Analyysi: Presidenttipeliä Nato-jäsenyydellä – miksi presidenttiehdokas Niinistön Nato-ruutu on tyhjä?

Ajatteliko Niinistö kannatustaan, kun hän jätti kertomatta Nato-kantansa, kirjoittaa Ylen politiikantoimittaja Maria Stenroos.

presidentinvaalit
Sauli Niinistö
Presidentti Sauli Niinistö oman presidentinvaalikampanjansa avajaisissa Helsingissä 8. joulukuuta. Vesa Moilanen / Lehtikuva

Ylen presidentinvaalikoneessa (siirryt toiseen palveluun) esitetään väite, että Suomen pitää hakea Nato-jäsenyyttä. Presidenttiehdokkaiden vaihtoehdot ovat liukuvalla asteikolla olla samaa tai eri mieltä. Vain Sauli Niinistön ruutu on tyhjä – hän on ohittanut kysymyksen.

Ehdokas Niinistö on aiemmissa vaaleissa vaatinut muilta ehdokkailta selkeitä Nato-kantoja. Ylen vaalikoneessa Niinistön perustelu vastaamatta jättämiselle on selvä tai epäselvä kuin Suomen Nato-optio ja kuuluu seuraavasti:

Nykyinen hallitus avasi mahdollisuuden hakea jäsenyyttä. Tämä linjaus on hyvä, mahdollisuus on jo sellaisenaan turvallisuuspolitiikassa väline. Jäsenyyden hakeminen on täysin riippuvainen olosuhteista – siksi kategorista vastausta ei voi antaa.

MTV3:n vaalitentissä Niinistö (siirryt toiseen palveluun) vastasi, ettei tällä hetkellä kannata Natoon hakeutumista, mutta tilanne voi muuttua.

Tässä mahdollisia vaihtoehtoja, mitä presidentiksi yhä haluavan Niinistön ajatuksissa saattoi liikkua, kun hän päätti jättää vastaamatta kysymykseen:

1. ”Jos vastaan, tulkitaanko se presidentin vai ehdokkaan kannanotoksi?”

Sauli Niinistö ei ole samanlainen ehdokas kuin muut vaalissa ehdolla olevat. Jos presidentti vastaa kysymykseen, se on presidentin kanta. Vastauksella olisi vaikutukset Suomen ulkopolitiikan linjaan ja puolustusratkaisuun ja ulkomailla se tulkittaisiin Suomen presidentin, ei ehdokkaan kantana. Siispä, oli parempi jättää vastaamatta.

2. ”Jos sanon ei, ja muutankin mieltäni?”

Niinistö on kertonut, ettei kannata Nato-jäsenyyden hakemista tällä hetkellä. Tilanne voi kuitenkin muuttua. Silloin Niinistö voisi joutua muuttamaan mielipidettään, jota saatettaisiin kummastella. Siksi oli parempi jättää vastaamatta.

3. ”Meneekö kannatus, jos vastaan kyllä?”

Jos Niinistön periaatteellinen suhtautuminen sotilasliittoon kuulumiseen olisi positiivisempi, kuin hän kertoo julkisuuteen, Niinistö saattaisi harkita kyllä-vastausta. Ylen tuoreen Nato-mielipidemittauksen mukaan vain 19 prosenttia suomalaisista kannattaa sotilasliittoon liittymistä. Puolet on vastaan ja loput ei tiedä mitä ajatella. Kannattajien määrä on tuntuvasti pienempi osa suomalaisista kuin ne, jotka sanovat kannattavansa Niinistöä presidentiksi – gallup-suosio huitelee 80 prosentissa. Siispä, jos haluaa maksimoida kannatuksensa, ei kannata vastata.

4. ”Jos vastaisin kyllä ja ei?”

Suomen hallitusohjelmassa pidetään auki vaihtoehtoa, että Suomen on mahdollista hakea Naton jäseneksi. Tätä sanotaan Nato-optioksi: ei haeta nyt, mutta joskus voidaan hakea. Siksi kysymykseen olisi pitänyt vastata sekä kyllä että ei, jos olisi halunnut olla samaa mieltä kuin Suomen hallitus. Koska se ei ollut vaihtoehtona, oli vain jätettävä vastaamatta.

Lue myös:

Presidenttiehdokkaat kohtasivat Ylen Suuressa vaalikeskustelussa – nyt voit äänestää, ketkä onnistuivat parhaiten

Presidenttiehdokkaat ottavat illalla yhteen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta – katso Ylen Suuri vaalikeskustelu suorana klo 21.05 alkaen