Valitukset siirtävät Pelkosenniemen uuden koulun tekoa vuodella parilla

Pelkosenniemellä saadaan ainakin ensi vuosi odottaa uuden koulun tekoa, jos rakentamiseen päästään sittenkään.

Pelkosenniemi
Havainnekuva Pelkosenniemen uudesta koulusta.
Havainnekuva Pelkosenniemen kirkonkylään suunnitellusta uudesta koulusta.Pelkosenniemen kunta

Pelkosenniemellä valittajat vaativat, että hallinto-oikeus keskeyttää meneillään olevat toimenpiteet. Kunnanhallitus vastasi viimeisimpään valitukseen maanantaina.

Hallitus pitää valitusta aiheettomana ja vaatii, että se hylätään ja kunnanvaltuuston rakentamispäätös pidetään voimassa. Sen mukaan vanha koulu puretaan ja samalle paikalle tehdään uusi. Rakennuksesta tulisi myös lasten päiväkoti.

– Yleensä tämänsorttiset asiat viipyvät hallinto-oikeudessa vuoden ja osin toistakin, sanoo kunnanjohtaja Pertti Severinkangas. Sen mukaan koulun rakentaminen on mahdollista aloittaa aikaisintaan vuonna 2019.

Severinkangas ei säikähdä toimenpiteiden keskeyttämisvaatimusta. Hän uskoo, että koulun suunnittelua voidaan jatkaa.

Pelkosenniemellä koulu toimii nyt väistötiloissa kunnan liiketalossa kirkonkylässä. Entinen ravintola ja pankki on saneerattu tilapäiseksi kouluksi, ja luokkatiloja on myös viereisessä rivitalossa. Kuudellakymmenellä oppilaalla ja esiopetuksessa olevilla on käytössä seitsemisensataa neliötä.

Riittävätkö rahkeet miljoonainvestointiin?

Mistä sitten on valitettu ja millaisiin väittämiin kunnanhallitus on vastannut?

Kunnanjohtaja Pertti Severinkankaan mukaan se on vastannut viiteen eri kohtaan. Ensinnäkin on valitettu ja huomautettu siitä, että kunnan talous ei kestä näin suurta investointia. Uuden koulun lasketaan maksavan viisi ja puolimiljoonaa euroa. Riittävätkö rahkeet?

– No, sitä sietääkin pohtia, hän sanoo.

Valittajat antavat sapiskaa myös esittelijälle, joka heidän mielestään ei ole tehnyt riittäviä kustannusvertailuja kuntatalouteen, eikä ole tuonut teknisen lautakunnan tietoisuuteen kaikkia esillä olleita vaihtoehtoja. Severinkangas ei allekirjoita väitettä.

Valittajat myös paheksuvat sitä, että asian etenemisestä ei ole tiedotettu hallintolain mukaisesti ja kysytään, että miksi koulutyöryhmän muistiot eivät ole olleet julkisia. Niin ikään huomautetaan, että päättäjillä ei ole ollut mahdollisuutta arvioida vaihtoehtojen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Pitkittymisestä haittaa... ja ehkä hyötyäkin

Kunnanjohtaja Pertti Severinkangas pitää rakentamisen pitkittymistä haitallisena, mutta näkee siinä jonkin verran hyötyäkin.

– Koulu toki toimii väistötiloissakin ja opetusvelvollisuus tulee hoidetuksi, mutta tilat ovat vain ahtaat ja epäkäytännölliset. Oppimis- ja työympäristö ei ole kaikkein paras, ja se vaikuttaa niin lasten kuin opettajienkin jaksamiseen, hän sanoo.

– Jos jokin hyvä puoli asiassa pitää löytää, niin olkoon se vaikka se, että saadaan lisäaikaa pähkäillä kuntatalouden kestävyyttä tässä hankkeessa.

Pelkosenniemen kunnanvaltuusto on päättänyt, että kirkonkylällä oleva vanha koulu puretaan ja sen tilalle rakennetaan uusi. Valitukset vain toivat mutkia matkaan.

Pelkosenniemen koulu
Pelkosenniemen vanhalla koululla on homeongelma.Jorma Korhonen / Yle

Sisäilmaongelmasta kärsivä koulu odottaa tyhjillään kaivinkoneen kylmää raapaisua. Odottaa vuoden, ehkä toisenkin. Peruslämmitys estää laitteiden jäätymisen. Tyhjän rakennuksen lämmittäminen ja ylläpitäminen maksaa kunnalle 40 000 euroa vuodessa.

– Olisihan se hyvä, että nykiminen jo loppuisi tässä kouluasiassa ja päästäisiin yksissä tuumin eteenpäin. Asia on luottamusmiesten käsissä ja päätösvastuulla, Severinkangas mainitsee.

Koulu on ainakin 60 vuoden sijoitus

Kunnanjohtaja Pertti Severinkankaan mukaan uusi koulu tulee olemaan pitkäaikainen rahoitettava, ainakin kuusikymmentä vuotta, hän sanoo.

Koulu on määrä rakentaa leasing-rahoituksella, eli varsinaista velkaa ei oteta. Silloin rahoittajana toimii esimerkiksi Kuntarahoitus Oy. Kunnanjohtaja laskee, että korkotasosta riippuen tuon lähes kuuden miljoonan investoinnin vuosikustannus tulee olemaan noin 250 000 euroa.

– Rahoitusteknisesti se menee niin, että kunta on koulussa vuokralaisena ensimmäiset parikymmentä vuotta ja ehkä vielä sen jälkeenkin. Se ei kuitenkaan muuta omistus- ja huolenpitosuhdetta.