Lääkärit lähettävät oireettomia naisia mammografiaan, vaikka se ei välttämättä tunnista syöpää – voi johtaa jopa turhiin rintaleikkauksiin

Jopa yli puolet suomalaisista naisista käy mammografiassa ennen 50 vuoden ikää.

rintasyöpä
Mammografiakuva.
Mammografiakuva naisen rinnassa olevasta syöpäkasvaimesta.Yle

Monet lääkärit teettävät potilaillaan mammografiatutkimuksia, vaikka potilailla ei olisi mitään oireita. Etenkin yksityiset lääkäriasemat markkinoivat mammografiatutkimuksia, ja tutkimusten hinnat ovat laskeneet viime vuosina.

Suomen syöpärekisterin tutkija Sanna Heikkinen sanoo, että jotkut lääkäriasemat saattavat suositella potilailleen mammografiaa säännöllisin väliajoin, esimerkiksi 1-2 vuoden välein.

– Jos naisella on pillerit tai kierukka ja hän käy gynekologisessa tutkimuksessa, voidaan etenkin 40 vuotta täyttäneille naisille suositella mammografiaa, vaikka ei olisi mitään oireita, Heikkinen toteaa.

Heikkisen keväällä julkaistun väitöstutkimuksen mukaan jopa yli puolet suomalaisista naisista käy mammografiassa ennen 50 vuoden ikää, jolloin rintasyövän seulonnat alkavat. Yksityisten lääkäriasemien tarjoamien mammografioiden hinnat pyörivät noin 50–100 euron välillä. Tutkimukseen kuuluu usein myös ultraääni, joka voi nostaa kokonaishinnan lähelle 200 euroa.

Mammografiassa käyvät ennen seulontaikää etenkin korkeasti koulutetut naiset. Heikkinen sanoo, että nuorehkolle, oireettomalle naiselle tehtyjen mammografioiden eduista ei ole tieteellistä näyttöä.

– Nuoren naisen rintakudos on usein niin tiivistä, että kuvat ovat huonosti tulkittavissa. Pahanlaatuiset muutokset eivät välttämättä näy, ja toisaalta löydökset voivat johtaa myös vääriin positiivisiin tuloksiin. Silloin voidaan päätyä ottamaan näytepaloja ja äärimmäisissä tapauksissa tekemään jopa rinnan osapoistoja. Ne taas aiheuttavat arpikudosta, mikä voi haitata myöhempiä tutkimuksia, Heikkinen toteaa.

Ruotsissa seulotaan jo 40-vuotiaita

Suurimmalla osalla naisista rasvakudoksen osuus rinnassa kasvaa ikääntymisen seurauksena, jolloin myös mammografian tarkkuus paranee. Mehiläisen kuvantamissektorin johtajana toimiva radiologian erikoislääkäri Jonas Saraneva ei näe merkittäviä riskejä 40-vuotiaille ennaltaehkäisevässä mielessä tehdyissä mammografioissa. Hän sanoo, että esimerkiksi Ruotsissa naisten mammografiaseulonnat alkavat jo 40-vuotiaana.

– Rintasyöpää esiintyy jonkin verran jo 40-vuotiailla. Tutkimuksissa käyminen esimerkiksi kahden vuoden välein ei ole typerää eikä väärin.

Saraneva sanoo, että syövän pelko voi myös aiheuttaa ahdistusta naisille, jotka tuntevat rinnoissaan epämääräisiä patteja. Rinnassa tuntuva patin laatu on kuitenkin aina selvitettävä tutkimuksissa.

– Rintakudoksen tyyppi voi olla muhkurainen, jolloin siitä voi olla vaikea saada selkoa tunnustelemalla. Silloin on hyvä idea käydä tutkituttamassa rinnat jo mielenrauhan takia. On paljon rintasyöpiä, jotka eivät tunnu lainkaan käsillä tunnustellen.

Nuorella pitää olla selvä syöpäepäily

Mammografia on röntgentutkimus, jonka aiheuttamasta säteilystä voi ajan mittaan olla terveelle nuorelle naiselle enemmän haittaa kuin hyötyä. Vaikka yksittäisestä mammografia-tutkimuksesta saatava säteilymäärä on pieni, turhaa säteilykuormaa kannattaisi Syöpärekisterin tutkijan Sanna Heikkisen mukaan välttää.

– Lääkäreiden olisi hyvä pyrkiä keskustelemaan mahdollisesta rintasyöpähuolesta sekä mammografia-tutkimuksen hyödyistä ja haitoista potilaan kanssa ennen lähetteen kirjoittamista, Heikkinen toteaa.

Radiologian erikoislääkäri Jonas Saraneva Mehiläisestä sanoo, että alle 30-vuotiaan naisen ensisijainen tutkimusmenetelmä on ultraääni. Mammografia tehdään heille vain painavasta syystä.

– Käytännössä syövästä pitää olla selvä epäily. Mitä nuorempi ihminen, sitä suurempi riski, että säteily voi aiheuttaa haittaa elämän aikana. 50–60 vuodesta ylöspäin säderasituksella ei käytännössä ole merkitystä, koska odotettavissa oleva elinaika on niin paljon lyhyempi kuin esimerkiksi lapsella, Saraneva toteaa.

Saraneva sanoo, että rintasyöpä saattaa jäädä tiiviin rinnan mammografiassa piiloon, koska se ei erotu tarpeeksi hyvin rintakudoksesta.

– Jos hyvin tiiviistä rintakudoksesta ottaa mammografian, kudos näkyy siinä vaaleana. Jos seassa on syöpäkasvain, joka usein myös on tiivis, syöpä ei välttämättä erotu.

Yhdistelmätutkimus on yleinen käytäntö

Mehiläisessä tehdään vuosittain noin 10 000 laajaa mammografiaa. Määrä on ollut viime vuosina hienoisessa kasvussa. Noin puolet tutkimuksista tehdään alle 55-vuotiaille, ja tutkimukseen kuuluu lähes aina myös ultraäänitutkimus.

– Tarkkuus on parempi, kun tehdään nämä molemmat tutkimukset samaan aikaan. Jotkut muutokset näkyvät pelkästään mammografiassa ja toiset taas ultraäänessä, kertoo Saraneva.

Ultraääni havaitsee tiiviinkin rinnan muutokset. Alkava rintasyöpä voi kuitenkin ultraäänitutkimuksessa jäädä näkymättä ja sen ensioire voi olla mikrokalkkikertymä, joka näkyy paremmin mammografiassa. Hyvänlaatuinen mikrokalkki on melko yleinen löydös, mutta mikrokalkkikertymä voi olla myös pahanlaatuinen.

– Joskus kuvan perusteella voi erottaa suoraan, että on kyse hyvänlaatuisesta mikrokalkista. Harmaa alue on kuitenkin aika laaja. Syöpäkudos saattaa mennä osin kuolioon ja kehittää rintaan kalkkia. Jos varmuutta ei ole, otetaan aina kudosnäyte.

Mammografiaa ei yleisesti suositella alle 50-vuotiaille

Lääkäriliitto ei ota kantaa siihen, kuinka herkästi mammografioita määrätään yksityispuolella. Liiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila sanoo, että seulontaa ei kuitenkaan säderasituksen vuoksi yleisesti suositella alle 50-vuotiaille.

– Sen jälkeen siitä on selvästi hyötyä ja seulonnat Suomessa jatkuvat kahden vuoden välein 69 vuoteen asti, Halila toteaa.

Halila arvioi, että yksi syy tutkimuksille voi olla naisten oma kasvava huoli rintasyövästä ja sen yleistymisestä. Tutkimustiedot esimerkiksi e-pillerien tai hormonikierukan ja rintasyövän välisestä yhteydestä ovat kuitenkin Halilan mukaan osin ristiriidassa keskenään.

– Oireettomien naisten kohdalla mammografia on perusteltu, jos naisella on sukurasitusta eli lähisuvussa rintasyöpää, erityisesti useammalla sukulaisella. Tällöin voidaan tutkia myös mahdollista taustalla olevaa geenivirhettä.