180 astetta: "Pihlajamäessä lasten hankkiminen nuorena kuuluu elämänkaareen"

Tällä viikolla nousi esiin tutkimus, jonka mukaan nuoret lykkäävät perheen perustamista muun muassa siksi, että heidän mielikuvansa perhe-elämästä on ankea. Nuoriso-ohjaaja Kiia Bongin mielestä ei kannata yleistää.

talous
180 astetta pääkuva, Kiia Bongi
Nuoriso-ohjaaja Kiia Bongin mielestä nuorten haaveet heijastelevat sitä ympäristöä, jossa he elävät.Yle Uutisgrafiikka
180 astetta

Täällä viikolla on puhuttu Väestöliiton Perhebarometrista, jonka mukaan nuorten kuva lapsiperhearjesta on huono.

Vaikka yhdeksän kymmenestä nuoresta pitää yhä omaa perhettä ja lapsia tärkeinä, niiden arvostus on kääntynyt viime vuosina laskuun, käy ilmi myös 1990-luvulta asti tehdyistä Nuorisobarometreista (siirryt toiseen palveluun).

Samalla muidenkin perusarvoina pidettyjen asioiden tärkeys vähenee – pysyvän työsuhteen, omistusasunnon tai oman auton.

Nuoret arvostavat niiden sijaan aiempaa enemmän matkustelua, kokemuksia ja harrastuksia.

Lapsihaaveet tarttuvat

Monissa eri nuorisotaloissa työskennellyt nuoriso-ohjaaja Kiia Bongi ei niele keskiarvoihin perustuvia väitteitä nuorista sellaisinaan.

– Juuri viime viikolla eräs tyttö sanoi minulle, että hän aikoo olla 30-vuotiaana äiti, jolla on kolme lasta, Bongi kertoo.

Itä-Helsingissä on paljon isoja perheitä, jotka ovat monen nuoren malliperhe. Kun ympärillä on lapsiperheitä, se vaikuttaa omiin suunnitelmiin. Lapsihaaveet tarttuvat.

Jos taas nuorten lähipiirissä ei ole pienten lasten perheitä, he eivät näe lapsiin liittyviä iloja. He muodostavat käsityksensä kuulemansa ja lukemansa perusteella. Tällaisia nuoria on todennäköisesti aiempaa enemmän, koska koko maan syntyvyys on laskenut jo vuosia.

Väestöliiton mukaan myös hedelmällisyys tarttuu: kun ystäväpiirissä joku saa lapsen, se lisää todennäköisyyttä, että muutkin saavat.

180 astetta: Kiia Bongi
Yle Uutisgrafiikka

Perheen taloustilanne vaikuttaa haaveisiin

Bongi työskentelee 13–18-vuotiaiden, monesta eri kulttuurista tulevien nuorten kanssa. Parhaimpina iltoina Herttoniemenrannan nuorisotalossa voi olla hänen ja muiden nuoriso-ohjaajien kanssa keskustelemassa, pelaamassa ja laittamassa ruokaa satakin nuorta.

Bongin mielestä nuorten haaveet vaihtelevat asuinalueen ja ympäristön mukaan.

– Sosioekonomisella taustalla on vaikutusta, hän sanoo. Jos nuori tulee vähävaraisesta perheestä, hän haaveilee hyvästä urasta ja perheestä. Kun kotona on rahapulaa, matkustelu ei ole päällimäisenä mielessä.

Teini-ikäiselle tulevaisuus on viikonloppu

Etenkin nuoret tytöt haaveilevat Bongin kokemuksen mukaan urasta ja esimerkiksi "lääkiksestä tai oikiksesta". Pojille taas perheen saaminen tulevaisuudessa on tärkeää.

– Teini-ikäiset tytöt tosin kasvavat nopeammin, ja he ovat saattaneet ajatella asioita enemmän, Bongi pohtii.

Alle 18-vuotiaat puhuvat Bongin mukaan ylipäätään aika vähän tulevaisuudesta.

– He elävät tässä päivässä ja hetkessä. Tulevaisuus on viikonloppu.

Some ja nettikeskustelut voivat säikäyttää

Nuoret muodostavat Bongin mukaan mielikuvia perhe-elämästä myös somen ja netin keskustelupalstojen perusteella. Esimerkiksi Facebookin Äitylit- ja Naistenhuone-ryhmissä on hänen mukaansa paljon nuoria, jotka seuraavat keskustelua osin "draaman ilosta".

– Siellä on usein nuorten äitien keskustelunaloituksia tyyliin "vauvalla hätä, mitä teen" tai joku kirjoittaa että "mä näin tänään tällaista". Niissä nuoret äidit voivat saada todella rankkaa arvostelua osakseen. Keskustelun sävy on päivästä kiinni: ollaanko lynkkaustuulella vai ei, välimuotoja ei ole.

Kärkevä keskustelu ja ikävät kommentit voivat Bongin mielestä himmentää joidenkin lapsihaaveita. Myös perinteisen median jutut ja uutiset vaikuttavat mielikuviin.

– Ne leviävät kuin kulovalkea nuorten kanavissa.

Bongi haaveilee itsekin lasten saamisesta. Häneltä on 25-vuotiaana usein udeltu, milloin hän aikoo hankkia lapsia.

– Ehkä se [lastenhankkimisikä] riippuu, miltä alueelta on kotoisin. Itse asun Pihlajamäessä, ja siellä perheen perustaminen 20–30-vuotiaana kuuluu elämänkaareen.