Turvapaikanhakijoiden jakaminen hiertää EU:ssa – helpointa on sopia toimista, joilla pakolaiset jäävät kotimaihinsa

Moni maa antaa mieluummin rahaa pakolaisten lähtömaihin kuin turvapaikkoja.

turvapaikanhaku
Tuolloin uuden vastaanottokeskuksen työntekijä valmisteli turvapaikanhakijoiden majoitusta Hampurissa 18. syyskuuta 2015.
Vastaanottokeskuksen työntekijä valmisteli turvapaikanhakijoiden majoitusta Hampurissa syyskuussa 2015. EU-johtajat käsittelivät turvapaikkakysymystä Brysselin huippukokouksessa 14. joulukuuta. Christia Charisius / EPA

EU-johtajat palasivat kokouksestaan torstaina puolen yön jälkeen. Mitään suurta läpimurtoa ei turvapaikkakysymyksessä tullut, mutta tapana on luoda uskoa tulevaisuuteen.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi, että eteenpäin oli päästy ”ulkoisissa” toimissa.

Ne ovat lähinnä toimia, joilla turvapaikanhakijat pysyvät poissa EU:sta. Keinoja ovat muun muassa rajavalvonta, palautussopimukset ja pakolaisten lähtömaiden tukeminen niin, että kansalaisten lähtöhalut paremman elämän toivossa vähenisivät.

Vaikea kysymys on EU:n sisällä tapahtuva toiminta eli turvapaikanhakijoiden siirrot ja kiintiöt. Siinä ei edetty.

Slovakian pääministeri Robert Fico sanoi kokouksen alla, että hädänalaisia pitää auttaa, mutta teki selväksi tiukan linjan.

– Ei ole ihmisoikeus matkustaa Euroopan Unioniin. EU:n pitää suojella itseään, hän sanoi toimittajille.

Rahaa tarjolla päätösten sijaan

Slovakia, Puola, Tsekki ja Unkari tarjosivat yhdessä 35 miljoonaa euroa Libyan rajavalvonnan tehostamiseen. Eurooppa-neuvosto päätti tulkita lahjoituksen hyvän tahdon eleeksi.

Tosin Belgian pääministeri Charles Michel paheksui:

– EU ei ole pelkkä pankkikortti, johon turvaudutaan ilman, että osoitetaan solidaarisuutta, kun se on tarpeen.

Myös Saksan liittokansleri Angela Merkel korosti, että tarvitaan EU:n sisäistä solidaarisuutta.

EU-johtajat päättivät edistää maahamuuttokeskustelua niin, että päätöksiä syntyisi kesällä.

Jako itään ja länteen

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk pani EU-johtajat keskustelemaan siitä, miten maat varautuvat siihen, että pakolaisia jälleen saapuu suurin joukoin EU:hun, kuten loppuvuodesta 2015.

Euroopan komissio suosii pakollisia automaattisia kiintiöitä, mutta Tusk totesi pohjustuksessaan EU-kokoukselle, että pakolliset kiintiöt ovat olleet tehottomia ja epäsopua synnyttäviä.

Maahanmuutossa jakolinja menee idän ja lännen välillä. Tätä valitteli Tusk tullessaan kokoukseen.

Hänen mukaansa jakolinjat ovat niin tunnepohjaisia, että järkipuhe ei niihin vaikuta.

– Siksi yhtenäisyyden eteen pitäisi tehdä työtä tehokkaammin.

Moitetta solidaarisuuden puutteesta

Slovakia, Puola, Tsekki ja Unkari eli niin kutsutut Visegrad-maat vastustavat turvapaikahakijoiden siirtoja, joista komissio päätti 2015. Komissio on haastanut maat oikeuteen.

Visegrad-maita on moitittu solidaarisuuden puutteesta, kun ne kieltäytyvät ottamasta vastaan komissiossa sovittuja pakolaisten siirtoja. 160 000 turvapaikanhakijaa piti sijoittaa Italiasta ja Kreikasta muihin EU-maihin. Tähän mennessä 32 000 pakolaista on siirretty. Tosin joukosta suuri osa ei myöskään ole saanut turvapaikkaa.

Entisten Itäblokin maiden joukossa on muitakin samanmielisiä maita, joita varsinkaan pakollinen pakolaisten vastaanotto ei miellytä.

Maiden mielestä niiden on vaikea kotouttaa ihmisiä, jotka tulevat muista kuin kristinuskoisista kulttuureista ja jotka todellisuudessa haluaisivat rikkaisiin EU-maihin.

Italia, Kreikka, Saksa ja Ruotsi taas ovat eniten harmissaan muiden kiintiöiden pakoilusta, koska maihin on tullut eniten pakolaisia.

Suomi jäi outoon välimaastoon, kun turvapaikanhakijoiden siirroista äänestettiin 2015. Suomi äänesti ainoana tyhjää. Suomi vastusti siirtojen pakollisuutta, mutta täytti kyllä velvoitteensa ottamalla sovitut yli 2 000 turvapaikanhakijaa Kreikasta ja Italiasta.

Suomikaan ei nytkään kannata pakkoa. Turvapaikkajärjestelmää Suomi on Sipilän mukaan valmis viemään kiintiöiden suuntaan niin, että turvapaikan hakeminen olisi järjestelmällisempää.

Lue lisää:

Theresa Mayn brexit-puheet saivat EU-johtajilta aplodit

Ilmiriita maahanmuutosta – kolme kysymystä, jotka jakavat Eurooppaa illan huippukokouksessa

EU-maat lähettämässä Suomeen jopa tuhansia turvapaikanhakijoita