Sama mies on hakenut kuusen kirkkoon jo yli 30 jouluna – tänä vuonna hänen toiveensa toteutui, kun suntio unohti mittanauhan

Lohtajan kirkon joulukuusi on niukasti koristeltu, mutta sellaisena hakijansa mieleen. Anssi Kinnunen on ollut hakemassa kuusta jo nuoresta miehestä asti.

Lohtaja
Lohtajan kirkon tämänvuotinen joulukuusi on reilusti yli 5-metrinen.
Lohtajan kirkon tämänvuotinen joulukuusi on reilusti yli 5-metrinen.Raila Paavola / Yle

Lohtajan puisella ristikirkolla on ikää lähes 250 vuotta. Koristeellisen kirkon kauneutta korostaa melko karu joulukuusi.

Siihenhän sitä on totuttu: kirkon kuusi ei ole täynnä punaisia palloja ja hopeanauhoja. Lohtajalla kuusen ainoat koristeet ovat tähden ja kynttilöiden lisäksi paperiset enkelit.

Jotta jokavuotinen joulukuusi saadaan kirkkoon, vaaditaan viitseliäisyyttä. Osassa seurakuntia on jo siirrytty kestokuusiin. Lohtajalla intoa aidon hakuun on vielä riittänyt.

Anssi Kinnunen oli nuorena miehenä jonkin aikaa Lohtajalla suntiona, ja sai sitä kautta tuntumaa kirkon kuusenhakuun. Jotenkin hän jäi asiaan koukkuun ja nyt taitaa olla jo 35. vuosi, kun mies on mukana, nykyisin suntion apuna.

Kinnunen muistelee, että alkuaikoina kuusi haettiin seurakunnan metsästä, omastakin usein, mutta viime aikoina kuusia on tarjottu seurakunnalle joulupuiksi. Tämän vuoden kuusi haettiin tonttien rajalta läheltä kirkkoa.

Vaativaa puuhaa

Kirkkokuusen peruskriteerit ovat tutut: tiheä, vihreä ja sopusuhtainen. Lohtajalla yhdellä sivulla on kuusen vierellä pilari, joten jos yhdessä kohdassa olisikin vähän vähemmän oksia, niin sekään ei haittaa.

Aiemmin kuusi oli kuorin puolella, mutta nyt muutaman metrin kauempana alttarista näkyvämmällä paikalla.

Toisaalta nykyinen paikka on kuusen siirtelyn kannalta ahdas, sillä siihen johtaa noin puolen metrin levyinen aukko käytävältä. Kun lähes yläpuolella roikkuu vielä katosta vanha kirkkolaiva, niin kuusenlaittajat saavat toimia kieli keskellä suuta.

Maksimia hipova kuusi

Tänä vuonna kuusi on erityisen korkea ja yltää reilusti yli viiden metrin. Oikeastaan latvus yltää aina kirkon sisäkaton vaakapilariin asti.

– Kuusen tuonti oli nyt erityisen vaikeaa. Kyllä se oikeastaan ihme olikin, että se tuohon paikalleen saatiin, arvioi Kinnunen.

Anssi Kinnunen on ollut hakemassa joulukuusta Lohtajan kirkkoon jo yli 30 vuoden ajan.
Anssi Kinnunen on ollut hakemassa joulukuusta Lohtajan kirkkoon jo yli 30 vuoden ajan.Raila Paavola / Yle

– Kuusi oli raskas ja paksurunkoinen, ja kun siinä on vielä yli 20-kiloinen jalka, niin kaikki omat voimat käytettiin ja vähän muitakin!

Anssi Kinnusen mukaan nykyinen mitta on nykyisellä paikalla maksimi.

– Suntiolla ei onneksi ollut mittaa tällä kertaa mukana, ja minä sain toteuttaa itseäni. Olen aina haaveillut pitkästä kuusesta. Näyttävyys sopii hyvin Suomi 100-teemaan, vaikka se ei alkuperäisenä ajatuksena kuusta katkoessa ollutkaan.

Kuusenjalka on edellisen kanttorin Samuli Erkkilän tekemä. Se on vihreäksi maalattu metallinen tuettu putki, jossa on perinteinen kiristämismahdollisuus.

Tasapainoa ja koristeita

Koristeiden laittaminen korkeaan kuuseen on oma juttunsa. Tänä vuonna valotähti yritettiin kiinnittää kuuseen jo ulkona, mutta jo muutaman metrin päästä se putosi, joten tikkaille oli mentävä. Ne ylsivät nyt vain vähän kuusen puolivälin yläpuolelle.

– Koristeiden laittoon olisi tarpeen kyllä vähän pidempi mies, toteaa Anssi Kinnunen kokemuksen äänellä.

– Siinä se sisu tulee tyhmyyden kautta vähän esille, ettei anna muiden mennä tuonne ylös. Seurakunnassamme on nuori suntio, ja olisi parempi, että hän saisi vielä jatkaa, minulla ei ole niin väliä, veistelee Kinnunen.

Kuusessa on erityiskoristeena valkoiset hopeakimalteiset paperienkelit, joiden Kinnunen muistelee olevan kymmenisen vuotta vanhoja. Lapset laittavat enkelit aina ensimmäisenä adventtina kuuseen, ja suntio niitä sitten myöhemmin nostelee ylemmille oksille näkyville.

– Jokaisella on oma mielipide koristeista. Kotonahan on kuusessa enemmän koristeita ja ne ovat ihan nättejä. Mutta kirkossa minun mielestäni saa olla näin.