Kommari on kummajainen nyky-Suomessa: "Hymähtelyä, ylimielisyyttä ja halveksuntaa, mutta myös ihailua"

Näyttelijä Ritva Sorvali on kommunisti. Marginaalinen aate saattaa tutkijan mukaan vielä nostaa kansainvälisesti päätään kapitalismikritiikin myötä.

kommunismi
Näyttelijä Ritva Sorvali.
Näyttelijä Ritva Sorvali porvarisnaisen asussa. Sorvalin roolihahmona on Töyryn emäntä Lahden kaupunginteatterin näytelmässä Täällä Pohjantähden alla.

Kommunistit ovat lähinnä huvitusta herättäviä silmätikkuja nykypäivän Suomessa. Lahtelainen näyttelijä Ritva Sorvali, 59, on pitänyt aatteestaan kiinni kritiikistä huolimatta. Hän sai kipinän kommunismiin jo kolmetoistavuotiaana Jyväskylän teiniteatterissa.

– Tutustuin parikymppiseen Jari Ansioon, joka oli kuin Che Guevara. Sitten liityin Suomen demokraattiseen nuorisoliittoon, jossa luettiin marxismia ja leninismiä. Myimme Toveri- ja Tiedonantaja -lehtiä, muistelee Sorvali.

Sorvalille kommunismi on sosialismin jälkeinen ideologia ja yhteiskuntajärjestelmä, jonka hän haluaisi Suomeen ja kaikkiin maailman maihin.

– Ihanneyhteiskunnassa pidetään sen kaikista jäsenistä huolta. Suomen perustuslaissahan sanotaan muun muassa, että työ on valtakunnan erityisessä suojeluksessa. Mutta eihän se näy tänä päivänä missään, kun porvarit piilottavat miljoonavoittonsa veroparatiiseihin.

Duunarikaverit tarjoavat mulle kaksi senttilitraa Jaloviinaa, koska olen pitänyt kiinni aatteesta.

Ritva Sorvali

Jo koulussa Sorvali tottui kommunistisen aatteen ihmettelyyn.

– Hymähtelyä, ylimielisyyttä ja halveksuntaa. Vaatimusta siitä, että kommunistin pitää tietää aina kaikki. Esimerkiksi opettajat koulussa tulivat aina sanomaan "Sorvali, kerro meille siitä, tästä ja tuosta".

Mutta on ollut myös ihailua, kunnioitusta ja kannustusta.

– Minulla on Lahdessa ihania duunarikavereita, jotka tarjoavat mulle kaksi senttilitraa Jaloviinaa, koska olen pitänyt kiinni aatteesta.

Kapitalismikritiikki nostaa länsikommunismia?

Kommunismi on tänä päivänä marginaalistakin marginaalisemmassa asemassa Suomessa. Kommunistisella puolueella ei ole yhtään kansanedustajaa eduskunnassa. Kunnanvaltuutettuja on enää kaksi: Hangossa ja Nokialla.

Yleisesti kommunismi tarkoittaa tuotantovälineiden yhteisomistusta – laajemmin tasavertaisuuden periaatteen toteuttamisesta yhteisön päätöksenteossa, toteaa politiikan tutkija Mikko Lahtinen Tampereen yliopistosta.

– Kommunismissa tavoitellaan yhteiskuntaa, jossa ei ole taloudellista, sosiaalista tai poliittista eriarvoisuutta, eikä hierarkkisia rakenteita ja luokkajakoa tai luokkien välisiä valtasuhteita ilmentävää valtiokoneistoa. Usein, mutta ei aina, myös anarkistiset ideologiat nojaavat kommunismin periaatteelle.

Tutkija ei välttämättä näe kommunismia pelkästään hiipuvana aatteena.

– Vasemmistolaisten ja anarkististen nuorten keskuudessa kommunismi saa kannatusta näkyen kriittisenä suhtautumisena kapitalistista yksityisomistusta ja kilpailun periaatteiden varaan rakentuvaa yhteiskuntaa kohtaan.

Lahtinen pitää kommunismin tai sosialismin nousua Suomessakin mahdollisena, jos kansainväliset ja länsimaiset kommunistiset aatteet elpyvät.

– Näin voi käydä, mikäli suomalainen yhteiskunta edelleen eriarvoistuu, edustuksellisen demokratian käytännöt ohentuvat ja kapitalistinen kilpailutalous tuottaa hyvinvoinnin sijasta kurjuutta ja syrjäytymistä aiempaa useammille väestöryhmille.

Politiikan tutkija Mikko Lahtinen.
Politiikan tutkija Mikko Lahtinen Tampereen yliopistosta.Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Tutkijan mielestä kommunismi tai sosialismi voisi ehkä muodostua vastavoimaksi ulkomaalaisvastaisille uusoikeistolaisille ideologioille. Nettimaailmassa Lahtinen näkee ripausta kommunismista.

– Se on pyrkimystä luoda verkkoon tekijänoikeuksista vapaita ohjelmistoja ja sivustoja, joiden käyttämiseen ja tuottamiseen kuka tahansa voi osallistua vapaasti.

Nyky-Venäjä ihmisoikeusloukkauksineen ja propagandoineen voi olla läntiselle kommunistille hankala pala.

– Jonkin verran suomalaisten vanhan polven kommunistien keskuudessa on havaittavissa ikään kuin vanhasta muistista tulevaa nyky-Venäjän toimien puolustelua, mutta mistään varsinaisesta Venäjä-ihailusta ei voi mielestäni puhua, sanoo politiikan tutkija Mikko Lahtinen.

Kiiluvasilmäinen punalipun liehuttaja ryöstöaikeissa?

Näyttelijä Ritva Sorvali on pahoillaan Neuvostoliiton romahtamisesta ja epäonnistuneesta kommunismista itänaapurissa.

– Olen tosi surullinen ja vihainen siitä, mitä kaikkea hirveää Stalin teki. Hän samalla tuhosi aatetta ja sen mainetta.

Näyttelijä kuitenkin muistuttaa, että kommunismia ei ole saatu toimimaan missään maassa kuten alun perin on tarkoitettu.

– Ei se tee aatteesta huonoa tai mahdotonta, jos ei ole käytännössä onnistuttu. Ja onko kapitalismi sitten onnistunut jossakin maassa? Pienyrittäjyyteen suhtaudun kyllä myönteisesti ihan jo työllistämisenkin näkökulmasta.

Sorvali uskoo, että aika moni suomalainen olisi jokseenkin samaa mieltä kommunistisen puolueen manifestin (siirryt toiseen palveluun) linjausten kanssa, jos vain ihmiset eivät sen tietäisi olevan kommunistinen manifesti. Hän on ollut SKP:n eduskuntavaaliehdokkaana ja toiminut varavaltuutettuna Lahdessa.

– Jollain kummallisella tavalla Suomessa on onnistuttu ylläpitämään pelkoa ja peikkoa, että kommunismi on jotain kauheaa. Sellaista, jossa kiiluvasilmäiset punalippuja liehuttavat hullut tulevat ryöstämään kaiken omaisuutemme, maalailee näyttelijä Ritva Sorvali.