Heja kvinnor! Vuonna 2017 pörssiyhtiöissä nähtiin naisjohtajien läpimurto, ja Suomi ohitti jopa Ruotsin

Vuoden yllätys on se, että Suomi paineli pörssiyhtiöiden naisjohtajien osuudessa Ruotsin rinnalle ja ohi. Tasa-arvosta ollaan silti vielä kaukana.

johtajat
 Kaisa Olkkonen
SSH:n toimitusjohtaja Kaisa Olkkonen ja järjestelmäarkkitehdit Petrus Lundqvist (selin) ja Janne Heinonen neuvonpidossa.Sasha Silvala / Yle

Pasila, soittakaa Helvi Leiviskän_ Pianokvartetto_!

On juhlan aika. Vuodesta 2017 tuli pörssiyhtiöissä naisjohtajien riemumarssi. Naisten määrä löi kaikki aiemmat ennätykset ja lista on vakuuttava:

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Sillä lailla, tasa-arvo on siis saavutettu.

Vai onko?

"Omin pikku kätösin keitin"

Tietoturvayhtiö SSH:n toimitusjohtaja Kaisa Olkkonen, 53, aloittaa haastattelun Helsingin Pitäjänmäen-konttorin edustustilassa lähes konservatiiviseen tyyliin – nimittäin keittämällä ja tarjoilemalla kahvia.

– Omin pikku kätösin keitin, Olkkonen sanoo leikillisesti.

Mieleen tulee tietokirjailija Eveliina Talvitien opus Keitäs tyttö kahvia – Naisia politiikan portailla, joka kertoo naispoliitikoiden sukupuolikokemuksista. Olkkonen jatkaa:

– Ihan nuorena törmäsin joskus tytöttelyyn, mutta siinä ikä auttaa. Minulla on ollut onni olla töissä yrityksissä, joissa sukupuoli ei ole ollut mikään asia vaan melkein päinvastoin. Ainoa nainen pukumiesten joukossa jää helpommin mieleen.

Olkkonen on koulutukseltaan juristi ja teki lähes 20 vuoden uran Nokian lakiosaston johtotehtävissä.

Kun hän oli vielä koeajalla, hänet lähetettiin Singaporeen vetämään yhtiön Aasian-lakitoimintoja. Se oli 2000-luvun taitetta, Nokian kulta-aikaa. Ensimmäiset digisisällöt vyöryivät matkapuhelimiin, ja soittoäänien ja musiikin lisensointi työllisti Olkkosen tiimiä. Nokian loppuaikoina Olkkonen siirtyi Brysseliin johtamaan Nokian yhteiskuntasuhteita eli lobbaustoimistoa.

Käänne tuli keväällä 2016. Pörssilistatun tietoturvayhtiö SSH:n perustaja Tatu Ylönen soitti suositusten perusteella Olkkoselle ja pyysi tätä yhtiön hallitukseen.

Olkkonen suostui ja valittiin hallituksen puheenjohtajaksi, mutta jo syksyllä toimitusjohtaja Ylönen halusi vaihtaa Olkkosen kanssa paikkoja.

Vain kahdeksan kollegaa

Naisten läpimurtovuodesta huolimatta Olkkosella on Suomessa vain kahdeksan kollegaa.

Pörssiyhtiöiden kaikki toimitusjohtajanaiset mahtuvat muutamaan riviin: Tiina Alahuhta-Kasko (Marimekko), Hille Korhonen (Nokian Renkaat), Jaana Tuominen (Fiskars), Susan Duinhoven (Sanoma), Kati Levoranta (Rovio), Nina Kopola (Suominen), Kaisa Vikkula (Soprano) ja Padma Ravichander (Tecnotree).

Olkkosen mielestä mielestä aiheesta on ehdottomasti tärkeää puhua. Mutta hän ei pidä leimaamisesta eikä sanasta "naisjohtaja".

– Lähinnä media nostaa naisjohtajuutta esiin. Totta kai se onkin yhteiskunnallisena asiana tärkeä, ja siitä pitää puhua. Mutta en käyttäisi arkityössä sanaa naisjohtaja. Ei ainakaan minun työpaikoillani puhuta, että tuo johtaja on nainen ja tuo on mies.

Yksilön ominaisuudet ratkaisevat. Olkkosella ne ovat pitkä johtajaura, kansainvälinen kokemus ja aikaansaavan sekä avointa viestintää edistävän ihmisen maine.

– En usko, että yhdelläkään yhtiöllä on varaa valita imagosyistä naisjohtajaa. Mekin olemme piinkova teknologiayhtiö, ja toimitusjohtajaksi on valittu nainen joka ei ole edes insinööri! Se kertoo, että ilmapiiri on valmis tähän, ja että oma osaamiseni on sellainen josta yhtiö on kiinnostunut.

Yllätys: Suomi ohitti Ruotsin

Keskuskauppakamarin käytäviä reunustavat miesjohtajista maalatut taulut, ja kokoushuoneillakin on miehiset nimet.

Istumme varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan kanssa kokoushuone Paasikiven tuoleille. Linnainmaa on vuosikaudet edistänyt naisten nousua yhtiöiden johtoportaaseen. Miltä nyt tuntuu, kun takana on harppausvuosi?

– Kyllä tässä on aihetta tyytyväinen olla. Tuli harppaus hallituksissa, toimitusjohtajissa ja johtoryhmissä. Suomen luvut ovat maailmanluokan lukuja, ja olemme päässeet niihin ihan omin avuin ilman poliitikkojen apua, Linnainmaa viittaa muun muassa Norjan ja Ranskan säätämiin naiskiintiöihin.

On ehkä yllätys, että rakas vihollinen ja tasa-arvon mallimaa Ruotsi jäi tänä vuonna pörssiyhtiöiden naisjohtajien määrässä Suomen taakse. Suomi ampaisi edelle sekä toimitusjohtajien että johtoryhmän jäsenten osuuksissa, ja vain pörssiyhtiöiden hallituspaikoissa Ruotsi on edellä:

Grafiikka
Yle uutisgrafiikka

Suomi on kypsynyt, Linnainmaa sanoo.

– Eihän meillä takavuosina, 10–15 vuotta sitten, ollut roolimalleja. Totta kai ajattelu meni niin, että mistä löytyisi pätevä mies.

Tehtävää riittää, mutta kiintiöille ei

Kehitys on siis tasa-arvoa ajatellen hyvällä tolalla – mutta näkökulma voi olla myös toinen, negatiivisempi.

Pörssiyhtiöiden hallitusjäsenistä miehiä on yhä 73 prosenttia eli lähes kolme neljästä. Toimitusjohtajina naisia on 9 ja miehiä 116. Naisjohtajista valtaosa on tukitoiminnoissa eli henkilöstö- tai viestintäjohtajina, kun miehet hoitavat monella alalla liiketoimintajohtamisen.

Nousee kysymys: tarvitaanko kiintiöitä? Kun aloista miehisimmässä eli konepajateollisuudessa vain kolmessa prosentissa yhtiöistä on naisia liiketoimintajohdon puolella, niin eivätkö kiintiöt pistäisi yhtiöt selkä seinää vasten?

Ei, sanovat haastateltavat

Olkkonen on kiintiöitä vastaan – siitä huolimatta, että SSH:ssa mies-naisjakauma on hallituksessa 5–0 ja johtoryhmässä 6–2, eli kovin miespainotteista on. Olkkosesta kiintiöt antavat herkästi viestin, että nainen ei muuten pärjää.

– Olin joskus nuorena valtion työryhmässä kiintiönaisena. Se ei ollut kovin motivoivaa.

Myöskään Linnainmaa ei usko kiintiöihin.

– Norjassa kiintiöt ovat kyllä nostaneet naisia hallituksiin, mutteivät liiketoimintajohtoon. Meillä on toimivassa johdossa enemmän naisia kuin Norjassa, ja se on se iso kysymys mitä tässä pitäisi muuttaa.

Suomalaisissa valtionyhtiöissä kannustus on toiminut. Vaikka suoria kiintiöitä ei ole ollutkaan, periaatepäätöksillä naisjohtajien osuus hallituksissa nostettiin 40 prosenttiin jo vuonna 2006.

Sitä paitsi nuorissa naisissa näkyy selvää muutosta. Kun 51–60-vuotiaista naisjohtajista vain yksi kymmenestä on liiketoimintajohdossa, alle 40-vuotiaissa naisjohtajissa osuus on yli puolet.

Kaisa Olkkonen
"Toimitusjohtajana saa antaa kaikkensa, käyttää koko kapasiteettinsa", Kaisa Olkkonen sanoo.Sasha Silvala / Yle

"Erilaisuus tekee tiimistä luovemman"

Miten on mennyt ensimmäinen vuosi SSH:n puikoissa?

– On ollut inspiroivaa ja haastavaa. Toimitusjohtajana saa antaa kaikkensa, käyttää koko kapasiteettinsa, Olkkonen sanoo.

SSH ei ole mikään tusinayhtiö. Se on 1990-luvulla läpimurron tehnyt suomalainen it-menestyjä, jolla on edelleen sormenjälkensä lähes kaikessa internet-liikenteessä: Jopa 90 prosenttia liikenteestä hyödyntää SSH:n perustajan Tatu Ylösen kehittämää salausprotokollaa.

Viime vuodet yhtiö on paininut huonon talouskehityksen ja lisenssitaistelujen kanssa, ja kurssi pitäisi Olkkosen johdolla kääntää. Yritykset eivät halua enää ostaa yksittäisiä it-ohjelmia vaan samat asiat palveluina, ja sitä kohti SSH:n keväällä tehty uusi strategiakin kurottaa.

Siinä sukupuoli ei ole mikään kysymys. Kotimaiset ja ulkomaiset tutkimukset ovat vuodesta toiseen näyttäneet, että naisten johtamat yritykset ovat paitsi taloudellisesti vakaammalla pohjalla (siirryt toiseen palveluun), myös kannattavampia (siirryt toiseen palveluun).

Olkkosen mukaan tärkeintä on, että kaikki ryhmät ovat edustettuna päätöksenteossa.

– Erilaisuus missä tahansa tiimissä tekee tiimistä luovemman. Keskustelu on laajempaa ja erilaiset näkökannat tulevat esiin, jolloin asiatkin ymmärretään laajemmin, hän sanoo.

– Eikä kyse ole vain sukupuolesta, vaan tarvitaan myös eri koulutus- ja kokemuspohjia, kansalaisuuksia ja ikäryhmiä.

Olkkonen on kokenut, mitä tapahtuu kun tämä toteutuu.

– Keskustelut ovat todella innostavia ja energisoivia. Seinistä oikein poukkoilee ideoita ja ajatuksia.

_ Korjaus 27.12 klo 13:41. Pörssiyhtiöiden naistoimitusjohtajien luettelosta poistettu Fondian toimitusjohtajan Salla Vainion nimi, koska Fondia on pörssin First North -kasvuyritysten listalla. _