Kanttorille joulu on työaikaa – juuri kiireestä löytyy kuitenkin se omakin joulumieli

Kanttorit Katariina Korkman ja Valtteri Tuomisto viettävät joulun töissä. Joulunajan monissa tilaisuuksissa on aivan omanlaisensa tunnelma ja ihmiset hyvällä tuulella.

Kotimaa
Kanttori Katariina Korkman ihailee Vaasan pääkirkon ulkonäköä ja akustiikkaa.
Kanttori Katariina Korkman ihailee Vaasan pääkirkon ulkonäköä ja akustiikkaa.Antti Haavisto / Yle

Joulutunnelmaan virittäytyminen käy helposti, kun kuuntelee kanttori Katariina Korkmanin urkusoittoa Vaasan pääkirkossa.

Heinillä härkien kaukalon tuo mieleen myös omat lapsuuden joulukirkot, joissa istuttiin malttamattomana odottamassa tilaisuuden päättymistä ja sen jälkeen kotona odottavaa joulupukin saapumista.

Pukki onkin melkoinen joulun työn sankari, mutta sitä ovat myös kanttorit.

He ovat usein töissä juuri viikonloppuisin ja nyt adventin ja Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksien aikaan vieläkin useammin. Oman kiireisen lisämausteen tähän joulukuuhun toivat myös Suomi100-tilaisuudet.

– Onhan tämä kiireistä, mutta positiivista aikaa. Ihmiset ovat iloisia ja pääsääntöisesti hyvällä tuulella. Tilaisuudet ovat mukavia. Kiireistä aikaa helpottaa onneksi vuosien kokemus, kun kaikki joulunajan laulut ovat jo tuttuja, sanoo Katariina Korkman.

Silti tilaisuuksiin valmistaudutaan huolella ja Korkman saattaa tulla pääkirkkoon jo tuntia ennen tapahtuman alkua.

Kanttorien vuoden kiertoon kuuluvat myös siunaustilaisuudet. Valtteri Tuomisto Vaasan hautausmaan isossa siunauskappelissa.
Kanttorien vuoden kiertoon kuuluvat myös siunaustilaisuudet. Valtteri Tuomisto Vaasan hautausmaan isossa siunauskappelissa.Antti Haavisto/Yle

Syntymästä kuolemaan

Kanttorit kohtaavat viran puolesta koko elämän kirjon syntymästä kuolemaan ja välillä ilon hetkiä tuovat myös kirkkohäät. Erityisesti hautajaisissa tarvitaan hienotunteisuutta ja myötaelämisenkin kykyä.

Tämän tietää myös samaan aikaan Vaasan Suomalaisen seurakunnan hautausmaan isossa siunauskappelissa hautajaisiin valmistautuva kanttori Valtteri Tuomisto, jonka tapailemaa _Maa on niin kaunis _-kappaletta kuunnellessa mieli herkistyy.

– Elämän koko kaaren äärellä eläminen tuntuu omalla tavallaan kauniilta, vaikka nämä hautajaistilaisuudet toki raskaita ovatkin. Niihin ei turru koskaan ja ne pitävät kyllä mielen herkkänä ja nöyränä, Valtteri Tuomisto sanoo.

Vastapainon siunaustilaisuudelle tuovat sitten iltakuudelta soitettavat ja laulettavat Kauneimmat joululaulut Gerbyn seurakuntatalolla

Myös Valtteri Tuomiston joulu vierähtää töiden äärellä. Jouluaattona on kaksi tilaisuutta, joulupäivänä yksi ja tapaninpäivänä vielä yksi. Miltä tällainen työtahti jouluna tuntuu?

– Kyllä se tuntuu kuitenkin mukavalta. Saan siitä joulun tunnelmaa samalla itsekin. On hienoa tarjota joulun tunnelmaa musiikin keinoin ja mukava on ollut myös huomata, miten hyvin ihmiset joululaulutilaisuuksissa sekä myös joulukirkossa käyvät, Tuomisto iloitsee.

Katariina Korkman on ollut viemässä joululauluperinnettä myös Saksaan, jossa hän työskenteli yli 10 vuoden ajan.
Katariina Korkman on ollut viemässä joululauluperinnettä myös Saksaan, jossa hän työskenteli yli 10 vuoden ajan.Antti Haavisto/Yle

Joululauluperinnettä Saksaan

Se mikä tekee maamme joululauluperinteestä erityisen, ovat huipputason klassiset säveltäjät. Katariina Korkmanin mukaan perinne on aivan ainutlaatuinen eikä sitä hänen mukaansa ole tässä mittakaavassa missään muualla.

Korkman on työskennellyt kanttorin virassa Saksassakin 12 vuotta ja on ollut viemässä samaa perinnettä myös sinne.

– Olimme Bochumin Lutherkirkossa ulkoseurakuntavieraana ja perustimme sinne tämän Kauneimmat joululaulut -instituution. Siitä tuli vuosien saatossa todella suosittu ja sinne tulivat sitten saksalaisetkin laulamaan näitä meidän suomalaisia joululaulujamme. Ihmetystä herättivät ainoastaan meidän mollivireiset joululaulumme, jotka kuulemma eivät saksalaisten joululaulujen osalta voisi tulla kyseeseen, Katarina Korkman muistelee huvittuneena.

Kanttorit myös suunnittelevat muun muassa Kauneimmat joululaulut-tilaisuuden ohjelmistoa ajanmukaisiksi. Kaikkia kappaleita ei voida koskaan laulaa ja joka vuosi ihmisille koitetaan tarjota joitain uusiakin lauluja perinteisten klassikkojen lisäksi.

Vaikka musiikki makuasia onkin, on kuitenkin kysyttävä näiltä joululaulujen ammattilaisilta lopuksi se pakollinen kysymys: Mikä on kaikkein kaunein ja omakohtaisin joululaulu?

Hieman yllättäen sekä Katariina Korkman että Valtteri Tuomisto antavat empimättä saman vastauksen: En etsi valtaa loistoa.

Zacharias Topeliuksen sanoittama ja Jean Sibeliuksen säveltämä klassikko onkin yksi rakastetuimmista joululauluistamme.

"Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan". Siihen ei ole paljon lisättävää.