joensuulaisten murheet hallituksen reformiministeriryhmän kokoukseen. Siellä ministerit sopivat, että sosiaali- ja terveysministeriö tarkastelee, mitä asialle voi tehdä.

– Luvattiin, että ministeriö selvittää Joensuun tilanteen. Tarkastellaan, koskeeko sama asia kaikkia 12 laajan päivystyksen sairaalaa, tiivistää sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila kokouksen annin.

Asian ministeriryhmään vieneen Paula Risikon mukaan on muitakin keskussairaaloita, joita asetus huolestuttaa. Todennäköisesti tilanne on enemmän tai vähemmän samankaltainen muissa laajan päivystyksen keskussairaalakaupungeissa, joissa ei ole yliopistosairaalaa: Porissa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Seinäjoella, Jyväskylässä ja Rovaniemellä. Yliopistosairaaloihin asetus tuo lisää työtä ja sitä kautta lisää tuloja.

Pohjois-Karjalan keskussairaalan johtajaylilääkäri Juha Mustosen korviin tieto asetuksen mahdollisesta avaamisesta kuulostaa erittäin hyvältä. Uudistusta on perusteltu muun muassa kustannusten kasvun suitsimisella, mutta Mustosen mielestä se ei pidä paikkaansa Joensuun kaltaisten keskussairaaloiden kohdalla.

Lisäksi häntä huolestuttaa, että kun vaativat toimenpiteet viedään yliopistosairaaloihin, erikoislääkäreitä ei enää kiinnosta työskennellä maakuntasairaaloissa. Joensuussa tästä on ehkä jo merkkejä siinä, että kahta avoinna olevaa kardiologin virkaa ei ole saatu täytettyä.

– Onpa loistava uutinen [jos asetus avataan], pitkästä aikaa! Mustonen puuskahtaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila ei vielä torstaina osannut sanoa, kuka asiaa ryhtyy selvittämään. Hänen mukaansa mitään muutoksia ei kuitenkaan ehditä tekemään ennen kuin asetus tulee voimaan.

– Vaikka tahtotila olisi, säädösprosessi vie enemmän kuin kaksi tai kolme viikkoa. Asetuskin vaatii aina kuulemismenettelyn, mikä vie vähintään kuukauden.

Tämä ei kuitenkaan häiritse ainakaan Joensuussa. Johtajaylilääkäri Mustosen mukaan Pohjois-Karjalan keskussairaala aloittaa vasta tammi–helmikuussa neuvottelut toimenpiteiden keskittämisestä.

– Jos asetusta muutetaan, mitään vahinkoa ei ole vielä tapahtunut, hän uskoo.

Uudistusta on valmisteltu vuosikymmen

Jos ministeriö päätyy vielä kajoamaan keskittämisasetukseen joensuulaisten lääkärien evästämänä, se on aikamoinen käänne. Risikon kutsui sairaalaan paikallinen kokoomuspoliitikko Aulikki Sihvonen, joka työskentelee itsekin leikkaussalihoitajana.

– Meillä oli kova huoli siitä, miten keskittämisasetus kohtelee keskussairaaloita. Halusin sitten, että kaverit saa kertoa suoraan ministerille, että miltä se näyttää. Käytiin tosi kiva pieni keskustelu, Sihvonen kuvaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila arvioi kuitenkin, että vaaditaan "erityisen hyvät perusteet", jotta keskittämisasetus kannattaisi vielä avata.

– Uudistusta on enemmän tai vähemmän valmisteltu kymmenen vuotta. Tiedän, että jo parin hallituksen aikana on leikkauksia yritetty valtakunnassa keskittää, ja se on aina ollut kivulloista. Kuulostaa vähän kummalliselta, että loppukiri tulisi, hän miettii.

Klo 21.16: Tarkennettu muotoilua reformiministerityöryhmän kokouksesta. Sosiaali- ja terveysministeriö tarkastelee, mitä asialle voi tehdä. Aiemmin jutussa luki, että ministeriö ryhtyy tutkimaan asiaa.