Aivovuotoa vai kansainvälistymistä? – Tutkijoita lähtee yhä enemmän Suomesta

Viitisen sataa tutkijakoulutuksen saanutta lähti viime vuonna ulkomaille, Suomi houkutteli vain pari sataa tänne töihin.

aivovienti
Tuomas Martikainen, Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja
Aivovuodon kiihtyessä parhaat lähtevät, sanoo Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja Tuomas Martikainen.Markku Sandell / Yle

Pitkälle koulutettujen ihmisten lähtö ulkomaille töihin on kiihtynyt viime vuosina. Tilastokeskuksen lukujen mukaan tutkijakoulutusasteen suorittaneita eli käytännössä tohtoreita lähti 274 vuonna 2011, kun luku viime vuonna oli 495.

Samaan aikaan Suomen muutti vuosittain pari sataa vastaavan koulutuksen saanutta. Käytännössä Suomen tiedemaailman vetovoima ei siis ansaitse isoja kehuja.

Professorien, tieteentekijöiden ja yliopistojen opetusalan Acatiimi-lehdessä (siirryt toiseen palveluun) pohditaan tätä osaamisvaihtotaseen syvenevää miinusmerkkisyyttä. Aivovuodon tilkitseminen ei ole onnistunut, vaikka asia on ollut tiedossa jo pitkään.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn Laasonen esittää lehdessä keinoiksi koulutuksen ja tutkimuksen korkeaa laatua, globaalisti eturintamassa olevia osaamisekosysteemejä, kansainvälisyyttä, avoimuutta ja hyviä työskentelyedellytyksiä, jotta Suomi kiinnostaisi tutkijoita.

Pätkätyöarki ja resurssien leikkaukset ovat kuitenkin tehneet Suomen yliopistoista juuri päinvastaisia kuin ministeri esittää.

Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkösen mielestä leikkausten ilmapiiristä on siirryttävä kehittämisen ilmapiiriin ja investoitava tutkimukseen.

Maastamuuton monet syyt

Korkeasti koulutettujen lähdön taustalta löytyy useampia tekijöitä. Tohtorikoulutusta on lisätty viimeisen parinkymmenen vuoden ajan. Vuosittain valmistuu tuhat uutta tohtoria, joita elinkeinoelämä ei usein palkkaa. Tutkijapakoista on kova kilpailu.

Väitöstutkimuksen jälkeen nuoria tohtoreita on kannustettu jo pitkään hankkimaan kokemusta ulkomailta.

Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja, dosentti Tuomas Martikainen listaa heikentyneet työmahdollisuudet suurimmaksi syyksi tutkijapakoon. Tämä koskee etenkin humanisteja, yhteiskuntatieteilijöitä ja osaa luonnontieteilijöistä.

Jos meistä tulee pysyvästi korkeasti koulutettujen vientimaa, niin sitä ei voi pitää tavoiteltavana.

Tuomas Martikainen, Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja

Maastamuuton taustalla on myös ministerivetoinen kansainvälistymispaine.

– Opetusministeriö on 2000-luvulla systemaattisesti pyrkinyt kasvattamaan sekä opiskelijoiden että tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta, sanoo Tuomas Martikainen.

Lähtökohtaisesti Martikainen suhtautuu positiivisesti tutkijoiden kansainvälistymiseen, sillä ulkomailta kertyy uutta tietotaitoa. Osa lähtijöistä palaa aina edistämään suomalaista tiedettä ja elinkeinoelämää.

– Jos meistä tulee pysyvästi korkeasti koulutettujen vientimaa, sitä ei voi pitää tavoiteltavana. Se kertoo siitä, että olosuhteita Suomessa ei nähdä riittävän houkuttelevina. Tämä tarkoittaa, että useimmiten parhaat lähtevät, sanoo Tuomas Martikainen Yle Uutisille.

Miksi Suomi ei houkuttele?

Suomi ei muutamaa yritystä ja yksikköä lukuunottamatta ei Siirtolaisuusintistituutin johtajan mukaan ole globaalin houkuttelevuuden kärkipäässä.

– Tosin esimerkiksi ulkomaisten opiskelijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti, mutta kyseessä on kansainvälinen ilmiö.

Syrjäinen sijainti ja ilmasto rajoittavat jonkin verran. Yliopistojen käytettävissä olevat resurssit ovat niukat, jos niitä verrataan maailman huippuyksiköihin ja niiden uranäkymiin.

Suomeen tulijoilla ovat taustalla usein perhesyyt.

– Tyypillisesti Suomeen tulon syynä on suomalainen puoliso. Sitten mietitään, missä vietetään yhteiselämää. Tällöin Suomi näyttäytyy houkuttelevana maan, on turvallinen, ympäristö kunnossa ja elintasoon liittyvät asiat ovat täällä kohdallaan, Tuomas Martikainen sanoo.

Maahanmuuttajia on kaiken kaikkiaan enemmän kuin lähtijöitä. Tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan muuttovoitto oli viime vuonna lähes 17 000 ihmistä.

– Maahanmuuttovirrat ovat kaksijakoisia. Joukossa on korkeasti koulutettuja perhesyiden takia tänne töihin tulevia. Toisen puolen muodostavat sitten ne, joiden edellytykset löytää töitä ovat heikot, Martikainen sanoo.

Lue myös:

Opiskelijatutkimus: Jopa kolmannes valmis lähtemään ulkomaille töihin

Töitä ja sen päälle surffausta – Juho ja kaverit kertovat, miksi he eivät voisi kuvitellakaan tekevänsä uraa vain Suomessa

Tieteentekijöille muu maa on mansikka – aivovuoto kiihtyy

Tutkijoita lähtee nyt kaikilta aloilta – kokonaisia tutkimusryhmiä ulkomaille

Kansainvälinen tutkimus murtaa myyttiä: Suomi vetää ulkomaisia osaajia puoleensa