EU kaavailee viljelijöille tulospalkkiojärjestelmää – tuki piiskaisi ympäristö- ja ilmastotavoitteiden toteuttamiseen

Luonnonvarakeskuksen mukaan tukiuudistus voisi olla toteutuessaan Suomelle suuri mahdollisuus.

talous
Vehnän puintia Kontiolahdella 23.9.2017.
Ismo Pekkarinen / AOP

EU:n maatalouspolitiikassa puhaltavat uudet tuulet, mikäli Euroopan komission ehdotus toteutuu. Maataloustukia halutaan ajaa vastikkeellisempaan suuntaan.

– Komission tuoreimpien linjausten taustalla on ajatus, että maatalousyrittäjille maksettaisiin niistä tuloksista, joita hän saavuttaa ympäristön hoidossa, eläinten hyvinvoinnissa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa, Luonnonvarakeskuksen tutkijaprofessori Jyrki Niemi sanoo.

Euroopan komission uudet ehdotukset koskevat vuonna 2021 alkavaa uutta rahoituskautta.

Uudistus toisi keppiä ja porkkanaa

Niemen mukaan maatalousyrittäjille maksetaan tulevaisuudessa todennäköisesti siitä, miten hyvin hän vähentää vesistökuormitusta, edistää luonnon monimuotoisuutta ja torjuu ilmastonmuutosta.

– Tukea voisi saada esimerkiksi siitäkin, kuinka paljon pelto sitoo hiiltä, Niemi sanoo.

Komission ehdottamassa uudistuksessa lisättäisiin tukien vastikkeellisuutta, mutta samalla lisättäisiin paikallista päätösvaltaa jäsenmaissa. EU tasolla määriteltäisiin maatalouspolitiikan yleiset tavoitteet, mutta jäsenmaille annettaisiin enemmän päätäntävaltaa siitä, miten asiat ruohonjuuritasolla toteutetaan.

– Komissio näyttää nyt antavan sekä porkkanaa että keppiä, Niemi pohtii.

Suomalaisviljelijöiden MTK suhtautuu varovaisen myönteisesti

Suomen maataloustuottajia edustava MTK suhtautuu Euroopan komission avaukseen varovaisen myönteisesti. MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi pitää hyvänä erityisesti kansallisen päätösvallan vahvistamista.

– Se mahdollistaisi paremmin Suomen olosuhteisiin soveltuvan maatalousohjelman luomisen, Sahi sanoo.

Sahin mukaan keskeisintä tulevan maatalouspolitiikan valmistelussa on EU:n riittävän budjettirahoituksen varmistaminen uudenlaiselle maatalouspolitiikalle.

– Tämä on vielä täysin auki, Sahi tuskailee.

Komission esitys vuonna 2021 alkavan uuden rahoituskauden budjetista on määrä julkistaa vuoden 2018 keväällä.

EU:n perinteinen maatalouspolitiikka rapautumassa

Komission esitysten taustalla ovat EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteet.

– Näin myös maatalouspolitiikan toimenpiteillä pyrittäisiin toteuttamaan yhteisiä tavoitteita ja saavuttamaan nämä tavoitteet, Niemi selventää.

Niemen mukaan tuoreimmat linjaukset kertovat siitä, että perinteisen maatalouspolitiikan ohjausvoima vähenee vuonna 2021 alkavalla rahoituskaudella ja ilmasto- ja ympäristöpolitiikka sen sijaan vahvistaa merkittävästi asemaansa jatkossa.

– Tukia ollaan ajamassa selkeästi vastikeellisemmiksi, Niemi sanoo.

Suomelle myös suuri mahdollisuus

Luonnonvarakeskuksessa arvioidaan, että uudistus voisi olla toteutuessaan Suomelle myös suuri mahdollisuus.

– Meillä on pitkään huolehdittu maatalouden ympäristöasioista ja meillä on myös paljon hyvää tutkimusta, Niemi sanoo.

– Suomi voisi nousta jopa johtavaan rooliin maatalouspolitiikan uudistamisessa.

EU:n maataloudessa pyörivät isot rahat. Maataloustukia maksetaan vuodessa runsaat 50 miljardia euroa. Summa on noin 40 prosenttia koko EU:n budjetista.

Juttua täydennetty MTK:n kommentilla kello 21:21.