Sierra Leonen ainoa suomalainen auttaa kun tarvitaan – Mr Kuskus on tärkeä monelle

Eino Korkiakoski on ainoa Länsi-Afrikassa sijaitsevassa Sierra Leonessa vakituisesti asuva suomalainen. Komea huvila on vielä kesken, mutta sauna on jo valmis. Se tehtiin ensin.

Länsi-Afrikka
Eino Korkiakoski
Eino Korkiakoski sompailee tottuneesti 7,1 miljoonan asukkaan Sierra Leonen pääkaupungissa Freetownissa. Antti Haanpää / Yle

FREETOWN, SIERRA LEONE Eino Korkiakosken kolmikerroksisen huvilan parvekkeelta avautuu huikea näkymä Atlantille. Katse yltää kauas ja viilentävät tuulet puhaltavat.

Jyrkllä rinteellä sijaitsevalla tontilla seisoo punaiseksi maalattu sauna. Saunapaketti tuli Suomesta, lauteet ovat haapaa. Kiuas kuumenee mangopuilla.

Einon koti on kukkuloilla Imattin alueella, brittien tukikohdan lähistöllä. Kun malttaa irrottaa katseensa mereltä, rannalla laajenee Freetown. Pääkaupunki on rakennettu laaksoon, jossa sadekauden jälkeinen kosteus on vielä tukahduttavaa.

Kukkulan rinteellä asuu perheitä peltihökkeleissä. Penkereillä kasvaa pikkujamssia ja kassavaa, perunan kaltaisia arkiruoan perusaineksia.

Asuinalue on rauhallinen, kertoo Eino. Kyläyhteisössä kaikki naapurit tuntevat toisensa.

– Tutustun heihin heidän tavallaan ja autan vaikka kaivon kunnostuksessa.

Paljon Eino on ehtinytkin auttaa. Hän on tärkeä erityisesti siinä perheessä, jossa poikavauva sai nimen Veikko, Einon isän mukaan. Eino maksoi sairaan odottavan äidin sairaalakulut. Hän maksaa myös kahden ala-asteikäisen naapurin tytön vaatimattomat koulukulut. Pienessä maassa vähälläkin avulla ja muutamilla kympeillä, kun se kulkee kohteille asti eikä katoa korruptioon.

Eino Korkiakoski
Antti Haanpää / Yle

Nivalasta lähtöisin oleva 66-vuotias Eino Korkiakoski on asunut Sierra Leonessa vakituisesti pari vuotta. Työura kului postitus- ja konttorikonealan asennustöissä. Yrityskaupan jälkeen Eino siirtyi eläkepäivien viettoon.

Korkiakoski lähti aikanaan Afrikkaan avioeron ja elämänmuutosten myötä. Kun puolisoksi löytyi Sierra Leonesta Alice, Freetownista tuli toinen koti. Suomen koti on Kirkkonummella.

Korkiakoski on naapureille ja muille hankala lausua. Niinpä Imattissa tunnetaan "Mr ja Mrs Kuskus".

Mrs Kuskus on Kirkkonummella nytkin. Hän opiskelee Lohjalla hoitoalaa, Eino valvoo Sierra Leonen kodin rakentamista.

Saunan lämmittäessä on aikaa pohdiskella uuden asuinmaan oloja ja talonrakennusurakkaa.

Vielä kesken olevaa huvilaa ympäröivät huterat rakennustellingit. Sisäänkäynnillä on vankka liukuportti, suojamuurien yllä piikkilankaa ja betoniin upotettuja lasinsiruja.

Sierra Leone kuuluu Afrikan turvallisiin maihin, mutta liikenneonnettomuuksia ja omaisuusrikoksia sattuu paljon. Eräältä työmaalta oli kadonnut 60 kilon aurinkopaneelin akku samanlaisia riukumaisia tellinkejä pitkin. Einon raksalta on hävinnyt hiekkaa. Sohvasta katosivat matkalla jalat. Sementtikin on arvokasta ja Suomen hinnoissa, seitsemän euroa säkki.

Niinpä Einolla on raskas nippu avaimia. Myös huoneiden ovet on pidettävä lukossa, arvotavarat kassakaapissa.

Eino Korkiakoski
Freetownissa on sadekauden jäljeltä vielä kosteaa. Hääkuvakin on suojattu muovilla. Antti Haanpää / Yle

Talossa on 500 neliötä terassin kanssa. Tilaa on vieraille, kolmelle lapselle ja kolmelle lastenlapselle, sukulaisille ja ystäville. Alakertaa asuttavat puolison äiti Margaret ja veli Willy. Willystä on huvittavaa kuunnella sisaren ja langon puhelinkeskusteluja.

– Eino sanoo usein joojoo, joo. Eikö se ole myöntelyä?

Korkiakoski matkustelee puolisonsa kanssa ja viettää sadekauden Suomessa tai matkoilla.

Synnyinmaassa Einon uutta asuinpaikkaa on ihmeteltykin. Visiitti erään tuttavaperheen luo peruuntui, kun perheen rouva epäili, että "ebolanhan Eino mukanaan tuo".

Tosiasiassa virus tarttuu ruumiinnesteiden välityksellä sairastuneesta, ei hengitysilmasta eikä kättelystä. Sierra Leonessa epidemia on kukistettu.

Vuonna 2014 puhjennut ebolaepidemia toi varsinkin pääkaupunki Freetowniin ulkomaalaisia, eivätkä he herätä enää huomiota. On Mr Kuskus silti toisenkin kutsumanimen saanut: "Obotu" tarkoittaa valkoista miestä. Sillä tuttavat ja naapurit häntä kutsuvat.

kaupunki kukkulalla ja veneitä rannassa
Atlantin rannalla sijaitsevassa Sierra Leonessa luotetaan matkailun viriämiseen. Rantaviivaa on yli 400 kilometriä. Antti Haanpää / Yle

Saunansa lisäksi Obotu on tuonut Sierra Leoneen kontin avustustarvikkeita: sairaalapeitteitä ja -vaatteita sekä koulutarvikkeita. Suomi-Sierra Leone-seurasta löytyi keräysapua. Tosin lupa- ja tulliviidakko oli oma ruljanssinsa. Kontin tuonti maksoi 5 000 euroa ja tullauskulut sen päälle 3 000 euroa.

Kellarikerroksessa on myös Suomesta tuotuja puutyövälineitä. Höyläpenkki ja sirkkeli ovat toistaiseksi käyttämättömiä.

Ajatuksena on opettaa niiden avulla puutöitä paikallisille nuorille miehille. Opastusta tarvitaan sekä työtavoissa että asenteessa.

– Kaikissa töissä nämä tekevät nopeasti ja tehokkaasti. He käyttävät sitä mentaliteettia, että tehdään ensin ja mietitään jälkeenpäin. Meillä mietitään ensin ja tehdään sitten.

Kun rakennetaan sierraleonelaiseen tyyliin, voi käydä niin, että vessat vuotavat ja putkia on tehty väärään paikkaan.

Eino on kuitenkin asuinpaikkansa valinnut ja viihtyy, vaikka kulttuurierot toisinaan työläännyttävät.

Jo ensivierailulla Freetownissa ihmisten ystävällisyys teki häneen vaikutuksen.

Toinen silmiinpistävä asia oli köyhyys. Samanlaista köyhyyttä Eino ei ollut nähnyt Keniassa, jossa hän oli vuosina 1981–87.

– Keniassa raha ei ollut kaikki kaikessa.

Sierra Leonessa lähes kaikki on riippuvaista rahasta, koulunumeroista sairaanhoitoon.

Eino Korkiakoski
Sierra Leonen on leone. 100 000 leonea on runsaat kymmenen euroa, joten maksut hoidetaan kirjaimellisesti setelitukuilla. Antti Haanpää / Yle

Eino maksaa rakennustyömaan timpureille ja apumiehille noin kaksitoista euroa viikossa. Se on paljon maassa, jossa virkamiehen palkka on kymmeniä euroja viikossa.

Mutta edes taitavalle työmiehelle ei kannata antaa etumaksua palkasta.

– Jos maksan etukäteen jotakin, hän lähtee eikä ajattele sitä, että tulevaisuudessa olisi koko ajan töitä hyvälle ihmiselle.

Einon mukaan ihmiset eivät ajattele tulevaisuutta vaan piilottavat rahansa. Toisiin ihmisiin ei luoteta.

Luottamuspula ja lyhytjännitteisyys selittyvät osin Sierra Leonen verisellä historialla. Jopa Afrikan mittakaavassa raaka sisällissota raivosi 1990-luvun ja päättyi vuonna 2002. Katukuvassa ihmisillä näkee silvottuja raajoja ja korvia.

Uskonnolliset jännitteet Sierra Leonesta sen sijaan puuttuvat, mikä on poikkeuksellista Afrikassa, Lähi-idästä puhumattakaan.

– Uskonnollista suvaitsevuutta on paljon. Toinen puolisoista voi olla muslimi, toinen kristitty. Keniassa oli skismaa uskontoryhmien välillä. Täällä eletään yhdessä. Juhlissa ja tapaamisissa luetaan ensin muslimirukous, sitten kristittyjen rukous.

Muslimeita on arviolta 78 prosenttia väestöstä, kristittyjä 21 prosenttia. Uskonnollinen suvaitsevaisuus on Einolle osa Sierra Leonen viehätystä.

ihmiset kantavat banaaneja
Sierra Leonen maaperä on hedelmällistä ja viljavaa. Antti Haanpää / Yle

Saunan piipusta nousee sinistä savua, vähän samansävyistä kuin taivas. Mangopuita menee toinen pesällinen.

Jos Eino voisi yhden asian Sierra Leonessa muuttaa, hän poistaisi korruption.

– Kun ihmiset alkaisivat luottaa toisiinsa ja olla rehellisiä toisilleen, niin kyllä se siitä pikku hiljaa, hitaasti tosin. Kaupungilla näkee paljon korruption vastaisia julisteita. Poliisit eivät enää saa ottaa rahaa. Jos niin käy, se on potkut.

Ei Sierra Leone tosin nytkään aivan paikallaan polje. Matkailualalta odotetaan selvästi paljon.

– Vielä pari vuotta sitten hotelleja ei ollut lainkaan, nyt majoituspaikkoja on tullut rantabulevardin varteen.

Hotelleja nousee kiinalaisrahalla. Idän jätti on vahvasti mukana myös kaivosteollisuudessa ja maataloudessa.

Makenin alueeella Sierra Leonen vilja-aitassa toimii muun muassa kiinalaisten omistama sokeriruokotehdas, jonka tuotteet menevät lähiseudulle. Kiinalaiset mielivät myös lentokentän perustamista mantereelle. Nykyisin lennot lähtevät Lungin saarelta.

Kiinalaisten lisäksi mineraaleja ja luonnonvaroja hyödyntävät muun muassa Etelä-Afrikan, Kanadan ja Yhdysvaltain kaivosyritykset. Freetownissa on suuri Yhdysvaltain lähetystö, jonka tontilla tehdään valtaisaa laajennustyötä.

Entinen yrittäjä ei pidä mahdottomana, että suomalaisiakin yrityksiä nähtäisiin Sierra Leonessa: esimerkiksi hotelleihin mahtuu hissejä ja laitteita. Mutta paikallistuntemusta ja oikeaa asennetta tarvitaan. Pulmiin saa varautua.

– Vaikeaa tulee olemaan, kun on köyhä maa ja ihmisten tarve kaikkeen suuri.

Eino on itse yrittänyt selvitellä kaakaopapujen tuontimahdollisuuksia Suomeen.

– Luvattu on monesta paikkaa, että selvitetään, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Eino Korkiakoski
Antti Haanpää / Yle

Laudeliinat on levitetty, vettä on saavissa ja vadeissa. Sauna alkaa olla kylpyvalmis.

Einon näkemys on, että Sierra Leonessa pärjää perusrauhallisella asenteella.

– Kun hiki valuu, antaa valua.

Ja hikipisaroita ulkomaalaisten otsalla helmeilee. Lämpöä on reilusti yli 30 astetta. Einon saunassa toki enemmän.

Paikallisia sauna ei valtavasti innosta, opeteltavaakin riittää.

– Neuvomassa piti käydä, kun he eivät ottaneet löylyjä vaan kaatoivat vettä päällensä vaatteet yllä.

Sauna lämpiää 2–3 kertaa kuussa. Yksin ei ole niin rattoisaa saunoa, vaimon kanssa löylytellään sitten viikoittain.

Eino olisi voinut lähteä vapaaherran päivien viettoon vaikkapa Espanjaan tai Floridaan, joissa arjen hankaluudet ovat mitättömiä Sierra Leoneen verrattuna. Miksi hän valitsi toisin? Toki puolison kansalllisuudellakin on merkitystä, mutta:

– Täällä ei tule aika pitkäksi. Tekemistä riittää.

Lue myös:

Ebolahautajaisten kokki sai ammatin suomalaisten rahoilla – sitten rahat ehtyivät, ja nyt Sierra Leonessa sammutellaan valoja

Katso suomalaisten oudot ja upeat saunat maailmalla: Kiuas kaasupullosta, lauteet mangopuusta, seurana torakat