Tekoäly on jo nyt uusi perheenjäsen – kodin virtuaalisydän paistaa kohta kinkut ja pyytää kaveria kaljalle

Teknologiajätit kehittävät kilpaa uusia puheohjattavia laitteita kuluttajamarkkinoille. Älykaiuttimet ymmärtävät pian myös suomea.

tekoäly
Grafiikka
Laura Koivunen / Yle Uutisgrafiikka

Marraskuussa 2015 arkansasilaisen James Bates kutsui kavereitaan kotiinsa katsomaan amerikkalaista jalkapalloa. Miehet nauttivat illan aikana olutta ja votkaa. Seuraavana aamuna yksi miehistä löytyi kuolleena paljusta talon takapihalta. Bates sai murhasyytteen.

Rikostutkijoita kiinnosti tietotekniikkaa harrastavan Batesin kotoa löytyvät lukuisat älylaitteet. Esimerkiksi Batesin älyvesimittari osoitti, että asunnossa oli kulutettu kohtalokkaana yönä aamuyhden ja kolmen välillä yli 500 litraa vettä.

Eniten poliisia kiinnosti kuitenkin Batesin keittiönpöydällä oleva musta, pehmeällä naisäänellä puhuva kartio, Amazonin uusi Echo-älykaiutin. Se oli uusinta uutta, älytekniikan viimeisin läpimurto, internetiin yhteydessä oleva kodin sydän, joka hallinnoi muita älylaitteita: valoja, lukkoja, hälytysjärjestelmiä, televisioita, ilmastointilaitteita, robotti-imureita, kodinkoneita, autotallin ovia…

Echon sisällä "elää" Alexaksi nimetty virtuaaliavustaja, jota ohjataan puheella: "Alexa, sammuta makuuhuoneen valot." "Alexa, soita Paranoid." "Alexa, lämmitä uuni kinkkua varten."

Jatkuvasti kuulolla oleva laite toimii periaatteessa vain "Alexa"-kutsulla, mutta tiedossa oli tapauksia, joissa Alexa oli käynnistynyt omin päin. Siksi Arkansasin poliisi vaati oikeutta päästä käsiksi kaiuttimen tietoihin: oliko Alexa kuullut ja tallentanut jotain, mikä auttaisi mahdollisen murhan selvittämisessä?

Alexan kuulemisesta tuli lopulta ratkaiseva osa Batesin murhaoikeudenkäyntiä. Tapaus Bates oli ensimmäinen kerta, kun rikoksen todistajaksi haluttiin virtuaalinen "henkilö".

Virtuaaliavustajat eivät ole enää scifiä

Virtuaalisten palvelijoiden sujahtaminen ihmisten elämään ja arkeen – ja ehkä myös viranomaisten käyttöön – saattaa olla seuraava suuri teknologinen mullistus. Applen ja Googlen kaltaiset teknologiajätit ovat kaataneet valtavia summia puheella hallittavaan teknologiaan.

Applen kuusi vuotta sitten lanseeraama Siri-sovellus oli ensimmäinen puhetta ymmärtävä henkilökohtainen virtuaaliavustaja. Siriltä voi tiedustella vaikka reittiohjeita lähikauppaan, pyytää lahjavinkkejä pikkusiskolle tai kysyä, onko huomenna poutaa. Se tekee pyynnöstä kalenterimerkintöjä, asettaa hälytyksiä tai kirjoittaa vaikka tekstiviestejä.

Vuonna 2011 se oli mullistavaa.

Kilpailijat havahtuivat nopeasti Sirin suosioon. Google julkisti Google Now -avustajan Android-puhelimille, Microsoftilta tuli Cortana ja Amazonilta Alexa. Facebook ilmoitti kehittelevänsä M-nimistä virtuaaliavustajaa ja Samsung julkisti Bixbyn.

Viime vuosina äänitunnistus, ja sen mahdollistava kieliteknologia, ovat ottaneet yhä suurempia harppauksia. Koneoppiminen eli koneen kyky soveltaa tietoa itsenäisesti on kehittynyt ja älylaitteet ymmärtävät yhä paremmin puhetta ja käyttäjäänsä. Niille voi antaa enemmän tehtäviä: lisää kodin lämmitystä, tilaa makkaraperunat kurkkusalaatilla, kerro päivän tärkeimmät uutiset. Virtuaaliavustaja muistuttaa, kun jääkaapin perälle on jäänyt vanhentunutta ruokaa ja tilaa maitoa, kun se on loppu. Sitä voi pyytää kilpailuttamaan sähkölaskun ja tekemään siitä Facebook-päivityksen.

Ihan kaikkea tekoäly ei vieläkään ymmärrä. Se on virtuaaliavustajien yksi suurimmista haasteista: kuinka monta komentoa sovellus muistaa, ja ehkä vielä tärkeämpää, kuinka monta tarkkaa komentoa käyttäjä muistaa.

Keskustelun kaltaiseen dialogiin taipuva virtuaaliavustaja vaatisi jo pitkälle kehitetyn tekoälyn. Virtuaaliavustajat oppivat kuitenkin jo nyt, mitä käyttäjät tarkoittavat eri asiayhteyksissä. Nyt tekoäly osaa esimerkiksi vastata kysymykseen "mikä SM-liiga joukkue pelaa Lappeenrannassa" ja myös jatkokysymykseen "kuka on joukkueen ykkösmaalivahti" ilman, että joukkuetta tarvitsee mainita itse.

Joskus tekoäly oppii vastaamaan kaikkiin kysymyksiin ja komentoihin. Silloin siitä voi tulla ihmisen kaltainen "kumppani", pilvi, joka seuraa kaikkialle: autoon, töihin, kotiin, baariin, ja on valmiina auttamaan. Se kuulostaa hienolta – ainakin niin kauan kuin tekoälystä saa virran pois.

Grafiikka
Yle Kuvatoimitus | Laura Koivunen

Virtuaalikaveri pelkääjän paikalla

Teknologiajättien harmiksi puheohjaus tuntuu kuluttajista vielä vieraalta. Käytännössä monen ainoa älylaite on puhelin, ja suurin osa ihmisistä haluaa mieluummin näpytellä sitä kuin puhua sille. Ehkä siksi, ettei julkinen tila houkuttele juttelemaan puhelimelle ääneen. Tai ehkä kysymys on vain tottumuksesta.

Laitteiden käyttötapojen muuttaminen on vaikeaa, joten yritykset ovat etsineet laitteille sopivampia toimintaympäristöjä. Yksi tällainen on tietenkin auto. Puhelimen näprääminen autossa on vaarallista, ja monissa maissa myös laitonta, jolloin puhetta ymmärtävä virtuaalinen apuri tulee siellä tarpeeseen.

Vuosi sitten maailman suurimmilla kuluttajaelektroniikan CES-messuilla Las Vegasissa autovalmistajat julkistivat perä perää teknologiayhtiöiden kanssa tehtyjä sopimuksiaan virtuaaliavustajista. Tulevaisuudessa Microsoftin Cortana avustaa Nissan- ja BMW-kuljettajia, Amazonin Alexa Ford-kuskeja ja Google Assist Hyundailla ajavia. Autojätti Toyota ilmoitti puolestaan kehittävänsä autoihinsa oman virtuaaliavustajan, Yuin.

Se tarkoittaa, että jo muutaman vuoden päästä kuljettaja voi hypätä autoonsa, pyytää puheohjattavaa avustajaansa käynnistämään sen ja säätämään ilmastointia, tarkistamaan missä lapset menevät ja ilmoittamaan puolisolle, että kotona ollaan kohta.

Seuraavaksi virtuaaliavustajat "tarttuvat" auton rattiin. Jo nyt virtuaalipalvelijat ovat osa monen kodin arkea.

Joka kodin virtuaalisydän on kohta Suomessa

Animaatiosarja South Park pilaili syksyllä 21. tuotantokautensa avauksen kunniaksi tekoälyintoilijoiden kustannuksella. Sarjan hahmot antoivat miljoonista amerikkalaiskodeista löytyvän Echon Alexa-virtuaaliavustajille käskyjä, jotka aktivoituivat television välityksellä.

Alexa esimerkiksi lisäsi ihmisten ostoslistoille "karvaisia kiveksiä" ja "tissisipsejä" ja muutti herätysajan seuraavalle aamulle.

Satiirisarja onnistui olemaan jälleen hyvin ajankohtainen. Yhdysvalloissa älykaiuttimien suosio on kasvanut nopeasti. Konsulttiyhtiö Gartner ennustaa, että vuonna 2017 älykaiuttimia on myyty pelkästään Yhdysvalloissa 10–12 miljoonaa kappaletta. Ja markkinat laajenevat. Amazon ilmoitti muutama viikko sitten, että Echo on pian saatavilla myös Suomessa. Yhdysvalloissa edistyneimmät mallit maksavat noin neljäsataa dollaria eli alle kolme ja puolisataa euroa.

Kilpailu kodin parhaan virtuaalipalvelijan paikasta on käynnissä. Google julkaisi viime vuonna oman Google Home -älykaittimen (joka myös meni South Parkin jekkuun). Applen HomePodin on tarkoitus ilmestyä ensi vuoden alussa.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka / Laura Koivunen

Salaisuuksien pitäminen on arvokasta

Kodin ääniä kuunteleva laite voi tuntua dystooppiselta painajaiselta: kuka muu meitä kuuntelee kuin jääkaappi ja autontallin ovi? Mitä kaikkea älykaiutin muistaa? Mistä kaikesta jää jälki?

Arkansasissa kaverinsa murhasta epäillyllä Steve Batesilla saattoi käydä jotain tällaista mielessään, kun poliisi kiinnostui hänen Echostaan yön hämäräksi jääneiden tapahtumien jälkeen.

Monet kuluttajat pelkäävät, että uuden teknologian keräämä tieto päätyy vääriin käsiin ja on uhka yksityisyydelle. Siksi teknologiayritykset eivät ole valmiita luovuttamaan yksittäisten ihmisten älylaitteiden sisältämiä tietoja kenellekään, ei edes viranomaisille vaikka kyseessä olisi vakava rikosepäily.

Se tekisi huonoa myynnille.

Tämän sai kokea Arkansasin poliisi. Amazon kieltäytyi luovuttamasta murhasta syytetyn Batesin omistaman Echo-kaiuttimen tietoja viranomaisille.

Tapaus tuo mieleen San Bernardinon ammuskelun, jonka jälkeen liittovaltion poliisi FBI yritti pakottaa Applen murtamaan ampujan iPhonen suojauksen, jotta viranomaiset pääsevät ampujan tietoihin käsiksi. Apple kieltäytyi auttamasta, mutta lopulta FBI kertoi päässeensä puhelimen tietoihin "kolmannen osapuolen" eli hakkerin kanssa.

Steve Batesin tapauksessa viranomaisten ei tarvinnut turvautua hakkereihin, sillä Bates salli älykaiuttimensa tietojen luovuttamisen poliisille.

Mitä Alexa sitten kertoi?

Ei ilmeisesti juuri mitään. Marraskuussa syyttäjä vapautti Batesin murhasyytteistä, sillä todistusaineisto ei tukenut aukottomasti hänen syyllisyyttään.

Kiinnostavaa on kuitenkin se, että Batesin yhteistyön takia ennakkopäätöstä älylaitteiden tietojen luovuttamisesta viranomaisille ei ole tarvinnut vieläkään tehdä. Ratkaisua pitää odottaa seuraavaan hyytävään rikokseen, jonka ainoa todistaja on älylaite.

Lue lisää

Analyysi: Älykaiutin on vain yksi korva lisää olohuoneessasi – olemmeko jo matkalla kohti Orwellin painajaista?

Essee: Mihin muistomme tarttuvat digiaikana – bitteihin vai esineisiin?

Viisi syytä, miksi tutkijoita ei huolestuta digitaalisten muistojemme katoaminen